Liigakarsinnat takaisin!

[Old Tom]

Pakko tähän ottaa itsekin vielä kantaa, vaikka toinen oululainen tähän ottikin kantaa jo aiemmin. Meinaatko siis tosiaan, että Oulussa ollaan oltu karsintasarjaa vastaan, vaikka tosiaan Kärpät on viimeinen joukkue, joka voittamalla liigajoukkueen nousi liigaan. Elä nyt viitsi edes naurattaa. Välillä näitä sinun juttujasi lukiessani tulee väkisinkin mieleen, että sinä koet tämän keskustelun suorana hyökkäyksenä sinun kannattamaasi joukkuetta kohtaan, eikä asia mielestäni näin ole.

Ihan kuin sinulla olisi lukemisen ymmärtämisen kanssa vaikeuksia tai ainakin tulkintasi ovat perin eriskummallisia. Kuinka monta kertaa tässä pitää vääntää rautalangasta, että minulla ei ole mitään karsintoja vastaan. Olen vastustanut ainoastaan liigan joukkuemäärän pienentämistä. Luulin, että olen jo riittävän monta kertaa tämän tuonut julki. Toivottavasti asia meni nyt perille. KooKoo on viimeisen puolentoista vuoden taulukossa liigan kolmanneksi paras joukkue ja ei ole kertaakaan ollut liigassa jumbona. Tuskinpa KooKoo nyt on ensimmäinen joukkue, joka sarjasta olisi putoamassa. Olen aiemmin kirjoittanut, että en näe mitään järkeä siinä, että viime kausina liigan jumboksi jääneet JYP, SaiPa tai mitä siellä nyt on ollutkaan olisi pudotettu sarjasta. Mistä ihmeestä nyt vedit tuon kortin esiin, että kokisin liigakarsinnat hyökkäyksenä KooKoota vastaan? Rauhoitu nyt hyvä mies. En ole sanonut, että Oulussa oltaisiin nyt karsintasarjaa vastaan, mutta KooKoon ehdotus 17 vuotta sitten karsintasarjasta ei saanut vastakaikua. Yksikään liigajoukkue ei kannattanut tuolloin KooKoon ehdotusta. Lopetan nyt omalta osalta keskustelun tästä aiheesta. Eiköhän tästä ole jankattu jo ihan tarpeeksi. Hyvää kesää.

 

[Knap]

Montaako kausikorttilaista oikeasti harmittaa se, ettei joukkueessa pidetä kalliimpia ukkoja neppailemassa pelejä pois siinä vaiheessa, kun joukkueen menestysmahdollisuudet ovat menneet? Itse katselen ainakin mielummin niitä, joilla on näytönhaluja.

Tämähän on täyttä, no sitä itseään. Kiteytät oikeastaan ongelman aika hyvin tuossa huomaamattasi.

Ei varmaan ketään kiinosta pelaako siellä McIntyre vai Koskimies, kun vittu ketään ei kiinnosta ne pelitkään. Onko sun mielestä ok, että pelataan 30 peliä, jos ei mee hyvin niin B-juniorit valtaa kentän lopuiksi otteluiksi ja kokeillaan ensi kaudella uudestaan, jos ne ekat 30 peliä lähtisi vähän paremmin. Nykypäivän Liigassa ei tarvitse olla edes menettänyt mahdollisuuksia pudotuspeleihin, tyhjennetään koko joukkue silti, koska se ei näytä todennäköiseltä.

Kertoo kyllä omansa tästä "pitkäjänteisestä rakennuksesta", että seurat tekevät turskaa, vaikka tyhjentävät pajatsonsa, kun eivät pääse pleijareihin. Kelatkaa, kun olisi vaara tippua ja niitä pelaajia ei voitaisikaan myydä? Paranisiko talouden hoitaminen, eikä budjetoitaisi hölmösti.

 

[mesag]

Eli lopputulema on kuitenkin se, ettei pelaajabudjetit ja liikevaihdot ole kehittyneet ainakaan suurseuroilla kummoisesti suljetun sarjan aikana. Ei täällä siis sen suhteen ole roskaa kirjoitettu, kuten väitit.

Onhan. Vaikka rahan arvo on muuttunut inflaation seurauksena, on nousua tullut enemmän kuin inflaatiota. Jos inflaatio olisi ollut kahdeksassa vuodessa yli 30%, olisi tilanne hyvin katastrofaalinen. Tai no, ei tuo ole edes oikeastaan mahdollista, koska EKP olisi puuttunut aikapäiviä ennen kuin noin olisi käynyt.

E. Ja esimerkiksi BKT:n muutos oli 2012-2014 kolme vuotta putkeen negatiivinen, mikä näkyy ostovoiman laskuna. Tällöin ei ole väliä onko Liiga suljettu vai ei, koska ensimmäisenä kuluttajien ja yritysten rahahanat katkeavat ns. huveja kohtaan.

 

[Caballero76]

Kyllä monella joukkueella on halu avoimeen sarjaan, eikä millään hokkuspokkustempulla, vaan järkevästi ja suunnitelmallisesti. TPS ja Kärpät on varmasti avoimen sarjan kannalla ja on siellä muitakin. Suljettu sarja murtuu kyllä. Sisäinen ja ulkoinen paine kasvaa.

Sehän on hyvä asia mikäli sellanen järkevä järjestelmä löytyy. En usko, että siihen on kenelläkään mitään vastaan sanomista. En vaan usko, että se niin vaan löytyy koska rahaa se tarvii ja paljon.

 

[Caballero76]

Näin tätä perusteltiin jo 20 vuotta sitten, mutta mitä saimme: tappiollisia seuroja, huonosti johdettuja yhtiöitä ja mesenaattien turvin pyöriviä kokonaisuuksia.

20 vuotta on käytännössä poljettu paikallaan, eikä sarja ole kehittynyt oikein mihinkään suuntaan. Päinvastoin, liigan näkyvyys ja yleinen kiinnostus sitä kohtaan vain laskee koko ajan. Sattumaako?

Ennen korona aikaa siellä kyllä oli ihan mukavia kausia joukkueilla taloudellisesti. Samanalaista tulosta ei tee jalkapallossa kuin HJK mitä vaikkapa Ilves teki koronaa edeltävällä kaudella.

Miten pitkäjänteisenä pystyy kehittämään joukkuetta mestiksessä liigaa ajatellen? Ei käytännössä mitenkään ellei ole rahoittajaa takana kenellä on pohjattomat taskut.
Tähän pitkäjänteiseen kehittämiseen kuuluu myös ottelutapahtumien kehittäminen palveluineen. Kaikissa käymissäni liigapaikkakunnilla tämä on kehittynyt älyttömän paljom viime vuosina.

 

[Barney]

Kertoo kyllä omansa tästä "pitkäjänteisestä rakennuksesta", että seurat tekevät turskaa, vaikka tyhjentävät pajatsonsa, kun eivät pääse pleijareihin. Kelatkaa, kun olisi vaara tippua ja niitä pelaajia ei voitaisikaan myydä? Paranisiko talouden hoitaminen, eikä budjetoitaisi hölmösti.

Millä tavalla sinä ajattelet, että se seurojen talouden hoitaminen paranisi sillä, jos ne tekisivät noilla huonoilla kausillaan vielä enemmän tappiota? Eli kannatat siis sitä, että liigaseurojen pitäisi lähteä kauteen nykyistä pienemmillä pelaajabudjetilla, jotta heidän ei tarvitsisi reagoida mitenkään, mikäli heikon kauden myötä yleisömäärät jäävät budjetoitua pienemmiksi?

 

[Knap]

Millä tavalla sinä ajattelet, että se seurojen talouden hoitaminen paranisi sillä, jos ne tekisivät noilla huonoilla kausillaan vielä enemmän tappiota? Eli kannatat siis sitä, että liigaseurojen pitäisi lähteä kauteen nykyistä pienemmillä pelaajabudjetilla, jotta heidän ei tarvitsisi reagoida mitenkään, mikäli heikon kauden myötä yleisömäärät jäävät budjetoitua pienemmiksi?

Tämä onkin erittäin ristiriitainen kysymys. Nykyisessä suljetussa Liigassa on aivan perusteltua myydä ne pelaajat, siten saadaan "tasokkaampi" sarja. Ehdottomasti. Toisaalta on hieman tylsää, että ihmenousuja ei kuilunpartaalta nähdä, tai mikä kuilu, ei nykyformaatissa ole semmoista. Viime kaudella HPK meinasi tehdä sellaisen, harmi kun ei tapahtunut.

Mutta mielestäni on hieman heikkoa taloudenhoitoa (lähtökohtaisesti), että voit suorilta budjetoida pleijarit, sillä jos ne ei tapahdukkaan, niin voit kuitata sieltä tulevat tuotot myymällä pelaajat.

 

[Barney]

Mutta mielestäni on hieman heikkoa taloudenhoitoa (lähtökohtaisesti), että voit suorilta budjetoida pleijarit, sillä jos ne ei tapahdukkaan, niin voit kuitata sieltä tulevat tuotot myymällä pelaajat.

Budjetoiko jotkut seurat muka pudotuspelitulot? Itse olen käsittänyt, että ainakin valtaosa seuroista budjetoi tulot ainoastaan runkosarjasta. Ongelma on vain siinä, että jos kausi menee ihan vihkoon, niin yleisöä käy yleensä myös selvästi budjetoitua vähemmän, minkä takia seuralle tulisi älyttömän suuret tappiot ilman mitään toimenpiteitä. Muiden joukkueiden osalta ei ole kovin tarkasti tullut seurattua budjetoituja yleisömääriä, mutta ainakin SaiPalla ne ovat yleensä olleet melko realistisia. Siitä huolimatta niistä on jääty jälkeen selvästi niillä kausilla, kun peli on ollut ihan hirveännäköistä.

 

[Knap]

Budjetoiko jotkut seurat muka pudotuspelitulot?

En tiedä, en ihmettelisi lainkaan. Käytin siksi tuollaista muotoa lauseessani, kun en ole varma. Teoriassahan se ainakin olisi mahdollista, koska pelaajat voi myydä jos se ei tapahdukkaan.

 

[Spitfire]

Ei varmaan ketään kiinosta pelaako siellä McIntyre vai Koskimies, kun vittu ketään ei kiinnosta ne pelitkään. Onko sun mielestä ok, että pelataan 30 peliä, jos ei mee hyvin niin B-juniorit valtaa kentän lopuiksi otteluiksi ja kokeillaan ensi kaudella uudestaan, jos ne ekat 30 peliä lähtisi vähän paremmin. Nykypäivän Liigassa ei tarvitse olla edes menettänyt mahdollisuuksia pudotuspeleihin, tyhjennetään koko joukkue silti, koska se ei näytä todennäköiseltä.

Mutta kumpaako näistä pelaajista oikeasti kiinnostaisi onko avoimessa sarjassa kauden päätteeksi SaiPa 14. vai 15.? Sitä kärkiäijää, jolla on sopimus hyvintodennäköisesti hyvissä ajoin sovittuna jo ensi kaudelle aivan muualle, vai sitä pelipaikkaa kärkkyvää 7. pakkia? Fanille ja seuralle tippuminen olisi todella ikävä juttu, mutta olisiko se sitä kärkipelaajille, jotka saavat kyllä pelipaikan muualtakin?

 

[Nadchal]

Onhan. Vaikka rahan arvo on muuttunut inflaation seurauksena, on nousua tullut enemmän kuin inflaatiota. Jos inflaatio olisi ollut kahdeksassa vuodessa yli 30%, olisi tilanne hyvin katastrofaalinen. Tai no, ei tuo ole edes oikeastaan mahdollista, koska EKP olisi puuttunut aikapäiviä ennen kuin noin olisi käynyt.

E. Ja esimerkiksi BKT:n muutos oli 2012-2014 kolme vuotta putkeen negatiivinen, mikä näkyy ostovoiman laskuna. Tällöin ei ole väliä onko Liiga suljettu vai ei, koska ensimmäisenä kuluttajien ja yritysten rahahanat katkeavat ns. huveja kohtaan.

Viittaatko tuossa että 30% inflaatio vertautuisi excelissä olevaan joukkueiden liikevaihtojen prosentuaaliseen muutokseen vuosien 2011-2018 välillä?

Pari seikkaa joukkueiden liikevaihdoissa kiinnitti huomioni. Jääkiekko Kärppien liikevaihto olisi ollut kaudella 2018-2019 18,6 milj. €, eli lähes KHL Jokereiden tasolla. Uskoisin tuossa olevan Qstock liikevaihtoa mukana.

Toinen mikä kiinnitti huomioni, oliko Tappara todella noin alamaissa tuohon aikaan että liikevaihto kaudella 2011-2012 Liigan toiseksi pienin Saipan jälkeen. Jos näin niin hyvin ovat onnistuneet yli tuplaamaan liikevaihdon tuon jälkeen.

 

[Knap]

Mutta kumpaako näistä pelaajista oikeasti kiinnostaisi onko avoimessa sarjassa kauden päätteeksi SaiPa 14. vai 15.? Sitä kärkiäijää, jolla on sopimus hyvintodennäköisesti hyvissä ajoin sovittuna jo ensi kaudelle aivan muualle, vai sitä pelipaikkaa kärkkyvää 7. pakkia? Fanille ja seuralle tippuminen olisi todella ikävä juttu, mutta olisiko se sitä kärkipelaajille, jotka saavat kyllä pelipaikan muualtakin?

Vähän riippuu karsimissysteemistä. Jos vain viimeinen karsii, niin uskon että kärkiäijää kiinnostaa nostaa seura pois sieltä viimeiseltä sijalta. Kyllähän lähes jokainen suomalainen pelaaja ja osa ulkomaalaisistakin tuonut esille, että karsintapeikko toisi nimenomaan sitä motivaatiota. En usko, että yksikään SaiPan pelaaja ajattelee, että "Ihan sama jos SaiPa tippuu, kun mulla on jo soppari ens kaudeks IFK:hon", eiköhän jokainen palvele loppuun asti seuraansa. Homma ehkä vähän eri, jos peleillä ei väliä minkään kanssa.

 

[Espoonmies]

Budjetoiko jotkut seurat muka pudotuspelitulot?

Jos katsotaan seurojen tuloksia, niin joko budjetoivat tai sitten budjetoivat muuten ihan perseelleen. Jos pudotuspelien tuloja ei olisi budjeteissa lainkaan ja budjetointi muuten onnistuisi, niin pleijareissa pelaavat seurat tekisivät joka vuosi merkittävät voitot. (Eli siis jos olisi budjetoitu niin että ilman pleijareita päästään nollatulokseen) Onko niin tapahtunut? Ei todellakaan.

 

[se7en]

Kyllä moni seura ainakin menneinä vuosina budjetoi pudotuspelituottoja. Huonostihan siinä monesti käy.

 

[Caballero76]

Pelaajamyynneistä on tehty mörkö, kun sen tekee joukkue huonosti menneen kauden jälkeen. Aikanaan kun myytiin kesken kauden vaikkapa Venäjälle, ei siinä kausikortteja palauteltu vaikka tehtiin nimenomaan taloudellisin perustein. Vaikka joukkueella meni hyvin.
Nyt jos mahdollisuudet menettänyt joukkue yrittää pienentää tappioitaan, että voi panostaa seuraavaan kauteen se on täysin väärin. Jalkapallossahan tämä on pienien seurojen elinehto.
Mutta edelleen, jos avoimeen sarjaan löytyy joku taloudellisestikin järkevä ratkaisu myös alemmillaa sarjatasoilla pelaaville joukkueille niin mikäs siinä.

 

[Espen]

Tässäpä se olisi tiivistettynä maan kiekkoilun nykytila.

Jääkiekon MM-kisat ovat leijonahöttöä kansalle, joka nostalgiassa vaeltaa - ElmoTV

Se oli koleahko toukokuinen yö, sunnuntain ja maanantain välinen. Taisi hieman ripotella vettäkin. Vuosi oli 2019, Leijonat oli juuri voittanut jääkiekon MM-finaalissa Kanadan 3–1. Marko Anttila teki kaksi maalia. Ihmiset jonottivat autoruuhkassa, tööttäilivät, uivat suihkulähteissä. Löikö Mörkö...

elmotv.com

Odotetaan, että liitto kerää rahaa, kehittää ja seurat seuraavat perässä. Tyypillinen ajatusmalli suomalaisessa urheilussa – ylhäältä alas. Liittokeskeisyyden ongelma on, että ylhäältä päin rakennetut mallit ja rakenteet eivät sitten kuitenkaan vastaa aivan sitä, mitä se paikallisen tason tarpeet huutaisivat. Ylätasolta rakennetuilla malleilla luodaan kompromisseja, syntyy keskinkertaisuutta.

Missä tehokkuus todella on, se on nimenomaan siellä paikallisella tasolla, ruohonjuuressa eli seuroissa. Kehityksen pitäisi kummuta nimenomaan sieltä.

Mikä sen kehityksen loppuviimein synnyttää, on kilpailu.

Terve, kestävä pallopelikulttuuri on perinteisesti rakentunut seurojen, ei liittojen tai maajoukkueiden varaan. Ne ovat sitten kermavaahto kakun päällä.

Maajoukkueen luoma tarttumapinta on ohut. Se on etäällä. Se ei ole päivittäistä, se on satunnaista.

Ja nyt se tarttumapinta on puuttunut jopa täysin kahden vuoden ajan, kun puhutaan Leijonista.

Kun tähän yhtälöön huomioidaan jääkiekon asema tässä yhteiskunnassa ja lajin tietyt rakenteelliset tekijät, päädytään mielenkiintoisten kysymysten äärelle.

Rekisteröidyillä harrastajamäärillä mitattuna jääkiekko jää selvästi jalkapallon jalkoihin ja onpa rinnalle noussut salibandy 2010-luvulla.

Lajia voi pelata spontaanisti ulkojäillä joitain kuukausia vuodesta, etelässä ei välttämättä sitäkään. Lajin harrastaminen on infrastruktuuriltaan raskas: jäähallin pystyttäminen ja ylläpitäminen syö kuntien vähäisiä varoja. Harrastaminen on kallista.

Laji ja peli eivät kosketakaan ihmisiä joka päivä. Kuinka kestävää on sellaisen lajin pysyminen asemassa, jossa jääkiekko on Suomessa ollut?

Kiekkosuomen kultatuoli
Sivu pitäisi kääntää. Se sivu, jossa Leijonat istuu jääkiekkosuomen kultatuolissa, on ummehtunut. Pitäisi päästä kestävämmälle tasolle.

Ongelma tosin saattaa olla se, että sivua ei uskalleta kääntää. Kun pallopelikulttuurin dynamo, paikallinen sarjatoiminta, on siinä tilassa, missä se Suomessa tällä hetkellä on, karu tilanne on se, että sittenkin Leijonat on se voima, joka pitää rapistuvan jääkiekkosuomen vielä kasassa. Kunnes ei enää sekään pidä.

Se, mikä on aina synnyttänyt syvää pallopelikulttuuria on paikallisuus. Se, että on tavallinen lokakuinen tiistai, mutta sittenkin poikkeuksellinen tiistai, koska on pelipäivä, yksi niistä kuudestakymmenestä. Spekuloidaan kokoonpanoilla, odotetaan iltaa, taivalletaan hallille pimeässä tihkusateessa.

Onhan sitä Suomessa ollutkin, ja on yhä. Liiga on tuotteena kuitenkin monella paikkakunnalla sen oman seuran kautta erittäin vahva, vaikka sarja onkin menettänyt näkyvyysarvoaan valtakunnallisella tasolla.

Oma paikallinen seura pitää kiinni otteessaan päivästä, viikosta, kuukaudesta ja kaudesta toiseen. Tietysti silloin, kun sarjassa ja peleissä on urheilullisuutta ja kilpailullisuutta. Kunhan peleillä on merkitystä.

Onko sitä?

Mestiksestä on hävinnyt 12 joukkueen ja paikkakunnan osalta paikallinen dynamiikka. Mestiksen näivettäminen on rapauttanut jääkiekkoilun pallopeliromanttisen tarinan. Ja samoin on käynyt Suomi-sarjalle. Ollaan jumissa.

Liiga on historiallisen syvässä urheilullisessa kuopassa. Se on pelillisesti taantunut. Sarjan avaamista ja joukkuemäärän vähentämistä huudetaan. Se on ainoa vaihtoehto. Nyt paetaan kilpailua bisneksen varjolla, mutta urheilu ilman kilpailua ei ole lopulta mitään.

Kun siitä omasta kaupungista tai kylästä häviää urheilun romantiikka, sitä etsitään sitten jostain muualta. Televisiosta, suoratoistopalveluiden uumenista. Ehkä oli joskus seurattu jotain NHL-joukkuetta, seurataan siis sitä.

Totta kai Leijonat ja Liiga menevät osaltaan käsi kädessä. Leijonissa on paljon pelaajia nimenomaan Liigasta. Jos iso yleisö ei enää tunne Liigan suurimpia tähtiä, ote Leijoniinkin jää ohueksi.

 

[Tshekki77]

Kalervo Kummola ollut Total Hockey Foreverin vieraana ja siellä sivuttu myös tätä aihetta. Maalailee kuvaa, että Jokerit voisi ehkä joskus olla takaisin Suomessa ja Espooseenkin tarvittaisiin Liiga joukkuetta ja silloin meillä olisi Suomessa 17 Liiga tason seuraa ja sillä voisi mahdollisesti saada aikaan 12 joukkueen Liigan ja elinvoimaisen Mestiksen.

Toisaalta sivuaa parissa eri kohdassa myös mahdollista euroliigaa ja puheista jäi sellainen kuva, että ennen Venäjän seikkailuja Krimillä, suunnitelmia oli jo ilmeisesti aika pitkällä. Puhuu myös myöhemmin, että uskoo sellaisen jossain vaiheessa syntyvän, joko eurooppalaisena liigana tai mahdollisesti jopa NHL:n Euroopan divisioonana. Puhui myös sellaista, että ajattelisi Suomesta kolmisen joukkuetta (ilmeisesti eurooppalaiseen liigaan) ja että Helsinki ja Tampere olisivat selviä kohteita ja kolmannen jätti vähän auki.

Pitääköhän tässä olla HIFK:n kannattajana huolissaan, ku Kale on tuntunut Stadi akselilla olevan enemmän ilmalaan päin kallellaan, että jos euroliiga tulee, niin jääkö HIFK ulkopuolelle? Ehkä sitä pitää vaan toivoa, että euroliiga syntyy KHL:n rinnalle ja siten Jokerit jatkaisivat idässä ja HIFK suuntaisi länteen.

Puhuivat tuossa myös siitä Liiga seurojen välisestä osakassopimuksesta ja kuinka se ikäänkuin estää paluun vanhempaan perinteiseen malliin. Kale kertoi, että se paperi aikoinaan häneltä salattiin, mutta pääsi paperin näkemään siinä vaiheessa, kun oli hässäkkää Jokereiden KHL:n siirtymisen ympärillä. Huomautti perään, että liiton kohdalla sopimuspapereissa oli vain tyhjä kohta. Ilmeisesti siis puhuttiin allekirjoittajista ja siitähän sitten Rantanen ja Nyholm alkoivat kyselemään, että voiko ko. sopimus silloin olla ylipäätään laillinen. Tuon jälkeen Kale kuitenkin painotti, että toivoo rauhanomaista ratkaisua asiassa, eikä tahdo, että asioista alettaisiin riitelemään.

Kale puhuu myös siitä, että jos jotain uudistuksia tulee, niin tavoite kannattaisi suosiolla pistää pitkälle, että varautumisaikaa olisi sitten kunnolla. Heitti, että 2025 Liiga olisi 50 vuotias ja että olisiko siinä vaiheessa sitten aika avata Liiga uusiksi.

 

[waltteri21]

Kale sanoo, että markkinaoikeus kaataisi osakassopimuksen milloin vaan, suljettu sarja ei ole Suomen lain mukaan mahdollinen. Kale toivoo kuitenkin ”rauhanomaista” ratkaisua Liiton ja Liigan välillä ja ratkaisun avain piilee siinä, että laitetaan tähtäin tarpeeksi monen vuoden päähän, jolloin jokaisella olisi aikaa valmistautua muutokseen.

 

[Metsästäjä]

Tuo avoin liiga muuttaisi ehkä jonkun verran esim. noita tv-sopimusjuttuja. Ainakin Ruotsissa Allsvenskan ja SHL taistelevat kovasti tv-sopimusosuuksista. Tuskinpa suljettu Liiga haluaisi avointa kilpailua, kun tuntuu kriteereitä olevan jonkun verran Liigajoukkue-ehdokkaille. Olisi kyllä kiva nähdä TuTo Liigakartalla näin nykyisenä turkulaisena (voisi jopa jonkun ottelun käydä paikallista kiekkoilua katsomassa).

Liiganousun jälkeinen kilpailullinen asetelma on nousijajoukkueelle vaikea. On ottanut pidemmän aikaa näille kabinettijoukkueillekin rakentaa kilpailullinen ympäristö.

 

[Tshekki77]

Tuo avoin liiga muuttaisi ehkä jonkun verran esim. noita tv-sopimusjuttuja. Ainakin Ruotsissa Allsvenskan ja SHL taistelevat kovasti tv-sopimusosuuksista.

Toisaalta eikös tässä aikaisemmin keväällä tullut tieto, että cmore olisi napannut myös Mestiksen tv-oikeudet. Eli nyt kun Liiga ja Mestis ovat saman tv-kumppanin kanssa yhdessä, niin olisiko tässä nyt mahdollisuus tehdä ennakkoluulottomia muutoksia? Oon aikaisemmin ehdotellut, että Liigan välisarjapelit (joita jokaisella joukkueella on neljä per runkosarja) korvattaisiin peleillä Mestis seuroja vastaan.

Nyt kun Mestiskin ilmoitti, että tiputtavat seuraavan kauden päätteeksi joukkueita alapäästä sen verran, että kaudelle 22-23 lähtevät 12 joukkueella, niin pitäisikö samalla mennä malliin, jossa jotkut Mestis seurat kohtaavat Liiga seuroja runkosarjan aikana. Eli 12 Mestis seuraa jaetaan edellisen kauden menestyksen perusteella kahteen ryhmään. parhaat kuusi pelaa runkosarjassa pelejä myös Liiga seuroja vastaan ja kuusi heikointa pelaa sitten keskenään vähän lisää pelejä.

Mestiksen kuusi parasta jaettaisiin siis kolmeen lohkoon, joihin luonnollisesti tulisi kaksi Mestis seuraa kuhunkin. Tämän lisäksi jokaiseen kolmeen lohkoon tulisi peräti viisi Liiga joukkuetta. Näissä lohkoissa pelattaisiin vain sarjarajan ylittäviä pelejä, jolloin jokaiselle Liiga seuralle tulisi vain neljä peliä, kahta Mestis seuraa vastaan kotona ja vieraissa. Mutta samalla ne osallistuvat Mestis seurat saisivat peräti 10 peliä Liiga seuroja vastaan.

Eli käytännössä Liigassa pelattaisiin neljä kertaa kaikkia muita Liiga seuroja vastaan 4x14=56 peliä ja sitten jokaiselle tulee ne neljä peliä Mestis seuroja vastaan. Eli jokaiselle Liiga seuralle tulisi nykyisenkaltaisesti 60 peliä runkosarjaan.

Mestiksessä kaikki pelaisi kaikkia vastaan neljä kertaa, eli 4x11=44 peliä ja tämän lisäksi edellisen kauden 1. - 6. pelaavat 10 peliä Liigaseuroja vastaan ja joukkueet sijoilta 7. - 12. pelaavat ylimääräiset kaksi peliä kaikki kaikkia vastaan, eli siitäkin tulisi 10 peliä. Mestisseuroille tulisi siten runkosarjaan 54 peliä per seura.

Sitten voisi miettiä sitäkin, että pitäisikö tuon lisäksi päästää vaikka kaksi parasta Mestis seuraa Liigan säälipleijareihin mukaan? Toisethan pitäisi ajatusta ihan mahdottomana, mutta itse näkisin, että juuri suljettu Liiga antaisi perusteet sille, että alemmaltakin tasolta voisi joukkueen tai kaksi päästää mukaan jahtiin Kanadamaljasta.

Eli kun Mestiksessä pelattaisiin tuon yllä olevan ehdotuksen mukaisesti kuusi peliä vähemmän, kuin Liigassa, eikä Mestiksessä varmaan ole myöskään tarvetta pitää taukoja EHT:n, CHL:n tai muiden vastaavien takia, niin pitäisikö heidän pelata pudotuspelien kaksi ensimmäistä kierrosta ennen Liigan pudotuspelien alkua ja kun Mestiksen finalistit ovat selvillä, niin osallistuisivat 10 Liiga joukkueen kanssa pudotuspeleihin Suomen mestaruudesta. Eli niin sanotulla säälikierroksella olisi nykyisen neljän sijaan kahdeksan joukkuetta ja niistä neljä parasta jatkaisi runkosarjan neljän parhaan kanssa pudotuspelien toiselle kierrokselle. Säälikierrokset voisi tässä vaiheessa pelata paras viidestä. Jos molemmat Mestis seurat putoavat ensimmäisellä kierroksella (tai myöhemmin samalla kierroksella), niin voisivat pelata vielä Mestiksen mestaruudesta, mutta jos toinen menisi pidemmälle Liigan pudotuspeleissä, niin napsisi samalla Mestiksen mestari tittelin.

 

[VeeJiiJii]

IF Björklöven rakentaa Allsvenskan-kauteen jälleen hyvin kilpailuhenkistä joukkuetta. Seura on hyvin perinteikäs ja 1980-luvun monivuotinen finalisti sekä vuoden 1987 Ruotsin-mestari. Seura pelasi Elitserienissä viimeksi 20 vuotta sitten. 2010-luvun alussa seura haki taloudellisesti vauhtia vielä Ruotsin kolmossarjatasolta, mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen Björklöven on voimissaan oleva ammattilaisorganisaatio, joka tavoittelee tosissaan SHL-nousua.

Francis Perron olisi Liigaankin huippuvahvistus. Veeti Vainio on joukkueen uusin vahvistus ja tiettävästi myös Pelicansin yhteisymmärryksessä jättänyt Julius Bergman on siirtymässä Björklöveniin. Vastikään Suomea EHT-tasolla edustanut Teemu Eronen pelasi viime kaudella Björklövenissä, mikä kertoo sarjan tasosta ja vetovoimasta. Ottajia olisi Växjöstä lähdettyä ollut paljon muuallakin. Erosta kiehtoi kokea taistelu sarjanoususta ja myös Allsvenskanin pelillinen taso.

Lainaus Ylen jutusta ja Erosen podcast-haastettelusta:

Eronen siirtyi vuoden alussa Björklöveniin SHL-seura Växjöstä. Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta suomalaispuolustajaa kiehtoi mahdollinen sarjanousu sekä Allsvenskanin pelillinen taso, joka on kovimmillaan verrattavissa SM-liigaan.

Erosella onkin selvä näkemys avoimen sarjajärjestelmän puolesta.

– (Nousutaistolla) oli todella suuri vaikutus siihen, miksi halusin Björklöveniin. Halusin auttaa nousussa ja päästä pelaamaan. Sama järjestelmä pitäisi ehdottomasti tuoda Suomeen. Minulla ei kuitenkaan ole antaa vastausta, miten se saataisiin toimimaan.

– Varmasti Mestiksessä olisi hyvä, jos nousu olisi tavoite ja päämäärä, ettei vain pelattaisi sarjaa. Iso tavoite täytyy olla. Taistelu sarjapaikoista on todella mielenkiintoista ja tekee myös urheilullisesti tästäkin sarjasta (Allsvenskan) kovemman. Nousukamppailusta puhutaan täällä todella paljon.

Mestiksen viimeiset uskottavimmat ammattiorganisaatiot on nostettu Liigaan, tehden myös Liigasta ylisuuren ja epätasaisen. 2000-luvun alussa Mestis oli vielä uskottava vaihtoehto parhaassa peli-iässä oleville Liiga-pelaajille, jotka tarvitsivat lisää peliaikaa eikä ero Allsvenskaniin ollut kovin suuri. Avoimien ovien vuosina 2008-2013 Mestis-organisaatiot myös panostivat enemmän pelaajahankinnoissa, vaikkakaan materiaalit eivät yltäneet Allsvenskan-tasollekaan.

Kun Mestis on tyhjentynyt kabinettinousijoista, se on näivettynyt suljetuksi nuorten pelaajien temmellyskentäksi, jossa osassa organisaatioista maksetaan hädin tuskin puoliammattimaista palkkaa. Tämän vuoksi Slovakia, Puola, DEL2, Ranska ym. ovat kasvattaneet suosiota kotimaisten pelaajien keskuudessa.

Ennen kuin aletaan yksiselitteisesti avaamaan Liigaa, täytyy Mestiksen tasoa nostaa reilusti. Yksi avaintekijä siihen olisi Liigan supistaminen. Myös osan nykyisten Mestis-joukkueiden kiinnostavuutta täytyisi nostaa. Vai mikä on esim. JoKP:n, TUTOn ja Kiekko-Espoon pitkän tähtäimen tavoite pahviviirin ja nuorten pelaajien kehittämisen lisäksi? Elmo Aittola panosti TUTOssa pitkälti värikkyyteen pelaajahankinnoissa (Matt Nickerson, Jonne Virtanen, Jared Boll, Aleksandr Nikulin..), kun urheilullista tavoitetta ei ollut.

Kuinka saada vaikkapa Veeti Vainio valitsemaan Björklövenin sijasta kotikaupungin ylpeys Kiekko-Espoo? Ei ehkä tänä päivänä. Siihen tarvitaan enemmän rahaa, mutta Teemu Erosen esimerkki osoittaa, että myös pelillistä haastetta on oltava. Vaikka esim. Imatralla tuskin haaveillaan Liiga-noususta, niin varmasti haaste kohdata nykyisiä liigaseuroja ja kenties Mestis-voittajan rahallinen bonus lisäisi porkkanaa pienemmille paikkakunnillekin.

 

[Metsästäjä]

Ei oo karsijan osakaan helppo. Kuitenkin kannatan viimeisen joukkueen suoraa putoamista tai karsimista toiseksi viimeisen kanssa putoamisesta. Mestiksen voittaja nousisi suoraan.

Linkki: https://youtu.be/-cy2XV_DCkI

 

[-pasi-]

Sitten voisi miettiä sitäkin, että pitäisikö tuon lisäksi päästää vaikka kaksi parasta Mestis seuraa Liigan säälipleijareihin mukaan? Toisethan pitäisi ajatusta ihan mahdottomana, mutta itse näkisin, että juuri suljettu Liiga antaisi perusteet sille, että alemmaltakin tasolta voisi joukkueen tai kaksi päästää mukaan jahtiin Kanadamaljasta.

En välttämättä tietäisi olisiko tämäkään se ihan mahtavin idea, otetaan esimerkiksi Kiekko-Espoo, päättäisi nostaa ensikaudeksi 2 miljoonaan pelaajabudjetin, voittaisi Suomen mestaruuden ja silti joutuisi taas jatkamaan nykyisessä sarjassa (ellei mestiksen voittaja jokatapauksessa jo nouse suoraan).

Sen sijaan tuossa että mestisjoukkueet voisi pelata yksittäisiä pelejä liigajoukkueita vastaan saattaisi olla jotain ideaa. Kunhan se ei tapahdu liikaa liigajoukkueen kustannuksella ja jää yksittäisiin peleihin. Helpompi varmaan lähteä karsintoihinkin kun on jonkinlaista tasonmitausta tapahtunut runkosarjan aikana. Sponsorien ja yleisön on helpompi lähteä mukaan kun isompaa näkyvyytä tarjolla. Ainakin voisi vastaavaa kokeilla jos ei pysyvää käytäntöä ota.

 

[Tshekki77]

En välttämättä tietäisi olisiko tämäkään se ihan mahtavin idea, otetaan esimerkiksi Kiekko-Espoo, päättäisi nostaa ensikaudeksi 2 miljoonaan pelaajabudjetin, voittaisi Suomen mestaruuden ja silti joutuisi taas jatkamaan nykyisessä sarjassa (ellei mestiksen voittaja jokatapauksessa jo nouse suoraan).

Jos Mestisseura voittaisi Suomen mestaruuden, niin kyllähän joukkueelle pitäisi samantien tarjota mahdollisuutta ostaa Liigassa pelaamiseen oikeuttava osake ja tulla osaksi Liigaa. Mutta eiköhän se todennäköisempi lopputulema ainaki muutamina ensimmäisinä keväinä olisi molemmille Mestisseuroille ekalta kierrokselta lauluun. Uskoisin eron olevan jopa niin suuri, että tuolle ensimmäiselle kierrokselle Mestisseuroille voisi antaa kotiedun ja pitää sitä poikkeusta päällä siihen asti, kunnes ensimmäinen Mestisseura selviää ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon. Varsinkin jos tuo ensimmäinen kierros pystyttäisiin pelaamaan nykyisen paras kolmesta sijaan paras viidestä.

Tällä kaudella tuon esitetyn mallin mukaan pudotuspelien toiselle kierrokselle olisi menneet suoraan:

- Lukko
- HIFK
- TPS
- Tappara.

Ensimmäisellä kierroksella olisivat kohdanneet parit:

Kalpa - Hermes
Pelicans - Ketterä
Kärpät - Sport
Ilves - KooKoo

Ja tuossahan olisi juuri se hieno elementti, että tuollaisessa tilanteessa siihen Mestisjoukkueeseen voisi tosiaan alkaa panostamaan esim. joskus joulun jälkeen, jos alkaa näyttää siltä, että Mestis finaalit olisivat näköpiirissä ja siten myös paikka Liigan pudotuspeleissä. Meni se kevät sitten miten vaan, niin ei tarvitsisi välttämättä yhdessä kesässä muuttaa taloudellisia panoksia moninkertaisiksi vaan voi jatkaa seuraavalla kaudella taas Mestiksessä. Sitten jos alkaa tulemaan säännöllistä menestystä. Esim. vaikka kolmena vuotena peräkkäin ekalta kierrokselta jatkoon, niin sitten voi alkaa miettimään jo vakavasti sitä Liiga paikan hakemista nykyisillä kriteereillä. Eli talous ja infra kuntoon.

Sen sijaan tuossa että mestis joukkueet voisi pelata yksittäisiä pelejä liigajoukkueita vastaan saattaisi olla jotain ideaa. Kunhan se ei tapahdu liikaa liigajoukkueen kustannuksella ja jää yksittäisiin peleihin. Helpompi varmaan lähteä karsintoihinkin kun on jonkinlaista tasonmitausta tapahtunut runkosarjan aikana. Sponsorien ja yleisön on helpompi lähteä mukaan kun isompaa näkyvyytä tarjolla. Ainakin voisi vastaavaa kokeilla jos ei pysyvää käytäntöä ota.

Tuolla ehdotetulla rakenteellahan Liiga joukkueille tulisi kullekin neljä peliä runkosarjassa Mestisseuroja vastaan ja osa Mestisseuroista puolestaan saisi peräti 10 ottelua Liiga joukkueita vastaan. Ja vaikka neljä peliä kuullostaa ehkä paljolta, niin onhan ne neljä "ylimääräistä" peliä, nelinkertaisen sarjan jälkeen heikosti urheilullisesti perusteltavissa, joten siinä mielessä mielestäni voisi korvata tällaisella rakenteella.

Mutta jos neljä olisi silti liikaa, niin voisihan tuota ihan ekalla kaudella kokeilla vaikka puolet pienempänä. Eli Liiga joukkueet pelaisivat runkosarjassa kaksi ottelua Mestisseuroja vastaan ja osa Mestisseuroista puolestaan saisi viisi ottelua runkosarjaan Liiga joukkueita vastaan. Puuttuvat kaksi peliä kullekin Liiga joukkueelle pelattaisiin sitten niissä nykyisissä välisarjalohkoissa, mutta kaksinkertaisen sarjan sijaan kohdataan molemmat lohkokumppanit vain kertaalleen. Edelleen tulisi jokaiselle Liiga joukkueille 60 ottelua.

Ja toki ymmärrän, että tämä olisi paljon sekavampi malli, kuin joku perinteinen 12 joukkueen Liiga ja 12 joukkueen Mestis, mutta nykyisistä rakenteista tällaiseen esitetyn kaltaiseen malliin olisi varmaan helpompi päästä, kuin suoraan siihen, että kolme joukkuetta vain luopuisi oikeudestaan pelata Liigaa. Ja jos tällä mallilla mentäisiin sitten eteenpäin tarpeeksi pitkään ja samalla Mestiksen vetovoimaa saataisiin nostettua säännöllisellä Liiga altistumisella, niin sellaisessa tilanteessa luulisi olevan edes hitusen helpompi houkutella kolme seuraa luopumaan paikastaan Liigassa, jos sellaiseen lopputulemaan haluttaisiin päästä.

 

[Eddie]

Pahoittelut, tähän on tullut niin paljon viestejä, että taidan nyt puuttua vähän eri asioihin, mistä juuri nyt jutellaan.

Noista tasoeroista.. Mielestäni on vähän perusteetonta katsoa asiaa vain piste-eroilla. Valmennuksen, harjoittelun ja ammattimaisuuden taso on noussut valtavasti ihan vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä niitä ammattimaisesti valmennettuja 3-4 kentän puurtajia löytyisi varmasti vaikka 20 liigajoukkueeseen. Nämä pelaajat osaavat pelata vittumaista lätkää Tapparaa, Kärppiä jne vastaan. He eivät ole kovin taitavia, mutta ei heillä kunto lopu ja puolustamisen oppiminen on paljon helpompaa kuin olla Teemu Turunen tai Anton Lundell. Nämä hyväkuntoiset, hyvin valmennetut, hyvin organisoidut, mutta ei niin taitavat pelaajat pystyvät kiusaamaan parempiaan paljon paremmalla tasolla kuin vaikkapa silloin 2000-luvun alussa. Ei se kuitenkaan tee peleistä viihdyttävämpiä, vaikka ovat tasaisempia. Melkeinpä päinvastoin, koska siihen träppiin ei tarvita 200k maksavia pelaajia. Pelit ovat tottakai tasaisempia, koska käytettävissä olevaa materiaalia osataan käyttää paremmin ja se paskinkin pelaaja jaksaa luistella illasta toiseen ja toteuttaa valmentajan suunnitelmaa. Mutta valitettavasti yleisön kannalta niitä huipputalentteja lienee edelleen kutakuinkin prosentuaalisesti sama määrä kuin ennenkin. Heidän elämänsä on vain paljon vaikeampaa lisääntyneen ammattimaisuuden vuoksi.

Old Tomin kanssa olen jyrkästi eri mieltä joukkuemäärän suhteen, koska tässä sarjapyramidissä ei pitäisi katsoa vain liigaa. Mestiksen (toivottavasti 1. Divisioona tulevaisuudessa) tasonkin ja joukkueiden laadun puolesta pitäisi olla huolissaan. Liiga ei saisi olla itsestään selvyys, jos nyt saa pari kautta vedettyä hyvällä tasolla ja kerättyä siinä sivussa uskottavan suunnitelman liigalisenssiin tarvittavaan rahamäärään. Urheilullisessa sarjassa sarjanoususta ei saa tehdä niin vaikeaa, että ainoa tie sinne on voittaa liigajoukkue paras seitsämässä sarjassa. Tällainen lisää vain vastutusta muutoksiin, eikä niitä ikinä saada läpi. Toki 12+12 sarjoissa divarin kärki kyllä jossain vaiheessa tuollaisiakin sarjoja voittaisivat.

Mutta tämä on turhaa paskanjauhantaa, tiedän. Suomalainen seurakiekkoilu on ja tulee olemaan tätä puuduttavaa paskaa hamaan tulevaisuuteen. Minua oikeasti harmittaa, että ei kiinnosta Juuri paskan vertaa Kärppienkään pelit enään, ihan sama vaikka pyttyä tulisikin kaappiin. Siitä huolimatta, että liigasta tippumisen uhka ei varmaan olisi realismia, vaikka sarja olisi auki. Ja ihan tiedoksi, jos liiga saataisiin auki järkevällä systeemillä sillä, että Kärppien pitäisi tippua, niin silmää räpäyttämättä hyväksyisin.