Nyt otettiin yhteyttä. Saan korvaushakemuksen, mutta sairaala ei koe olevansa vastuussa. Nyt tutkitaan että oliko liikuntakyvyttömässä ja lähes tajuttomassa tilassa ollut isäni vastuussa. Ennen kuin teho-osastolle siirrettiin.
Syyllistämisellä viittasin tuon yhden nimimerkin viestiin. Olen kuitenkin oma-aloitteisesti hoitanut jo pitkään isäni asioita ja ollut tarkka hoitojen suhteen. Olen halunnut että kohtuullisen toimintakykyinen ikäihminen saisi kokea normielämää ennen hoitokoti yms. tilannetta. Eli vähän tunteisiin meni.
Sairaalalta ei ole yhteyttä otettu, mutta toistuvasti ovat virheensä myöntäneet. Vastuu ei kuitenkaan tunnu houkuttelevan nyt.
Nyt otettiin yhteyttä. Saan korvaushakemuksen, mutta sairaala ei koe olevansa vastuussa. Nyt tutkitaan että oliko liikuntakyvyttömässä ja lähes tajuttomassa tilassa ollut isäni vastuussa. Ennen kuin teho-osastolle siirrettiin.
Onko sinulla se turvallisuuspäällikön virheen myöntäminen kirjallisesti tallessa?
Tsemppiä isän kanssa.
Tuntui häiritsevän tuo tekemäni tutkinta/rikosilmoitus.
Nöyrä anteeksipyyntö. Ei ollut tarkoitus vittuilla. Homma vituttaa sinua takuulla aivan riittävästi ilmankin. Ja hatunnosto sinulle, että hoidat isääsi. Kysymys oli harkitsematon ja viittasin sillä lähinnä siihen, että isäsi mukana oli tavaraa, jota ei sairaalassa tarvitse lainkaan ja tavaraa, jota olisit voinut sinne viedä kun isäsi on päässyt teholta osastolle.Ja mikä ihmeen vittuilukysymys tuo viimeinen on?
Olisiko jollain asiantuntemusta perintöriidasta, jossa osallisena perintötoimisto sekä erittäin kusipäinen sukulainen?
Tilannetta avaan enemmän, jos löytyy joku, joka osaisi neuvoa..
Voisi auttaa jos avaisit tuon perintätoimiston osuutta asiaan, harvoinhan niillä on osaa tai arpaa perinnöistä.
Tosiaan avasin kieltämättä huonosti tilannetta..
No, avataanpa lisää:
Isoäitini kuoli 31.12 2018.
(Saimme virallisen tiedon kuolemasta eilen, epävirallisen 1.1, kun serkkuni laittoi facebookkiin ilmoituksen: '' Läheinen on kuollut").
2.1 äitini vei perinnöstä luopumisilmoituksen lapsien hyväksi maisraattiin ( varmuuden vuoksi).
Eilen tuli tieto, että perintötoimistolle ( äidilläni on velkaa ulosotossa) on ilmoitettu mummoni kuolemasta samana päivänä, 2.1.2019, ja ulosottopäätös on tehty samalla.
Asianajajamme on ihmeissään tapauksesta ( sanoo, ettei ole törmännyt vastaavaan tapaukseen aikaisemmin).
Kysynkin, meneekö äidin osuus perintötoimistolle, ottaen huomioon, että perinnöstä luopuminen on tehty samana päivänä ulosottopäätöksen kanssa.
Ps. Äitini veli on ilmeisesti ilmoittanut perintötoimistolle tilanteen ENNEN väestörekisterille/meille ilmoittamista ( eilen mummoni näkyi vielä elävänä väestörekisterin sivuilla)..
En oikein ymmärrä mikä asiasta tekee vaikean muuten kuin todistusmielessä. Jos perinnöstä on luovuttu tehokkaasti ennen ulosottopäätöstä, niin kaikki ok. Jos perinnöstä luovuttu ulosottopäätöksen jälkeen, niin sitten menee ulosottoon.Tosiaan avasin kieltämättä huonosti tilannetta..
No, avataanpa lisää:
Isoäitini kuoli 31.12 2018.
(Saimme virallisen tiedon kuolemasta eilen, epävirallisen 1.1, kun serkkuni laittoi facebookkiin ilmoituksen: '' Läheinen on kuollut").
2.1 äitini vei perinnöstä luopumisilmoituksen lapsien hyväksi maisraattiin ( varmuuden vuoksi).
Eilen tuli tieto, että perintötoimistolle ( äidilläni on velkaa ulosotossa) on ilmoitettu mummoni kuolemasta samana päivänä, 2.1.2019, ja ulosottopäätös on tehty samalla.
Asianajajamme on ihmeissään tapauksesta ( sanoo, ettei ole törmännyt vastaavaan tapaukseen aikaisemmin).
Kysynkin, meneekö äidin osuus perintötoimistolle, ottaen huomioon, että perinnöstä luopuminen on tehty samana päivänä ulosottopäätöksen kanssa.
Ps. Äitini veli on ilmeisesti ilmoittanut perintötoimistolle tilanteen ENNEN väestörekisterille/meille ilmoittamista ( eilen mummoni näkyi vielä elävänä väestörekisterin sivuilla)..
En oikein ymmärrä mikä asiasta tekee vaikean muuten kuin todistusmielessä. Jos perinnöstä on luovuttu tehokkaasti ennen ulosottopäätöstä, niin kaikki ok. Jos perinnöstä luovuttu ulosottopäätöksen jälkeen, niin sitten menee ulosottoon.
Olen miettinyt tätä kovasti, mutta en tiedä....Meneekö tämä siis äärimmillään sekuntipeliksi, jos luopuminen ja ulosottopäätös on tehty samana päivänä?
Kuulostaa mukavalta mieheltä. Kai noistakin nyt johonkin vastuuseen tyypin saa. Ainakin edunvalvonnasta kantelu on helppoa (tiedän koska vähän vastaava enomies koitti viimeiseen asti tehdä kiusaa asiat viimeisen päälle hoitaneelle edunvalvojalle).Olen miettinyt tätä kovasti, mutta en tiedä....
Enoni on petkuttanut rahaa ja toiminut sokean mummoni edunvalvojana, samalla kähmien omaisuuden itselleen.
Tämä kuulostaisi kyllä kaikinpuolin järkevältä, inhimilliseltä ja loogiselta.Olen käsittänyt, että perinnöstä luopuminen ennen pesän jakamista riittää, eikä siinä tarvitse yrittää käydä kilpajuoksua ulosottomiehen kanssa. En kylläkään ole lakimies, tai edes kummoinen perijä.
Jos ei olisi puhuttu asianajajasta, niin en ihmettelisikään, jos olisi epäselvää. Väittäisin kuitenkin, että asianajajalle asian pitäisi olla tuttu, kun ihan laissa asti käsitellään. Kyllä nyt asianajajan pitäisi vähintään pystyä asia selvittämään, kun yleensä voi vielä laskuttaa.Se, että eihän tavallinen ihminen ymmärrä eikä ole kuullutkaan mistään tehokkaasta ja tehottomasta perinnöstä luopumisesta.
Pakko sanoa, että ei hajuakaan miten tuo menisi, jos ei voitaisi todistaa kumpi oli ensin, kun ei ole velka- tai perintöasiat kauhean tuttuja perusteita syvällisemmin. Tuolta osin ihan jännä keissi olisi. Normaalisti menisi aina yksilön hyväksi, mutta velkojia suojellaan Suomessa aika hanakasti. Voi toki olla, että asiasta on jo ennakkoratkaisu tai jotenkin muuten pitäisi olla vastaus, mutta en itse ainakaan muista.Meneekö tämä siis äärimmillään sekuntipeliksi, jos luopuminen ja ulosottopäätös on tehty samana päivänä?
Jos ei olisi puhuttu asianajajasta, niin en ihmettelisikään, jos olisi epäselvää. Väittäisin kuitenkin, että asianajajalle asian pitäisi olla tuttu, kun ihan laissa asti käsitellään. Kyllä nyt asianajajan pitäisi vähintään pystyä asia selvittämään, kun yleensä voi vielä laskuttaa.
Ok eli olisi kannattanut jo mummon eläessä tehdä se luopumisilmoitus. Lohduttaa varmaan paljon nyt.
Seuraava tyhmä kysymykseni on, että tehdäänkö noita ulosottopäätöksiä tosiaan noin sähäkästi yhdessä päivässä? Ei tarvita mitään tiedoksiantoaikoja tai kuolintodistuksia tms?
Vähän tuntuu kyseenalaiselta, miten ulosmittauspäätös olisi tehty perinnöstä, mitä ei ole. Jos kuolinpesää ei ole aloitettu edes selvittämään, millä ihmeellä tehdään päätös ulosmittauksesta?
Periaatteessa joo. Tosin itse varmaan tekisin testamentilla, kun voi sumplailla myös osittaisia luopumisia sun muita ja varmaan ajaisi saman asian noin muuten.Ok eli olisi kannattanut jo mummon eläessä tehdä se luopumisilmoitus. Lohduttaa varmaan paljon nyt.
Seuraava tyhmä kysymykseni on, että tehdäänkö noita ulosottopäätöksiä tosiaan noin sähäkästi yhdessä päivässä? Ei tarvita mitään tiedoksiantoaikoja tai kuolintodistuksia tms? @huhheijaa @Avuton tunari
Itse vain ilmoittaisin, että ikävä kyllä x oli ilmoittanut maistraattiin, että luopuu perinnöstä, joten ulosmittauspäätös on mitätön. Voihan toki tarkistaa onko aihetta pohdittu oikeuskirjallisuudessa tai lain esitöissä tjsp. En ole itse törmännyt, mutta eiköhän tuossa oikeuteen joudu asiaa pähkäilemään. Toki aina kannattaa pohtia onko summa tarpeeksi iso, että oikeuteen kannattaa mennä.Tähän sen verran tarkennusta, että kyllä asianajajamme tietää kyseiset lakisäännöt, mutta ei sitä miten pitää toimia, jos sekä luopuminen että ulosottopäätös sattuvat SAmalle päivälle..