Talous on se ikävä osapuoli, joka maksaa mm. pelaajien palkat. Myös niiden ”laadukkaampien” pelaajien. Mikäli euroja ei tule enempää sisään ei myöskään seuran palkanmaksukyky kasva. Ja kun palkanmaksukyky ei kasva, niin niitä ”laadukkaampia” pelaajia ei tule sisään yhtään sen enempää kuin nytkään. Ei tänne virtaa parempia pelaajia sen takia, että täällä olisi pääsarjatasolla vähemmän joukkueita. Ei, vaan ihan samojen muuttujien takia kuin muuallakin: maksetun palkan perusteella. Jääkiekkoilijan ura päättyy alle 40 vuoden iässä, useimmiten. Sen jälkeen on keskimäärin 40-50 vuotta elämää jäljellä, ja aika harva kiekkoilija hankkii uransa aikana mitään koulutusta. Toki joku Raumalaine naine (nimi muutettu) tulee kohta kertomaan, mikä on tarpeeksi suuri palkka kiekkoilijalle, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että palkan suuruus on todella merkittävä neuvotteluvaltti. Eli ei, Liigan taso ei parane sillä, että joukkueita tiputetaan, vaan sillä että seurat saavat talouspuolensa parempaan jamaan.
Ruotsi on Ruotsi. Ruotsin väkiluku on yli 80 % suurempi kuin Suomen, samoin ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen urheiluhullumpaa kansaa kuin suomalaiset. Siinä on vaikea mennä sarjajärjestelmän taakse piiloon, jos hallitseva mestari ei saa edes finaaliotteluita myytyä loppuun. Varmasti runkosarjan aikana on useitakin tylsiä otteluita, joita ei vain jaksa mennä katsomaan; olin itsekin useasta pelistä pois. Yhtä paljon niitä tylsiä pelejä olisi pienemmälläkin joukkuemäärällä. Ei minua esim. KalPa tai Lukko ole koskaan erityisesti kiinnostanut vastustajana. Samoin kävisi monelle muullekin joukkueelle, mikäli ne kohdattaisiin nykyisen neljän kerran sijaan 6-7 kertaa. Tämähän olisi looginen tapahtumasarja, mikäli joukkueita tiputettaisiin esim. 3 kpl pois mutta kokonaisottelumäärä pidettäisiin samana. Mikäli ei pidettäisi, putoaisivat tulot -> pienempi pelaajabudjetti -> heikompi taso jne.