Tässä on nyt talven mittaan tullut useamman kerran tehtyä "slowfoodia" klassisella römertopfilla, eilen viimeksi. Talviulkoilupäivän ajaksi pataan yhteensä kolmisen kiloa lihaa (porsaan potkaa, naudan ja lampaan lapaa). Pari pulloa Koffin Portteria perään ja ~9h miedolla lämmöllä uunitusta. Lisukkeeksi provencen yrteillä ja parmesaanilla maustettua perunamuussia sekä raikas vihersalaatti kyyditettynä piel de sapo -melonilla. Ruokajuomaksi valikoitui osittain arvalla (viinilehden viikon viinivinkki parin viikon takaa), australialainen
Benchmark Cabernet Sauvignon, menee kyllä uudelleenkin ostettavaksi maistui jo ennen ruokaa oikein maukkaalta ja sopi hyvin tuhdin liharuoan kaveriksi.
Muuten onnistui lähes täydellisesti paitsi että naudan palaset kuivuivat aika paljon. Lihojen pintaan otin pienen värin pannulla ja roippeista vielä käristin kaiken maun irti ja sujautin portterin joukkoon. Mausteina hunajaa, laakerinlehtiä, muutama valkosipuli, mustapippuria ja jonkin verran appelsiinin ja limen mehua. Normaalisti olisi tullut heitettyä mukaan vielä jokunen salotti- tai punasipuli, mutta nyt seurueesta löytyi sipuliallergikko.
Lämpöä oli ~175 astetta ensimmäiset ~7 tuntia jonka jälkeen uunin lämpötila väännettiin 50 asteeseen. Tuo 175 oli ilmeisimmin liikaa naudalle, aikaisemmin ollaan onnistuneesti näillä kypsytysajoilla käytty ~125 astetta, mutta tällä kertaa safkan piti olla vähemmän aikaa uunissa, ulkoilu kumminkin venyi ja samalla ruoanvalmistusaika. Porsaan- ja lampaanlihaan tämä ei vaikuttanut negatiivisesti, mutta nauta pääsi tosiaan hieman kuivahtamaan. Liekkö osasyynä ollut hieman pienempi palakoko kuin lampaalla ja porsaalla.
Ennenkin on näitä olueeseen tehtyjä liharuoka tullut valmistettua ja helposti liemeen tulee sellainen karvas, hieman metallinen maku, tuolla sitrushedelmien mehulla sen saa hävitettyä, mutta onko tähän jotain muuta konstia? Sinänsä tuo keino kelpaa kyllä, mutta onko olutvalinta ollut virheellinen? Tällä kertaa oli tosiaan Koffin Porter ja tuota metallista makua tuli hieman, edellisellä kertaa taisi olla jokin saksalainen "mustaolut"?, jolloin maku oli lievempi. Joskus tehtiin jänistä ja käytimme jotain tsekkiläistä tummaa olutta ja tuolloin maku oli todella voimakas ennen hapokkuuden lisäämistä.