Varmaan joo, mutta ellen ole väärässä niin tuo on kyllä sääntö mitä ei ikinä käytetä paitsi tilanteissa jossa toisen joukkueen maali on tyhjänä, eli maalivahti vaihtopenkillä. Toki voin olla väärässä mutta en kyllä ainakaan montaa tilannetta muista tältäkään vuosikymmeneltä että olisi muissa tilanteissa maalia myönnetty, vaikka kyllähän esim. tilanteita jossa yksinläpi oleva hyökkääjä kikkaa maalivahdin joka sitten kampittaa pelaajan jolla muuten olisi ollut tyhjä maali on vastaan tullut, ja noista on tuomiona ollut useimmiten rankkari, joskus harvoin on selvinnyt jopa pelkästään jäähyllä.Varmaan tuossa viitataan siihen, että maali voidaan hyväksyä vaikka kiekko ei ikinä ylittäisikään maaliviivaa, mikäli vastustaja estää selkeän maalin syntymisen rikkomalla. Mutta sehän on sitten hyvin tulkinnanvarainen asia, että mikä on selkeä maali. Eli oliko tässä kyseessä satavarma maali Talajalle, mikäli häntä ei olisi vedetty selkeällä poikittaisella mailalla selkään? Jaa-a.
Lähinnä tähän sääntöön on taidettu vedota tilanteissa missä joukkue pelaa ilman maalivahtia, hyökkääjä pääsee yksin läpi tyhjää maalia kohti ja puolustava pelaaja vetää jalat alta tmv. juuri ennen kuin hyökkääjä ehtii lätkäistä kiekon maaliin.
Kiekko olisi mennyt maaliin ilman Talajan kosketusta, joten Koskirannan poikkari esti maalin syntymisen.Eli oliko tässä kyseessä satavarma maali Talajalle, mikäli häntä ei olisi vedetty selkeällä poikittaisella mailalla selkään? Jaa-a.
Se, minkä tuomarit tekivät mielestäni erinomaisesti tuossa jatkoaikamaalissa oli se, ettei peliä vihelletty poikki liian aikaisin. Kiekko ei todellakaan ollut Zagidulin hallussa, kun siihen malliin pyöri eestaas. Maaleja on jäänyt hyväksymättä ihan tarpeeksi historiassa, kun tuomari on liian hätäinen viheltämään pelin poikki.
Tämä on varmasti tulkintakysymys ja meillä lienee tästä eri käsitys. Minun mielestäni kiekko ei ollut hallussa, jos se oli patjan päällä ja putosi siinä hyörimisen johdosta takaisin peliin. Olen myös eri mieltä, onko tuo opetettu toimintamalli maalivahdeille? Tässä sarjassa se malli taisi aiheuttaa neljä maalia Lukon päähän.Kai se nyt lasketaan hallussa olevaksi, jos se on jossain päin varusteita jemmassa? Ihan normaali reaktio maalivahdilta alkaa hyörimään ja pyörimään ympäriinsä, kun vihellystä ei kuulu.
Sillä ei ole merkitystä, koska rike ei kohdistunut kiekolliseen pelaajaan. Rankkaria tai maalia tuosta ei sääntökirjan mukaan voi tuomita (eikä myöskään käytännön tulkintojen mukaan).Kiekko olisi mennyt maaliin ilman Talajan kosketusta, joten Koskirannan poikkari esti maalin syntymisen.
Sillä ei ole merkitystä, koska rike ei kohdistunut kiekolliseen pelaajaan. Rankkaria tai maalia tuosta ei sääntökirjan mukaan voi tuomita (eikä myöskään käytännön tulkintojen mukaan).
No siis tuossa jäi Koskirannalta viheltämättä päivänselvä kaksiminuuttinen poikittaisesta mailasta, mikä olisi johtanut Ässien maaliin ehkä noin 10% kerroista.Eli loppuviimein molempien pelien tilanteet taisi mennä kuitenkin sääntökirjan mukaan? Vaikka muuten sääntökirja on heitetty roskiin pleijareissa...
No siis tuossa jäi Koskirannalta viheltämättä päivänselvä kaksiminuuttinen poikittaisesta mailasta, mikä olisi johtanut Ässien maaliin ehkä noin 10% kerroista.
HIFK:n ratkaiseva maali ei mennyt pilkulleen sääntökirjan mukaan (koska peli pitäisi katkaista välittömästi kun tuomari ei näe kiekkoa), mutta mielestäni täysin pelin hengen mukainen maali tuo oli, ja meni oikein.
Itsekkin katsoin että siinä ja siinä että oliko pitkä.Sanoisin, että näyttää käsillään, että mailaa nostettiin. Mutta, Paajanenhan siinä nostaa Heshkan mailan pois tieltä. Olisi pitänyt olla pitkä kiekko. --- Editoidaan perään, että tokihan Dyk sitten vähän venytetyllä ratkaisulla hybridipitkään ehtii ekana kiekkoon, että koko lailla oikein se nyt viime käden lopputulemana on.
Tämä on varmasti tulkintakysymys ja meillä lienee tästä eri käsitys. Minun mielestäni kiekko ei ollut hallussa, jos se oli patjan päällä ja putosi siinä hyörimisen johdosta takaisin peliin. Olen myös eri mieltä, onko tuo opetettu toimintamalli maalivahdeille? Tässä sarjassa se malli taisi aiheuttaa neljä maalia Lukon päähän.
Toivoisin Liigaan enemmänkin nähdyn kaltaisia viheltämättä jättämisiä pitkien osalta. Eli siis sen sijaan että etsimällä etsitään syy viheltää pitkä, lähtökohtana olisi antaa pelin ja sen virtauksen jatkua tiukoissa tilanteissa.Itsekkin katsoin että siinä ja siinä että oliko pitkä.
Ei tuollaista säätöä ole olemassa. Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia, ja syyllistyy rikkeeseen, josta tuomittaisiin rangaistuslaukaus, tuomitaan maali, vaikka kiekko ei menisikään maaliin. Siis esimerkiksi jos koukitaan takaapäin läpiajossa olevaa pelaajaa.Varmaan tuossa viitataan siihen, että maali voidaan hyväksyä vaikka kiekko ei ikinä ylittäisikään maaliviivaa, mikäli vastustaja estää selkeän maalin syntymisen rikkomalla.
Kiitos tarkennuksesta, muistin itse, että tuo sääntö on käytössä myös silloin, kun maalivahti on pelissä mukana. Ja itsehän en tuosta maalia siis ole vaatinutkaan, poikittainen maila olisi tietysti pitänyt huomata. Ja on täällä ollut ihan mielenkiintoisia spekulaatioita mahdollisesta rankkarista, että olisiko sen jollakin tavalla voinut tuomita.Ei tuollaista säätöä ole olemassa. Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia, ja syyllistyy rikkeeseen, josta tuomittaisiin rangaistuslaukaus, tuomitaan maali, vaikka kiekko ei menisikään maaliin. Siis esimerkiksi jos koukitaan takaapäin läpiajossa olevaa pelaajaa.
Tilanteita, joissa voidaan tuomita maali, vaikka kiekko ei mene maaliin ja maalivahti on pelissä, on kaksi. Toinen on rangaistuslaukaus, jossa maalivahti heittää mailan tai muun esineen, tai ottaa tahallaan maskin pois. Toinen taas maalin tahallinen siirtäminen, joko läpiajossa (eli maalivahti siirtää) tai välittömässä maalintekotilanteessa, jossa tuomarin tulkinnan mukaan kiekko olisi mennyt maaliin, jos se olisi ollut normaalisti paikallaan. Kumpikaan ei päde nyt puheena olevaan tilanteeseen.
Toki tuosta olisi pitänyt sääntökirjan mukaan tuomita 2 min rangaistus poikittaisesta mailasta. Miksi sitten ei tuomittu, niin syynä voi olla esimerkiksi se, että tuomarien huomio meni täysin maaliviivalla pyörivään kiekkoon, tai se, että liigan ja tuomarien salaliitto halusi saada Ilveksen jatkoon, tai se, että "sallittiin kamppaileminen". Tuskin saamme ikinä tietää.
Sama sääntö on edelleen voimassa. Mutta tosiaan, ei maalin tahallista siirtämistä käytännössä tuomita, jos sen tekee työntämällä vastustajan päin maalia. Ei ainkaan tuollaisessa tilanteessa, mitä Koskiranta teki. Itse asiassa en usko, että Koskirannan tarkoituksena oli saada maali paikoiltaan. Noin nopeassa tilanteessa todennäköisesti vain löi poikarilla Talajaa, ettei tämä pääsisi tekemään maalia kiekon pyöriessä maaliviivalla. Tuskin ehti siinä miettiä, että Talaja kaatuessaan siirtäisi maalin. Ja itse asiassa tuossahan maalin siirtyminen ei olisi edes ollut syy hylätä maalia, jos Talaja olisi saanut kiekon maaliviivan yli mailallaan.Ainakin aiemmin on ollut sääntö, jonka mukaan tahallisesta maalin siirtämisestä tai esim. tahallisesta väärästä vaihdosta tuomitaan kahden viimeisen minuutin aikana rangaistuslaukaus. Olen ollut jopa näkemässä ainakin yhden näin tuomitun rankkarin.
Nykyisen linjan mukaan ei taideta tahallista maalinsiirtoa tuomita tilanteessa, jossa käytetään välikappaleena vastustajaa kuten tuossa Ilves-Ässät-pelin tilanteessa. Minusta pitäisi ehdottomasti voida tuomita, jos puolustava joukkue aiheuttaa maalin siirtymisen pois paikoiltaan noin selvästi.
Kukaan ei tahallisen vahingoittamisen puolella, toisaalta tällä nykyisellä ringette linjalla ei pelaajia kasvateta NHL:ään. Samaan aikaa edelleen mailaa saa käyttää paljon roikkumiseen ja kahvaamiseen. Ongelma ei varmaankaan ole oikeastaan siinä, osaavatko tuomarit viheltää, onko sääntökirja ajantasalla, mutta tässäkin lajissa sääntöjä sovelletaan runsaasti, yritetään opettaa tulkitsemaan niitä, kuitenkaan ei synny vahvaa kuvaa, että tietääkö edes otteluvalvojat kuinka näitä pitäisi tulkita. Tuomareita säälin eniten ja kiekko ei ole ainoa laji, jossa painitaan saman ongelman kanssa.
Sama sääntö on edelleen voimassa. Mutta tosiaan, ei maalin tahallista siirtämistä käytännössä tuomita, jos sen tekee työntämällä vastustajan päin maalia. Ei ainkaan tuollaisessa tilanteessa, mitä Koskiranta teki. Itse asiassa en usko, että Koskirannan tarkoituksena oli saada maali paikoiltaan. Noin nopeassa tilanteessa todennäköisesti vain löi poikarilla Talajaa, ettei tämä pääsisi tekemään maalia kiekon pyöriessä maaliviivalla. Tuskin ehti siinä miettiä, että Talaja kaatuessaan siirtäisi maalin. Ja itse asiassa tuossahan maalin siirtyminen ei olisi edes ollut syy hylätä maalia, jos Talaja olisi saanut kiekon maaliviivan yli mailallaan.
Eivätkö halunneet ratkaista? Vai ratkaisivatko sittenkin?Hieman erillälailla tuomarit näkee tilanteet SHL liigassa. Esim. tänään Vexjö - Luuleå lopun matsissa mitä näin niin pari tilannetta ainakin mistä ois Liigassa käsi noussut aika nopeesti. Ei siellä.
Eivät ehkä niin helposti vihelleelleet jäähyjä mitä liigassa?Eivätkö halunneet ratkaista? Vai ratkaisivatko sittenkin?
Sääntökirja on sama, mutta ehkä liigojen luomat tulkinnat vaihtelevat.
HIFK-Lukko sarjassa sai myös, ja jopa enemmän. Varsinkin Helsingin peleissä eivät saaneet otetta peliin, ja aivan mahdoton määrä selkeitä jäi viheltämättä.Todella salliva oli minusta linja tänään HIFK-Tappara. Paljon sai roikkua ja painia. Neutraalina katsojana toivoisi enemmän erikoistilanteita noista. Koistinen sentään poimi muutaman rikkeen pois, Boman antoi poikien pelata.