Ei siitä tunteesta koskaan pääse eroon urheilussa. Teet vaikean päätöksen> kaveri/joukkue kärsii, herättäähän se tunteita ja nostaa V-käyrää. Thats all fine and good, mutta se ei poista sitä, etteikö asioista voi keskustella fiksusti. Varsinkin pelin ulkopuolella, kun kierrosten pitäisi jo laskea. Ja ei tuomarina kuulu pelätä, että suurinpiirtein saat turpaan pelin jälkeen. Se ei kuulu minnekkään. Varsinkaan urheiluun.
Lisäksi hyvä pointti siitä, että liiga asettaa esimerkin ja homma valuu alas. Tätä on kuullut itsekin joskus esim junnupeleissä, että "kyllä ne liigassakin saa huutaa" tai jotain muuta typerää. Sen kestää kun on 30v peliä itse pitkään pelannut ja viheltänyt, mutta jostain niitä uusiakin tuomareita pitää saada, varsinkin jos halutaan parantaa tasoa tulevaisuudessa. Mutta jos se aloitteva 15-18v raitapaita piestään maan rakoon varsinkin aikuisten valmentajien toimesta jo U-13 peleissä, niin jos se kaveri ei lopeta, niin kyllä siitä melko pessimistinen keskustelija kasvaa isompiin peleihin.
Ja luojan kiitos tunteesta ei pääsekkään eroon urheilussa, tai jos pääsee, joku on menny harmittavasti perseelleen. Aikaisemmin oli puhetta, että tuomareissakin on niitä "oman elämänsä kuninkaita", niin sama pätee varmasti katsojiin, jotka riehuu tankkausasemalla, kun joku vähän etuilee, tai kassajonossa, kun joku tökkää kärryillä kantapäille, kohta soitellaan jo ovikelloja ja annetaan tappouhkauksia, kun hermot meni 110% kahdessa sekunnissa. Onko ne niitä kuninkaita vai kusipäitä, en tiiä, mutta tuosta meiningistä ei varmasti päästä ikinä eroon, kun ihmisiä on niin moneen junaan, mutta nuo uhkaukset ei kuulu yhtään mihinkään. Huutelu ja palaute kuuluu (mielestäni) peliin, hyvän maun rajoissa.
Tuo on jo koomista, kun U-13 peleissä isät ja valmentajat lopettaa junnutuomarin ehkä jopa ainoan harrastuksen ja intohimon ku seinään, sillä kaikella riehumisella. Samaa näkee myös harrasteliigoissa, joista lähdetään tuomarointia harjottelemaan, siellä kuulee kans vaikka ja saatana mitä, pelaajilta ja katsojilta..
Virheitähän tulee kaikille perinteisesti, pelaajat, valmentajat ja tuomarit kaikki tekee niitä. Itsellä ei vituta ne virheet, vaan se, että vihelletään niin linjattomasti. Tulee kateltua paljon kiekkoa myös oman joukkueen ulkopuolelta, ja monesti pistää vituttamaan myös niissä peleissä, kun jää 5 selkeää kamppia/koukkua viheltämättä, ja sitten vihelletään vastapuolelle ohi luistelusta jäähy (kärjistettynä). Nuo laitakahinat ja pikku poikkarit on semmosia, mitkä omaan silmään kuuluu kiekkoon, kunhan ne pysyy rajoissa. Joku täällä antoi esimerkin änäristä, kun siellä vedetään tiukemmalla linjalla ja mussutusta tulee, mutta siinä on kuitenkin se fakta, että samalla tavalla siitä saa jäähyn jokanen tekijä, niin se ei mene niin saatanasti tunteisiin kaikilla. Ensin vihelletään hepposelta näyttäny koukku pois ja tulee huutoa, minimissään samanlainen vihellettään pois vastapuolelle myöhemmin..
