Matkakohteenne

[Zeta03]

Bulgariassa kannattaa ainakin Sunny Beach kiertää kaukaa, mikäli haluaa rauhallisen loman viettää.

Kolme maata lähellä tulee mieleen mihin en tule koskaan matkustamaan eli Marokko, Tunisia ja Egypti. Sitten on nämä harmaan vyöhykkeen maat eli Bulgaria, Romania ja Turkki. Pari kertaa ollut jo Bulgarian ja Turkin matkat ostoskorissa mutta toistaiseksi jäänyt nappaamatta...

 

[sampio]

Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Dolomiittejä. Olipahan pysäyttävä hetki, kun ensimmäisen kerran näki isompaa mäkeä kuin Saana tunturi.

Ekaa kertaa Alpeille bussilla ajellessani kokemus oli varmasti sykähdyttävin, mutta joka kerta ne, ja vuoristot yleensäkin, osuvat. Viimeksi viime vuonna Itävallan Alpeilla, tänä vuonna skottien paljon matalammat vuoret iskivät nekin. Koli kolahtaa, jopa rantakallionleikkaukseen rakennettu asuntomessukohde Lohjalla iski todella kovaa. Korkeuseroissa on jotain maagista.

Pari vuotta sitten Sloveniassa näkyi horisontissa ensin itäisiä Alppeja, ja menivät sitten maastonmuotojen ja metsän vuoksi piiloon pidemmäksi aikaa. Sitten kausaalisti yhden mutkan takaa paukahti panoraamana koko setti silmille. Komiaa, sano.

Zell am Seessä vietettiin yhteensä 4 päivää. Todella kiva pikkukylä, mutta ihmetytti suuresti miksi lähemmäs 70% turisteista oli arabimaista. Ilmeisesti kymmenisen vuotta sitten paikkaa on alettu mainostamaan Koraanin kuvaamana paratiisina ja näin ollen markkinointi on saanut houkuteltua paikalle lisää turisteja.

En tiedä paratiiseista ja markkinoinnista, mutta maksukykyistä ja luksuksen hakuista asiakaskuntaa varsinkin GCC-maissa riittää, ja samalla kun heillä on 45-50 astetta lämpöjä, tuollainen leppeä 30-35 astetta, aavikosta radikaalisti poikkeavat maisemat sekä pitkän turistiperinteen vuoksi pienistäkin alppikylistä löytyvä luksus houkuttaa varmasti öljy-ja maakaasurahoissaan kylpeviä arabeja. Suomi on heille liian viileä, eikä meidän arkinen luksus, luonto, nuotioillallinen ja sauna, ehkä ainakaan vielä noilla seuduilla asuvaan riviarabiin iske.

 

[Konteksti]

Itse varasin tyttöystävän kanssa Kreetalle viikon reissun toissapäivänä Aurinkomatkoilta. Ihan edullisesti saatiin 500€ luokkaan /naama lennot + majotus kuljetuksineen kentältä kohteeseen ja lähtiessä takasi kentälle.



No perkele, mehän eksytään just tonne noin 8 kilsaa Haniasta länteen :D Löhöilyloma tarkoitus meilläkin viettää mutta onko mitään vinkkejä mitä kannattaa käyä kattomassa?

Aurinkomatkat tarjoaa sovelluksensa kautta aika hyvin noita tekemisvaihtoehtoja. En sitten tiedä kuinka paljon eroa olisi omatoimisesti käydä noissa paikoissa. Itse tuli otettua noiden kautta toissa kesänä bussireissu Knossoksen palatsin raunioille ja siitä sitten Heraklionin kaupunkiin, jossa voi käydä tutustumassa lisämaksusta arkeologiseen museoon tai palloilla omatoimisesti pitkin kyliä. Reissun ehkäpä paras anti oli kuitenkin ylivoimaisesti tuo bussimatka, jonka aikana maisemat olivat huikeat. Miinusta reissussa oli huonot wc-mahdollisuudet ja pitkälti yhden pysähdyksen taktiikalla toimittiin.

 

[OsmoK]

Kolme maata lähellä tulee mieleen mihin en tule koskaan matkustamaan eli Marokko, Tunisia ja Egypti. Sitten on nämä harmaan vyöhykkeen maat eli Bulgaria, Romania ja Turkki. Pari kertaa ollut jo Bulgarian ja Turkin matkat ostoskorissa mutta toistaiseksi jäänyt nappaamatta...

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä tekee näistä maista "harmaata vyöhykettä" ja mitä tällä tarkoitat? Romanian ja Turkin sentään ymmärtää, mutta Bulgariaa en itse ainakaan saa tuohon samaan kategoriaan, mitä sillä sitten ikinä tarkoitetaankaan.

 

[Zeta03]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä tekee näistä maista "harmaata vyöhykettä" ja mitä tällä tarkoitat? Romanian ja Turkin sentään ymmärtää, mutta Bulgariaa en itse ainakaan saa tuohon samaan kategoriaan, mitä sillä sitten ikinä tarkoitetaankaan.

Harmaa vyöhyke on siis oma juttuni eli voisin periaatteessa mennä tai olla menemättä. Bulgariassa lähinnä tuo Kultarannikko ja Varnan alue on sellaista turistirysää, että toistaiseksi on vältellyt sitä mutta ei mahdotonta heittää joskus viikon "nollausreissu"...

 

[Niilo]

Syyskuussa viikoksi Agia Napaan, onko muuta suositella kuin rannalla makoilua? Nuorisoporukalla liikkeellä, tosin muukin kiinnostaa kuin baareissa notkuminen. Lisäksi jos joku osaisi Nikosiasta kertoa että mitä kannattaa päiväreissun aikana tehdä/nähdä/syödä/juoda niin arvostaisin.

Olikos se muuten Janne Porkka vai Kim Floor joka jakoi niitä Haluatko pyörittää ja arvata konsonantit vai kenties ostaa vokaalin ohjelmassa matkoja tuonne

 

[Niilo]

Seuraavat viisi yötä Krakovassa. Ravintoloita ja kuppiloita, jotka ovat käymisen arvoisia saa ehdotella!

Ehdottaisin ruokapaikaksi Ravintola Hamsa

Listasta sellainen "kerrosleipä" tjsp. Oli hiton hyvä

Edit. Taitaa näkyä tuossa tripadvisorin kuvassa

Edit 2. nettisivut Koeta saada englanniksi, jos Puola ei taivu.

Edit. 3

Tuokin on vissiin muuttunut niin, että
pitää varata joku vierailuaika. Ennen wanhaan riitti, että meni vain paikalle

Itse kävin viimeksi tammikuu 20. Vtusti porukkaa ja oli "porrastettu" sinne pääsy. Vähän huonosti oli jonotus järjestetty kun ei oikein saanu käsitystä, että ketkä jonottaa jonossa oikealla ajalla tjsp. Tai sit ei vaan tajuttu.

Luulisi, että tuolla osataan organisoida tehokkaasti ryhmien jonotus? Kokemusta pitäisi olla vuosikymmenien takaa

 

[sampio]

Harmaa vyöhyke on siis oma juttuni eli voisin periaatteessa mennä tai olla menemättä. Bulgariassa lähinnä tuo Kultarannikko ja Varnan alue on sellaista turistirysää, että toistaiseksi on vältellyt sitä mutta ei mahdotonta heittää joskus viikon "nollausreissu"...

Romaniasta olen sukulaisten reissulta nähnyt sen verran hienoja vuoristokuvia, että täytyy mennä itsekin jossain vaiheessa. Turkissa kävi yksi työkaveri kiertämässä luontoa, antiikin raunioita ja pikkukaupunkeja, ja samoin erittäin mielenkiintoiselta vaikutti. Bulgariaan varmasti sopii sama.

Periaatteessa ymmärrän poliittiset motiivit boikoteille, kun itsekin sellaisia ylläpidin, mutta harvoinpa ne perus kebunmyyjät, perhehotellia pitävät tai käsityöläiset koko maan politiikkaan vaikuttaa, ja niitä itse pääsääntöisesti reissuillani elätän.

 

[Zeta03]

Itse kävin viimeksi tammikuu 20. Vtusti porukkaa ja oli "porrastettu" sinne pääsy. Vähän huonosti oli jonotus järjestetty kun ei oikein saanu käsitystä, että ketkä jonottaa jonossa oikealla ajalla tjsp. Tai sit ei vaan tajuttu.

Luulisi, että tuolla osataan organisoida tehokkaasti ryhmien jonotus? Kokemusta pitäisi olla vuosikymmenien takaa

Kävin joskus 10v sitten. Silloin oli sikanaan porukkaa mutta kaikki mahtuivat sisään. Valitettavasti sinne mahtui 80 sitten paljon enemmän porukkaa, melko hiljentävä paikka kyllä. Muutama puolalainen koululainen räki ja naureskeli siellä kovaan ääneen niin opettaja tuli ja antoi korvatillikan.... oikein!

 

[Alamummo]

Zell am Seessä vietettiin yhteensä 4 päivää. Todella kiva pikkukylä, mutta ihmetytti suuresti miksi lähemmäs 70% turisteista oli arabimaista. Ilmeisesti kymmenisen vuotta sitten paikkaa on alettu mainostamaan Koraanin kuvaamana paratiisina ja näin ollen markkinointi on saanut houkuteltua paikalle lisää turisteja. Kylä itsessään on tosi pieni, mutta sisältää kaiken tarpeellisen ja Zeller See järvi oli upea, mihin oli kiva pulahtaa.

Sama oli Chamonix'ssa kuutisen vuotta sitten. Kaduilla kulki paljon vauraanoloisia arabituristeja. Eikä se oikeastaan ihmetytä: kaupunki on kaunis, fasiliteetit kunnossa, luksushotelleja ja -chalet'ita riittää. Maisemat ovat vailla vertaansa ja kabiinihisseillä ja vuoristojunilla pääsee huikeimmille näköalapaikoille ilman hikoilua patikkapolulla. Geneven kentältä on paikalle lyhyt matka. Lisäksi joka paikka ei pullistele ihmisiä ja sää on miellyttävän lämmin olematta kuuma.

Sama on Zellissä, joka on kaikilla mittareilla viehättävä ja helposti tavoitettava alppikylä. Sinne pitäisikin reissata uudelleen.

 

[Alamummo]

Kolme maata lähellä tulee mieleen mihin en tule koskaan matkustamaan eli Marokko, Tunisia ja Egypti. Sitten on nämä harmaan vyöhykkeen maat eli Bulgaria, Romania ja Turkki. Pari kertaa ollut jo Bulgarian ja Turkin matkat ostoskorissa mutta toistaiseksi jäänyt nappaamatta...

Voisin kyllä reissata Marokkoon, mutta lähinnä kiinnostaa patikka Atlas-vuorilla eivät niinkään kaupunkikohteet tai varsinkaan rantalomat - liian paljon porukkaa ja kaikkea kamasaksaa nykimässä hihasta. Ohjelma menisi varmaan siten, että reissaisin Marrakechiin ja viettäisin yön jossain paremmassa riadissa. Sitten reissaisin jonkun kunnon matkanjärjestäjän mukana Atlakselle ja patikoisin viikon. Takaisin Marrakechiin, yö riadissa ja kotiin.

Turkissa kävin vuosia sitten Kappadokiassa ja se vasta hieno paikka oli. Ainakin silloin sai turre kulkea vielä aika rauhassa ja paikalliset olivat lähinnä ystävällisiä eivätkä tuputtavia. Eri asia ovat nämä rannikon rysät, jonne en lähtisi kirveelläkään. Nyt Erdon aikana taitaa jäädä Turkin matkailu kuitenkin väliin, vaikka muutama päivä Istanbulissa tutkimassa historiallisia nähtävyyksiä voisi olla kiva. Kappadokian reissulla vietettiin päivä kaupungissa ja paljon jäi näkemättä.

 

[Zohan]

. Huomenna Auschwitzin kierrokset luvassa.

Nyt on tämäkin koettu. Bussimatkoihin meni vajaat 2h per suunta, koska ruuhkat olivat massiiviset. Kierros oli hyvin organisoitu ja sulavasti liikuttiin paikasta toiseen. Siellä oli samaan aikaan todella monta muutakin ryhmää, joten välillä joutui vähän odottelemaan. Kuumuus teki kierroksestä vielä entistä ahdistavamman, mutta parilla vesipullolla selvittiin. Kuvia sai ottaan melkein kaikkialta. 08:30 bussi nouti meidät ja vaille kello 16 oltiin takaisin. Oppaalle iso kiitos. Hän oli todella hyvä. Aksentti miellyttävä ja englannin kielen taito todella hyvä puolalaiseksi. Hyvin rytmitti koko reissun.

 

[Alamummo]

Nyt on tämäkin koettu. Bussimatkoihin meni vajaat 2h per suunta, koska ruuhkat olivat massiiviset. Kierros oli hyvin organisoitu ja sulavasti liikuttiin paikasta toiseen. Siellä oli samaan aikaan todella monta muutakin ryhmää, joten välillä joutui vähän odottelemaan. Kuumuus teki kierroksestä vielä entistä ahdistavamman, mutta parilla vesipullolla selvittiin. Kuvia sai ottaan melkein kaikkialta. 08:30 bussi nouti meidät ja vaille kello 16 oltiin takaisin. Oppaalle iso kiitos. Hän oli todella hyvä. Aksentti miellyttävä ja englannin kielen taito todella hyvä puolalaiseksi. Hyvin rytmitti koko reissun.

Mistä varasit kierroksen? Ollaan menossa lokakuussa.

 

[Zohan]

Mistä varasit kierroksen? Ollaan menossa lokakuussa.

GetYourGuide. Se 7h reissu, joka oli lyhyempi. Meille ainakin riittävä.

 

[Czescku]

5v sitten tuli käytyä Auswitchissä ja ostin netistä liput tietylle päivälle kun se oli yhdelle kaveriporusta ainoa vaihtoehto. Kyyti sinne saatiin vähän puolivahingossa kun lentokentällä meidät kyytiinsä saanut taksikuski kyseli huomisen tekemisistä. Maksoi satasen euroissa eli viiteen ihmiseen ei paljoa. Kuski odotteli kiltisti jossain kierroksen ajan ja paluumatkalla poikkesi kiltisti huoltoasemalla kun haluttiin kaljaa.

 

[olkikuukkeli]

Mielenkiintoinen kolmen viikon Balkanin reissu on nyt tehty. Reissun resepti oli seuraavanlainen: Ryanairilla lento Zadariin, jossa kolmen päivän rentouttava startti (tuli tarpeeseen kun lähtöviikolla sain ruokamyrkytyksen ja vointi oli mitä oli), sitten auto alle ja tutustumaan entiseen Jugoslaviaan ja sen lähiseutuihin. Zadarista Mostariin, Mostarista Kotoriin, Kotorista Durmitorin kansallispuistoon patikoimaan, sieltä Kosovon kautta Pohjois-Makedonian Skopjeen, josta Sofiaan suurkaupunkimeininkeihin. Sofiasta jatkoimme Sibiuun ja kävimme kahdessa eri vuoristossa jälleen vähän trekkailemassa. Serbia oli tämän jälkeen välipysähdys, siellä olimme pari päivää toipumassa Palic-järven lomaresortissa, jonka jälkeen lähdimme palauttamaan autoa takaisin Zadariin.

Opettavainen ja ajatuksia herättävä reissu oli kyseessä. Tässä yhdistyivät rantalomailu (nuo turistien täysin kyllästämät pienet rantakaupungit eivät ole omia suosikkejani), kulttuuri- ja ruokamatkailu sekä erittäin tehokas historian kurssi tuon alueen menneisyydestä ja nykyisistäkin jännitteistä. Kuten sanottua, Zadar ja etenkin Kotor ovat liian pieniä turistimassoihin nähden - vanhat kaupungit ovat toki kauniita, mutta lopulta hieman stressaavia paikkoja, joissa kosketusta paikallisten asumisen tapaan ja elämään on vaikea saada. Kuten aiemmissakin reissussa, jälleen kerran tuli todettua, että suosituimmista matkakohteista oikeasti isot kaupungit toimivat itselleni parhaiten, koska ne onnistuvat nielemään suuretkin määrät matkailijoita sisuksiinsa kaupungin paikallishengen suuremmin kärsimättä. Rannikon ajopätkät olivat kuitenkin paikoin huikean kauniita!

Sisämaassa myös Mostar osoittautui toki superkauniiksi kohteeksi siltoineen ja rönsyilevine vanhoine rakennuskantoineen, mutta juurikin nuo kauneimmat spotit kaupungissa olivat superkaupallisia ja hillittömiä "100% Mostarin silkkiä" olevine huiveineen (pesulapussa luki 100% silk feeling polyester, huikeaa...). Todellista laissez faire-kapitalismia! Harvemmin myöskään nykyään törmää yhtä avoimeen piraattituotteiden kauppaan ja harmaaseen talouteen. Ravintolassa tarjoilija sanoi, ettei mielellään ota korttimaksua, "koska niistä pitää maksaa niin paljon veroja" ja hotellissa ei ollut muuta kuin käteismaksumahdollisuus huoneistakaan. Tällaisissa tilanteissa alueen köyhyys ja hallinnon epäonnistuminen näkyvät selkeiten.

Reissun ehkä mieleenpainuvin ja hienoin osuus alkoi Kotorista lähtemisen jälkeen, kun menimme paikallisen perheen etno village-majoitukseen vuorille. Lehmiä, hevosia, lampaita ja koiria sekä pienimuotoista majoitustoimintaa tuolla harjoitettiin ja perhe teki meille aamiaiset ja illalliset rehellisenä kotiruokana niitä pyydettäessä (illallisen 3 ruokalajia 15€, hyvää oli!). Ihan korkeimmilla vuorenhuipuilla emme myrskyvaaran vuoksi uskaltaneet käydä, mutta hieno 13 kilometrin metsäinen reitti toimi sekin. Koimme myös valtavan ukkosen mökissä nukkuessamme. Jos joku muuten miettii, mikä on seuraava EU-maa, on se melkoisella varmuudella Montenegro, asiaan panostetaan tällä hetkellä tosissaan.

Skopjesta tiesimme jo ennakkoon villistä keskustan makeover-projektista (hintalappu: 700 miljoonaa euroa, joka on maan suppeasta BKT:sta iso siivu), mutta tarina osoittautui paljon villimmäksi kuin osasimme kuvitella. Ensinnäkin paikalliset vihaavat tuota rahojen tuhlausta, mutta lisäksi iso osa budjetista on todennäköisesti rahanpesua ja korruptiota. Kaukaa hienolta näyttävät rakennusten julkisivut ovat kymmenessä vuodessa jo rapautuneet, eikä ihme, sillä iso osa on käytännössä vaahtomuovista ja muista heikkolaatuisista materiaaleista tehtyjä! Täällä palkkasimme oppaan, jonka historiantutkijan/museologin koulutus ja hyvä yleissivistys osoittautuivat erittäin hyödylliseksi Pohjois-Makedonian ja koko Balkanin historian ymmärtämisen kannalta.

Sofia Bulgariassa ja Sibiu Romaniassa pääsivät vahvimmin uudestaan vierailtavien kaupunkien listalle, varsinkin kun jälkimmäisessä käytimme jälleen suurimman osan ajasta luontokohteisiin (näimme metsässä muuten karhuemon poikasineen!). Sofialle iso suositus kaupunkikohteena, turismi ei paljoa vaivaa, hintataso on alhainen ja tekemistä riittää, ainakin jos et ole pelkkiä nähtävyyksiä metsästävä matkailija. Transilvania puolestaan on aivan upea alue ja ainakin itse teimme aika ison eron muun Balkanin ja sen välille. Huomattavasti keski-eurooppalaisempi paikka arkkitehtuuriltaan ja kulttuuriltaan. Infra- ja muut asiat olivat täällä paremmin järjestettyjä kuin muualla.

Mitä tällainen reissu maksaa? Suzuki Swace-farmarin vuokraaminen kolmeksi viikoksi maksoi 1250€, majoitukset alle 40€/yö/naama (Balkanilla majoitusten taso muuten vaihteli valtavasti, tähtiluokitukseen tai edes booking-arvosteluihin ei kannata täysin luottaa), lennot Zadariin puoli-ilmaiset. Tänne voi tehdä kaveriporukalla halvan seikkailuloman tai elää yleellisesti halvalla. Ravintoloissa pääruuat usein paikoin alle kymppiä ja ylipäätään aktiviteetit tosi edullisia.

Mihin kannattaa varautua/mitä kannattaa ottaa huomioon?
- Hallinto ei toimi oikein missään, eli paljon on omalla vastuulla. Tutustu huolella kohteisiisi ennakkoon ja valmistele reissu hyvin. Me käytimme tähän paljon aikaa, mikä oli a) hauskaa ja pidensi reissufiilistä ja b) tarpeellista ja hyödyllistä paikan päällä.
- Tiet ovat yllättävän hyviä, mutta liikennekulttuuri on melkoinen. Älä vuokraa autoa täällä, ellet ole valmis ajamaan paikallisten tahdissa, mikä esim. Montenegrossa tarkoitti jopa 30-50 km/h ylinopeutta yleisesti, tarkoittaen "hidastelun" johtavan vaaratilanteisiin ja mm. rekkojen raivoon takanasi. Itselläni ei tuottanut ongelmia, mutta hyvä ajokokemus ja viilipyttymäisyys ovat tarpeen.
- Paikalliset sisämaassa suhtautuvat erittäin positiivisesti turisteihin, maahan tuloa saatetaan hämmästellä ja ihastella. Mukavia ihmisiä, joille on helppo jutella. Jos et ilmaise mitään omia moraalisia kannanottojasi suoraan, myös ns. vaikeista asioista ja alueen nykyisistä jännitteistäkin voi puhua. Opin täällä paljon uutta ja kuulin paikallista näkökulmaa.
- Tullirajoihin kannattaa tutustua etukäteen ja valita esim. googlessa hyvin arvosteltu paikka. Tavaroita saatetaan penkoa ja välillä joutuu jonottamaan/ajamaan vastaantulevan kaistaa rekkajonojen ohi. Nämä olivat ärsyttävin seikka reissulla, täällä kannattaa käydä kokeilemassa kuinka mukavaa se oli vielä silloin, kun rajat olivat kiinni. Rajoilla myös paljon tarkoituksenmukaista hidastelua, korruptiota ym. Me selvisimme kuitenkin vähällä.

Etenkin kokeneelle matkailijalle tätä on helppo suositella. Välillä oli vaikeaa uskoa olevansa Euroopassa monestakin syystä, eli ei kannata odottaa mitään perinteistä matkakokemusta. Seikkailumieltä ja kärsivällisyyttä tarvitaan.

 

[DAF]

Sofia Bulgariassa ja Sibiu Romaniassa pääsivät vahvimmin uudestaan vierailtavien kaupunkien listalle, varsinkin kun jälkimmäisessä käytimme jälleen suurimman osan ajasta luontokohteisiin (näimme metsässä muuten karhuemon poikasineen!). Sofialle iso suositus kaupunkikohteena, turismi ei paljoa vaivaa, hintataso on alhainen ja tekemistä riittää, ainakin jos et ole pelkkiä nähtävyyksiä metsästävä matkailija. Transilvania puolestaan on aivan upea alue ja ainakin itse teimme aika ison eron muun Balkanin ja sen välille. Huomattavasti keski-eurooppalaisempi paikka arkkitehtuuriltaan ja kulttuuriltaan. Infra- ja muut asiat olivat täällä paremmin järjestettyjä kuin muualla.

Sibiuhan, eli Hermannstadt, on historiallisesti täysin itävaltalainen/saksalainen kaupunki ja oli vielä muutama vuosikymppi sitten saksankielinen paikka liki kokonaan. Jännä kyllä, kun on kuin väestö olisi siirretty tilalle, vaikkei Romanian tapauksessa niin varsinaisesti ole. Ulkoasultaan täysin kuin useat itävaltalaispaikat (toki vastaavasti vaikkapa Sarajevonkin itävaltalaispuoli on sellainen).

 

[LikainenLegenda]

Tässä alustavasti katsellut ensi talven reissukohdetta ja pohdinnassa on valinta Etelä-Afrikan (+päiväreissut Lesothossa ja Eswatinissa, paluu Mosambikista) sekä Uuden-Seelannin (+lisäksi saarihyppelyt Tongalle ja/tai Fidzille ja/tai Vanuatulle) välillä.

Alustavasti olin ajatellut tuolle ajankohdalle Etelä-Afrikkaa, kunnes tänään aloin hieman tutkimaan Uutta-Seelantia, kaikki vinkit ja kokemukset näistä molemmista ovat siis tervetulleita.

Todennäköisimmin tulee kuitenkin varattua nyt tuo Etelä(isen)-Afrikan kiertue ja mahdollisesti ensi vuoden syksynä sitten tuo Uusi-Seelanti sekä pari-kolme Oseanian saarivaltiota, joten sitäkin voisi alustavasti alkaa suunnittelemaan.

Etelä-Afrikassa oli alunperin ajatuksena olla ensin noin viikko Kapkaupungissa, josta sitten Krugerin kansallispuistoon (mikä sitten onkaan kätevin lähikaupunki ja lentokenttä tähän?), tämän jälkeen muutama päivä Durbanissa, josta päiväreissu Lesothoon, Durbanista sitten Mosambikin Maputoon, josta päiväreissu Eswatiniin ja päälle muutama päivä tuolla Maputossa, josta paluu.

Afrikassa en ole koskaan aiemmin käynyt, joten lähinnä mietityttää turvallisuus näin pohjoiseurooppalaisen ulkonäöllä esimerkiksi juuri tuolla Maputossa. Toki pimeällä liikkumista ja huonoja alueita jne tulee vältettyä. Entä sitten rokotukset (mille kaikille tarve?) tai esimerkiksi malarianestolääkitys tuollaisissa kaupunkikohteissa? Varmaan ihan fiksua hoitaa kuntoon joka tapauksessa varmuudeksi?

 

[julle-jr]

Etelä-Afrikassa oli alunperin ajatuksena olla ensin noin viikko Kapkaupungissa, josta sitten Krugerin kansallispuistoon (mikä sitten onkaan kätevin lähikaupunki ja lentokenttä tähän?), tämän jälkeen muutama päivä Durbanissa, josta päiväreissu Lesothoon, Durbanista sitten Mosambikin Maputoon, josta päiväreissu Eswatiniin ja päälle muutama päivä tuolla Maputossa, josta paluu.

Afrikassa en ole koskaan aiemmin käynyt, joten lähinnä mietityttää turvallisuus näin pohjoiseurooppalaisen ulkonäöllä esimerkiksi juuri tuolla Maputossa. Toki pimeällä liikkumista ja huonoja alueita jne tulee vältettyä. Entä sitten rokotukset (mille kaikille tarve?) tai esimerkiksi malarianestolääkitys tuollaisissa kaupunkikohteissa? Varmaan ihan fiksua hoitaa kuntoon joka tapauksessa varmuudeksi?

Johannesburgista on ihan ok ajaa Krugeriin. Maisemat ovat hienot.

Tällöin kannattaa ehkä ottaa yö tai kaksi Kaapsehoopissa, on todella omaleimainen ja vähän epätodellinenkin kylä vuorella. Usein pilvet putoavat kylän korkeudelle ja siellä mm. kuljeskelee villihevosia vapaana, ne periytyvät ymmärtääkseni aikoinaan kullankaivajien hylkäämistä työhevosista. On tullut siellä vietettyä jonkin verran aikaa ollessani noilla hoodeilla työreissulla. Majoittunut olen Silver Mist Innissä. Majatalon nimi tulee juurikin siitä, että se on usein pilven sisällä. Oli rento ja rauhallinen tunnelma tuolla kyllä. Maastopyöräily näytti olevan turistien suosiossa, ihan vain juoksulenkillä itse kävin lähiseuduilla harhailemassa.

Krugerin puistossa en ole ikinä käynyt kylläkään, mutta olen lentänyt myös Nelspruitiin, Kruger Mpumalangan pikkukentälle. Se taitaa nimensäkin mukaisesti olla puistoa lähin kenttä ja kyllä siellä safarivieraan näköisiä porukoita näkyikin.

Ja ehdottomasti kannattaa mielestäni ottaa kaikki suositellut rokotukset mitä vain on jaossa. Onhan noi Etelä-Afrikan kaupungit hieman hasardin oloisia paikkoja ja kyllä mua joskus esim. Durbanissa on illalla pelottanut, mutta mitään ei ole sattunut. Mutta siis valppaana suosittelen olemaan ja väärän puolinen liikenne tietysti tuo omat juttunsa myös.

Ennen koronaa on tainnut olla minun viimeisin matkani Etelä-Afrikkaan, joten en ihan viimeisimpiä tilanteita tiedä.

 

[Dino]

Alustavasti olin ajatellut tuolle ajankohdalle Etelä-Afrikkaa, kunnes tänään aloin hieman tutkimaan Uutta-Seelantia, kaikki vinkit ja kokemukset näistä molemmista ovat siis tervetulleita.

Uudelle Seelannille ainakin lämmin suositus. Kuusi vuotta sitten oltiin pohjoissaarella ja tulevan vuoden tammikuussa on tarkoitus mennä kiertämään eteläsaari. Tuo maa on tehty automatkailuun ja minusta paras tapa matkustaa siellä on vuokrata camper/retkeilyauto. Siisti, turvallinen maa jossa ei tarvitse huolehtia turvallisuudestaan vaikka jäisi johonkin puskaparkkiinkin, mutta maa on myös täynnä hyvätasoisia holiday parkeja joihin voi mennä yöpymään autolla. Jos auto ei ole self contained, niin käytännössä pitääkin mennä koska WC:ttömällä autolla on rajoitettu yöpymismahdollisuuksia aika paljon.

Mitään erityisiä vinkkejä ylitse muiden olevista paikoista en nyt osaa ainakaan pohjoissaarelta sanoa, koska käytännössä oma kokemus oli se, että menitpä minne suuntaan tahansa, niin aina löytyy jotain ihan helvetin upeaa ja mielenkiintoista. Kaikkea löytyy aavikosta vuoristoon ja maisemat ja kasvillisuus vaihtuu usein yllättävänkin lyhyellä matkalla ihan ääripäästä toiseen. Uuden Seelannin tiet ovat jo yksistään niin hienoja, että pelkästään tuo ajaminen on elämys. Mitä pienempi tie, yleensä sen parempi, mutta jo State Highwayt on jotain ihan muuta kuin esim. suomalaiset valtatiet.

Mutta tuon takia kannattaa varata myös aikaa kiertelyyn, koska vastaan tulee koko ajan jotain mielenkiintoista ja kaunista jota haluaa pysähtyä katsomaan. Löysähköllä aikataululla kannattaa mennä ja sanoisin että yhden saaren kiertelyyn kolme viikkoa on ihan minimi. Siinäkin joutuu jo karsimaan paljon joten jos budjetti venyisi niin optimaalinen aika olisi vähintäänkin tuplat. Jos molemmat saaret käy samalla reissulla niin alle kuukauden reissua en edes miettisi. Me oltiin ensimmäisellä reissulla kolme viikkoa ja rajattiin tarkoituksella pelkkään pohjoissaareen ajatuksena tulla vielä joskus uudestaan eteläsaarelle. Nyt on luvassa toiset kolme viikkoa pelkästään etelässä.

 

[Niilo]

@LikainenLegenda en ole Uudessa-Seelannissa käynyt, mutta tässä taannoin tuli telkkarista junamatkoista ohjelma. Olisiko ollut joku maailman kauneimmat junamatkat tjsp, kenties Yle:ltä. Siinä oli jakso Uudesta-Seelannista, vaikutti upeilta maisemilta? Siinä voisi olla yksi vaihtoehto kuluttaa aikaa?

 

[Niilo]

Mistä varasit kierroksen? Ollaan menossa lokakuussa.

Siinä huudeilla oli muuten joku pikku kioski josta sai hyviä hodareita. Kannattaa poiketa =)

 

[Dino]

@LikainenLegenda en ole Uudessa-Seelannissa käynyt, mutta tässä taannoin tuli telkkarista junamatkoista ohjelma. Olisiko ollut joku maailman kauneimmat junamatkat tjsp, kenties Yle:ltä. Siinä oli jakso Uudesta-Seelannista, vaikutti upeilta maisemilta? Siinä voisi olla yksi vaihtoehto kuluttaa aikaa?

Käsittääkseni ainakin Christchurchin ja Pictonin välistä Coasal Pacific -junayhteyttä pidetään yhtenä maailman kauneimmista junareiteistä. Tuo on vielä mietinnässä, että saadaanko mahdutettua omiin aikatauluihin, että kävisi päiväreissuna Christchurch-Kaikoura-Christchurch -välin. Christchurchiin on varattuna yhteensä neljä päivää reissun alussa ja lopussa, mutta viime kerrasta viisastuneena ei ainakaan tuohon alkuun tehdä mitään varauksia ja suunnitelmia, että jää pelivaraa jos lentojen kanssa tulee ongelmia.

Toinen kauneimpien junareittien joukossa mainittu on TranzAlpine Train Christchurchista Greymouthiin. Tuo jää ainakin meiltä välistä, koska tullaan käytännössä tuo sama reitti autolla. Se rata seurailee aika pitkälti samaa solaa missä tuo tiekin kulkee.

 

[Niilo]

@Dino tässä on linkki tuohon mainitsemaani ohjelmaan. Menee areenaan

 

[Huerzo]

Entä sitten rokotukset (mille kaikille tarve?) tai esimerkiksi malarianestolääkitys tuollaisissa kaupunkikohteissa? Varmaan ihan fiksua hoitaa kuntoon joka tapauksessa varmuudeksi?

Kommentoin vain Afrikan osuutta, koska Uusi-Seelantia on käyty jo mielestäni läpi melko kattavasti.

Malarialääkkeestä sanon tylsästi "se riippuu". Kävin Krugerin luonnonpuistossa viitisen vuotta sitten ja eräoppaat neuvoivat lopettamaan estolääkkeen käytön, koska sadekaudella tulvivat, hyttysiä kuhisevat jokiuomat olivat jo kuivuneet.

Sanoivat samalla, että soisemmilla alueilla (kuten Mosambikissa) estolääkkeen jättäminen väliin on riskiveto, ja samaa mieltä on Duodecimin terveyskirjastokin. Pillereitä ei kannata popsia "huvikseen" mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Vatsaoireet ja turruttava väsymys ovat näistä omakohtaisesti koettuna, mutta kuten tiedät, elimistöt reagoivat eri tavoin. Taas tylsä vastaus - juttele lääkärin kanssa, sillä lääkevaihtoehtoja on useita.

Olin Krugerissa valmismatkalla, joten puistokäynneistä, kohdesiirtymistä ja lodge-asustelusta ei saa isoa draamaa aikaan. Johannesburgista jäi lyhyellä visiitillä mieleen vain kukkivat jakarandat ja paremman väen taloja ympäröivät korkeat muurit, piikkilankaesteet ja sähköaidat.