Minä olen valittaja. Tai ainakin olin aiemmin. Siis silloin kun oli aihetta.
Maraboun suklaalevystä löytyi muovinpalanen. Lähetin kuoressa saatekirjeen kanssa, jossa ilmaisin suuren huoleni sen suhteen, jos kova yllätys olisi sattunutkin jonkun huonohampaisen vanhuksen hampaisiin. Lähettivät pahoitteluviestin ja muistaakseni puolisen tusinaa suklaalevyä.
Jossain vaiheessa teininä oli tapana juoda limsan sijasta alkoholitonta siideriä. Siis sitä kamalaa sokerilitkua, mitä oli saatavana 1,5 litran muovipulloissa. Korkki oli fuskannut ja valitin. Sain korvaukseksi shekin, jonka arvo oli muistaakseni 5 markkaa. Oli toki enemmän kuin pullon hinta, mutta mietin kyllä silti, jaksanko mennä sen takia pankkiin. Oli kuitenkin eka shekkini, joten ihan mielenkiinnostakin menin sen lunastamaan. Leukailin vielä nuorena poikana pankkivirkailijalle, kuinka nyt tullaan nostamaan isoa summaa. Ei ollut lainkaan huumori-immeisiä, vaan totesi kuivakkaan kummastuneesti, että "tämä on kyllä vain viisi markkaa" ja pyysi vielä henkkaritkin nähtäviksi.
Jokunen vuosi sen jälkeen oli ongelma vissypullon kanssa. Kierrekorkissa oli tällä kertaa sellainen häikkä, ettei auennut edes papukaijapihtien avulla, eli jotain ylimääräistä siellä välissä kai oli. Postista tuli lappu, että Coca-Cola Companylta on lähetys ja edellinen siiderikorvaus mielessäni lähdin sitten pyörällä hakureissulle. Siinäpä sitten olikin melkoista taiteilua kotiin, kun olivat laittaneet kuusi 4-packia 1,5L vissypulloja! Halpaa kamaa toki ja postikulutkin aika samat määrästä huolimatta, mutta tuota 24 pulloa saattoi pitää jo jokseenkin ruhtinaallisena korvauksena.
Nämä kaikki esimerkit taisivat olla 90-luvun puolelta. Viime vuosina on tullut valitettua kai vain Pirkan jätskituuteista, jotka maistuivat niin pilaantuneilta, ettei niitä pystynyt syömään. Koska hinta/laatu-suhde oli aiemmin ollut bueno, niin kyselin lähinnä jokos ovat muuttaneet valmistuttajaa tai jotain, että tietäisi ostaako vaiko ei jatkossa. Vastaus nettikyselyyni tuli sähköpostiin seuraavana päivänä, oli joku geneerinen yleispohja, vaikka jonkun allekirjoittama olikin. Korvauksena tuli vitosen ostosseteli, tuote oli maksanut siitä noin puolet.
Ei kun olihan vielä yksi makkaraepisodi. Muistaakseni metallinen suljinlenkki oli mennyt grillimakkaramassan sekaan ja kolahti aika ikävästi suussa. Sain korvaukseksi 20 euron tuotesetelin, joka oli käytettävä saman valmistajan tuotteisiin ja samassa kaupassa. Se oli joku harvinaisempi merkki, enkä löytänyt Cittarista heiltä oikein mitään muuta ostettavaa kuin nakkeja, joten siinä olikin sitten erikoinen satsi kassan hihnalle ja myyjäkin vähän ihmeissään, kun ilmoitin maksavani tällaisella lapulla. No, kunnon nakit olikin niin kalliita, ettei niitä muuten olisi raaskinut silloisella budjetilla kovin usein ostella.