Muhammad-pilakuvat sai tehdä. Onhan kyse sananvapaudesta. Sama koskee myös tätä nukketeatteria. Kyse on sananvapaudesta.
Tästä olen aivan samaa mieltä. Totesin vaan, etten arvosta Lillqvistia, koska hän käyttää Mannerheim-kuviota silkan vittuilun vuoksi koko "taiteensa" kulminaatiopisteenä. Ketään ei kiinnostaisi hevonvitun vertaa hänen nukketeatteriräpellyksensä, ellei hän olisi lähtenyt seiskapäivää -linjalla hakemaan siihen näyttävää myyntiargumenttia. Tässäkään ei ole mitään pahaa, taiteilijoiden kuuluukin markkinoida teoksiaan, jos haluavat ne näkyviin / kuuluviin. Mutta mielestäni tuon tyyppinen aiheenvalinta osoittaa eniten sitä, että Lillqvist ei pysty luomaan mitään kokonaan uutta ja kiinnostavaa omin kirjoitusavuin, joten hän menee siitä, missä aita on matalin.
Mitä tulee Smedsiin ja Salamaan, niin mielestäni molemmat näistä ovat tasokkaita tekijöitä alallaan. Smeds valitsi klassikkoaiheen, mutta on vilpittömästi ladannut siihen koko oman osaamisensa ja hänestä näkee, että mies on tosissaan. Hän ei hae halpaa viidenpennin huomiota Lillqvistin tapaan. Hannu Salama on helvetin hyvä kirjailija, Juhannustanssit kuuluu Suomen parhaisiin aikalaiskuvauksiin ja ymmärrän hyvin, että sekin on ärsyttänyt aikanaan. Mutta ei sitäkään kukaan voi pitää absoluuttisen huonona kirjallisuutena.
Lillqvistin koko kyhäelmä on Smedsin ja Salaman rinnalla yläastetasoista skeidaa. Mannerheimin homous ei voi eikä saa olla tabu, se on ainakin minulle jopa melkoisen triviaalia tietoa koko sällistä. Ei minua kiinnosta paniko se miehiä vai naisia vai molempia vai ei kumpiakaan. Itse duuninsa äijä hoiti hyvin tiukassa paikassa. Mannerheimia käsitteleviin teoksiin voi hyvin ottaa mukaan hänen seksuaalisuutensa. Se ei ole mikään este sille, etteikö teos voisi olla helvetin korkeatasoinen. Kuten esimerkiksi Capote-leffa, missä Philip Seymour Hoffman tekee loistavan roolityön Capotena. Jonka homous on eräs leffan kantavista teemoista, mutta ei todellakaan sen ainoa teema.
Lillqvistin piiperrys perustuu joidenkin Pispalan pubien jorinoihin, jotka käsitetään ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä silkkana faktana. Koska hei, Pispalahan on työläiskaupunginosa! Aivan vitun halpaa ja lapsellista ja avoimen poliittista kvasitaidetta. Juuri sellaista, mitä tehtiin tiedostavalla 70-luvulla. Tekeekö Lillqvist, jolle homous tuntuu olevan rakas aihe, yhtä suurella innolla nukketeatteria vasemmistolaisen presidenttimme Tarja Halosen Seta-kytkyistä? Niitä ei tarvitse edes käydä penkomassa Kallion pubeista, pelkkä vilkaisu Halosen cv:hen riittää. Ei varmasti tee, koska silloinhan kyseessä olisi halpa piikittely maamme ensimmäistä naispresidenttiä kohtaan.
Halosen sukupuolinen suuntaus on minulle myöskin täysin triviaalia tavaraa. Hän on mielestäni ihan muista syistä epämiellyttävä hahmo ja huonosti Suomea edustava presidentti. En ole koskaan äänestänyt häntä. Siinä minun protestini Halosta kohtaan. Hän ei ole minulle niin kiinnostava henkilö, että jaksaisin sen lisäksi riipiä julkisesti jotain irti hänen seksuaalisuudestaan. Lillqvistin teoksen jätän katsomatta. Olen lukenut synopsiksen ja ihmettelen millä avuilla se on saanut rahoituksen tuotantoa varten. Olen satavarma, että moni muu ilman rahoitusta jäänyt leffa-aihio olisi ollut taiteellisesti korkeatasoisempi.