Kuinka päästä läskeistä eroon?

[Jupe]

Mättöpäivä on päivän sana, tänäänhän on pizzaperjantai!

Ei voi mitenkään suositella jos tällä tarkoitetaan normaalia isompaa annosta, vatsalaukku venyy ja venynyt vatsalaukku tulee nälkäiseksikin nopeammin jatkossa.

Se mikä on taas järkevää on ettei kiellä itseltään mitään, tämä on henkisestikin monille iso asia. Kyllä hyvällä omatunnolla voi silloin tälllöin ottaa kylmän kaljan, samoin joskus voi syödä sen pizzan, hampparin tai ranskalaiset. Kokiksella!

Kaiken juoni on arki ja säännöllisyys. Terve ruokavalio koostuu mm laadukkaista proteiineista, kuitupitoisista hiilareista ja rasvoistakin. Se mikä toistuu arjessa näkyy varmasti myös peilissä eli läskeissä.
Arkisyöminen kuntoon, eli se mikä toistuu samanlaisena sen ainakin 6 päivää viikosta, enkä tarkoita samaa ruokaa vaan erilaista laadukasta ja terveellistä ruokaa.

 

[adolf]

Alan oikeastaan olemaan nyt siinä tavoitepainossa, johon joitakin aikoja sitten halusin päästä. Viime joulusta on tultu 87 kg --> 78 kg. Meinasin, että tuosta kuitenkin vielä sen pari kiloa pudottelen, niin sitten olen samoissa, kuin joskus n. 5 vuotta sitten. Siihen saa sitten jäädä painonpudottelut ja noilla haminoilla saisi sitten jatkossa pysyäkin.

 

[Niilo]

Itse alkanut käymään nyt vähän aktiivisemmin lenkillä. Noin 30 km tullu tällä viikolla lenkkeiltyä. Ei se loppupeleissä ole vaikeaa, kun vaan viitsii lähteä.
Suplassa on hyviä lätkä podcastejä joita kuunnella, tunnin kestää. Siinä ajassa tikkaa jo 5 km helposti.
Ja voihan sitä kuunnella kiekkokierrostakin samalla

 

[smugu]

Vuorokausi takana elämäni ensimmäistä diettiä. 12 viikkoa olisi tarkoitus olla. Lähtötilanne on vyötärö 97cm ja tavoite kiristää 92-93cm tuntumaan. Tähän mennessä elämässä on tullut syötyä aika huolettomasti, usein ja isoja annoksia lihapainotteisesti. Eilinen ensimmäinen diettipäivä olikin aika shokki kun hiilaria oli vähemmän ja kasviksia enemmän. Nälkä on ollut jatkuva. Ehkä se siitä helpottaa ja mahalaukku kutistuu :D

Tämmöstä tuli kirjoitettua n.kuukausi taaksepäin. 3 viikkoa dietistä noudatin säntillisesti ammattilaisen laatimaa ruokavaliota ja kävelin monta kertaa päivässä lenkkejä. Neljäs viikko menikin käytännössä kokonaan sairaalassa selkäleikkausta odotellessa. Leikkaus tehtiin ja sairaalasta kotiin päästyäni viikko sitten ja sen jälkeen on tullut taas syötyä suht järkevästi, mutta vapaasti. Eli laitoin dietin tavallaan tauolle. Eilen kävin kuitenkin läpällä puntarilla ja mittasin vyötärön. Paino -5kg, vyötärö -2cm. Eli jotain kehitystä on reilussa kuukaudessa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tapahtunut!

 

[Sudden Death]

Tuohon mättöpäivään sanon ihan omana mielipiteenäni tiivistäen jo aiemmissa viesteissäni sanomani: kohtuus kaikessa. Jos ahtaa kaksin käsin naamaan muutaman noutopöydällisen ja ottaa janojuomaksi pari mäytäkoiraa, niin varmasti näkyy vaa'alla. Ja ehkä vähempikin jo näkyy.

Minusta mättöpäivän ajatus automaationa on jo jotenkin hassu. Paljon terveellisempi ja tehokkaampi tapa on pitää syöminen terveellisenä pitkällä tähtäimellä. Silloin voi herkutellakin siellä lomassa ilman, että tästä mitään vahinkoa tulee. Vastaavasti ei sen arkiruokailunkaan kuulu olla mitään nälkävuosien toisintoa. Terveellinen ja hyvä arkiruoka toimii parhaiten.

Mättöpäivä siis kuulostaa minun korvaani sellaiselta, että siellä herkuttelu on jo jonkinlainen velvollisuus eikä oikeutus. Nimenomaan kaikkein toimivin linja on ottaa arkiruokailuun se terveellinen ote, mutta sallia itselleen ne pienet herkuttelut. Yksi överi joitain kertoja vuodessa ei näy vaa'assa kuin hetkellisesti, mutta jos tästä tekee jokaviikkoisen automaation, alkaa homma olla aika lailla väärillä raiteilla.

Kaikkein tärkeintä on nimenomaan arkiruokailu, se mitä syö päivittäin.
Jos, niin kuin joku sanoi käyvän, yhden viikottaisen herkuttelupäivän jälkeen paino kyllä nousee, mutta päivässä tai parissa se alkaa jälleen putoamaan niin nähdäkseni homma silloin toimii.
Sehän kai on pääasia.

Kohtuus taas on suhteellista.
En usko että kovin moni pystyy edes halutessaan syömään noutopöytää tyhjäksi, saati sitten useampaa noutopöytää. Toinen ääripää on sitten "herkuttelijat" tyyliin iik, söin kaksi palaa suklaata, nyt täytyy juosta maraton

 

[Myyrä]

Tuohon mättöpäivään sanon ihan omana mielipiteenäni tiivistäen jo aiemmissa viesteissäni sanomani: kohtuus kaikessa. Jos ahtaa kaksin käsin naamaan muutaman noutopöydällisen ja ottaa janojuomaksi pari mäytäkoiraa, niin varmasti näkyy vaa'alla. Ja ehkä vähempikin jo näkyy.

Minusta mättöpäivän ajatus automaationa on jo jotenkin hassu. Paljon terveellisempi ja tehokkaampi tapa on pitää syöminen terveellisenä pitkällä tähtäimellä. Silloin voi herkutellakin siellä lomassa ilman, että tästä mitään vahinkoa tulee. Vastaavasti ei sen arkiruokailunkaan kuulu olla mitään nälkävuosien toisintoa. Terveellinen ja hyvä arkiruoka toimii parhaiten.

Mättöpäivä siis kuulostaa minun korvaani sellaiselta, että siellä herkuttelu on jo jonkinlainen velvollisuus eikä oikeutus. Nimenomaan kaikkein toimivin linja on ottaa arkiruokailuun se terveellinen ote, mutta sallia itselleen ne pienet herkuttelut. Yksi överi joitain kertoja vuodessa ei näy vaa'assa kuin hetkellisesti, mutta jos tästä tekee jokaviikkoisen automaation, alkaa homma olla aika lailla väärillä raiteilla.

Tietysti näkyy vaa’alla. Mutta kokonaisuus riippuu sitten muusta ajasta. Jos päivässä kerää 100-150g rasvaa, niin ei ole temppu eikä mikään saada suurempikin määrä viikon aikana pois, ilman mitään erikoisia dieettejä. Vaan elämällä ihan normaalia elämää. Syömisen voi pitää terveellisenä pitkällä tähtäimellä aivan hyvin, vaikka esim. kerran kahteen viikkoon tai kuukauteen vähän repsahtaisi rankasti yli.

Mun ei normi arkena edes tee mieli mitään herkkuja. En käytännössä ikinä ota mitään jälkiruokia, pullia, karkkeja tms. Se ei johdu mistään että joutuisin pitkin hampain kieltäytymään. Ei vaan tee mieli, ei ole varmaan sen jälkeen tehnyt kun olen täyttänyt jotain 15. K

Varmaan joku syömishäiriö mulla, mutta joskus saattaa tehdä mieli sitten karkkia tai herkkuja ja sitten syödään kaksin käsin. Ja se tilanne tulee sitten juuri tuolloin kerta kahteen viikkoon viiva kuukauteen.

En mä itseäni herkuilla ole lihottanut vaan kaljalla. Sitä kun on nyt pystynyt vähentämään, niin paino putoaa automaattisesti.

 

[Undrafted]

Kuukausi vierähtänyt ja sen myötä tuli kuukausipunnitus. Koska elämässä ei ole juuri mitään hienompaa kuin tilastot, niin pitihän omat luvut lyödä seurantaan.

Alkutilanne: 190cm / 102,4kg
1. kuukauden muutos -5,4kg/-5,3%/-1,22kg/viikko
2. kuukauden muutos -2,7kg/-2,8%/-0,59kg/viikko
3. kuukauden muutos -3,0kg/-3,2%/-0,75kg/viikko
4. kuukauden muutos -3,5kg/-3,8%/-0,78kg/viikko
Kokonaismuutos -14,6kg/-14,2%/-0,83kg/viikko
Paino nyt 87,85kg

Tavoite oli puoli kiloa viikossa ja se tahti on ylitetty kokoajan. Viimeisen reilun viikon olen ottanut rennommin liikunnan osalta ja syönyt aamiaistakin muutamana päivänä. Toissaviikolla tuntui huimausta treeneissakin, kun taisi kalorivaje mennä jo liiankin kovaksi. En laske kaloreita ja vaikea arvioida eri päivien kulutusta sekä suhteuttaa syömisiä siihen. Helpolla syön samalla tavalla riippumatta miten treenaan kunakin päivänä. Kun syömiset menee sen kevyimmän päivän fiiliksen mukaan, niin rankempina päivinä voi olla tiukkaa. Tähän pitäisi keksiä jokin ratkaisu tai syön jatkossakin tavallaan fiiliksen mukaan, jos olo heikkenee liikaa niin otan välipalan. Kaloreiden laskeminen ei tunnu mielekkäältä.

Yllättävää, että ekan kuukauden jälkeen tahtini on jopa kiristynyt. Kun tietää virallisen punnituksen häämöttävän horisontissa, niin tähän suhtautuu ihan erilailla kuin aiempiin ideoihin pudottaa painoa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti pudotan painoa. Seuraan painoani viikottain ja luulen tämän tavan jatkuvan vaikka painonpudotusprojekti tuleekin päätökseen vuodenvaihteessa. InBody kehonkoostumusmittauksessa aion käydä jatkossa säännöllisesti, kuten myös Vierumäellä kuntotesteissä. Vierumäellä tullut kerran käytyä vuosia sitten ja nyt tarkoitus haastaa oma nuori itseni tuloksien osalta kisaan.

Salilla vaihdoin treenirutiinia hieman. Aiemmin tein 15 toiston sarjoja, niin nyt muutin 10 toiston sarjoihin lisäten painoa. Ehkä tämäkin osaltaan herätellyt kroppaa ja aineenvaihduntaa. Muutaman aamun puuroaamiaisilla lienee ollut sama vaikutus. Syömisen suhteen ollut sekoitus vhh:ta, pätkäpaastoa ja oman fiiliksen mukaan syömistä. Luulen, että isoin tekijä ollut syömiseen keskittyminen. Annoskoot eivät ole karannet käsistä, vaikka pizzalla ja kebullakin on tullut käytyä. Kaverin kanssa istuimme iltaa kotonani ja tilatusta pizzasta otin neljänneksen seuraavan päivän lounaaksi. Herkkuja olen syönyt, mutta kerran viikkoon ja niiden määrään huomiota kiinnittäen.

Yleisesti voi todeta kehon kiinteytyneen, vaikka atleettia minusta ei saa edelleenkään. Vyötäröllä on löllöä. Lihasmassa on olematon, mutta se tulee tekemisen kautta ja pikkuhiljaa. Salilla huomaan jo tuloksia käyttämieni painojen osalta. Olo yleisesti parempi ja energisempi. Erilaiset pienet vaivat ovat joko kadonneet tai ainekin hiipuneet vahvasti.

 

[Sistis]

Kaikkein tärkeintä on nimenomaan arkiruokailu, se mitä syö päivittäin.
Jos, niin kuin joku sanoi käyvän, yhden viikottaisen herkuttelupäivän jälkeen paino kyllä nousee, mutta päivässä tai parissa se alkaa jälleen putoamaan niin nähdäkseni homma silloin toimii.
Sehän kai on pääasia.

Kohtuus taas on suhteellista.
En usko että kovin moni pystyy edes halutessaan syömään noutopöytää tyhjäksi, saati sitten useampaa noutopöytää. Toinen ääripää on sitten "herkuttelijat" tyyliin iik, söin kaksi palaa suklaata, nyt täytyy juosta maraton

Juuri näin. Itse kritisoin nimenomaan sellaista "mättöpäivää", mikä pidetään kerran viikossa ja automaattisesti. Ja silloin syödään sitten "korkojen kera" se, mitä viikolla on jäänyt välistä verrattuna aiempaan elämään.

Tämä on minusta yhtä järjetöntä kuin tuo toinen ääripää, mistä mainitsit. Läskeistä eroon pääsemisestä olennaista on nimenomaan oppia se normaali arkisyöminen, johon kuuluu toki sekin, että toisinaan voi vähän herkutellakin, kunhan kokonaisuus on kunnossa.

Loppupeleissä kyse on aina valinnoista. Kyllä minäkin tuollaisia "mättöpäivien" kaltaisia syömistä joskus saatan pitää, mutta se ei johdu siitä, että kalenterissani on "sallimispäivä" syömiselle. Se johtuu siitä, että syön arjessani terveellisesti, joten tuollainen esimerkiksi juhliin, lomareissuun tai johonkin vastaavaan liittyvä päivä ei kaada kokonaisuutta, eikä sellaisesta tarvitse edes stressata. Jos tuollaista olisi joka viikko, niin varmasti se vaikuttaisi eri tavalla. Mutta satunnaisesti vaikutus on hyvin pieni.

Sekin kannattaa pitää mielessä, että noissa herkutteluruoissakin on eroja. Pizzat ja hampurilaisateriat ovat esimerkiksi aikamoista kaloripommeja verrattuna vaikkapa hyvään pihviin, toki hieman lisukkeista riippuen. Tällaisetkin valinnat on hyvä pitää mielessä, vaikka kokonaiskuvan kannalta niillä on aika pieni merkitys.

 

[adolf]

Eiköhän tuossa mäsäyttelyssäkin ole ihan vain kyse siitä, että mihin on itse tyytyväinen. Ei tästä syömisestäkään pidä tehdä mitään elämää suurempaa ongelmaa. Jos voit rehellisesti sanoa että se toimii sinulle, että välillä päästät naruista irti, niin anna mennä.

Onko siinä järkeä? En minä tiedä, ihan sama minulle. Joskus (ehkä kerran viikossa tai kahdessa) ne oikein kunnon rasvaiset ja sokeriset mässyttelyt vain maistuu, niin pirun hyviltä. Asiassa ei ole mitään ongelmaa. Ei minullakaan mitään tiettyä päivää kalenterissa ole, mutta välillä vain sallin itselleni näitä herkuttelupäiviä. Oikeastaan ihan vain siltä pohjalta, että silloin, kun siltä tuntuu ja kyseessä saattaa olla ihan niinkin arkinen asia, että jonkun tiukan työputken päätteeksi palkitsee itsensä. Tai ei välttämättä tarvitse olla tuollaistakaan syytä.

Omalta kohdaltani tärkeäksi olen vain katsonut sen, että sellainen pieni napostelu ei sitten hiivi arkeen mukaan. Se jos mikä rupeaa itselläni keräämään jenkkakahvaa, ja siitä en oikein pidä. Joku pieni patukka tai pulla lähes päivittäin, niin tuo on pitkässä juoksussa paljon pahempi rasti, kuin se että kerran 1-2 viikossa porsastelee ihan kunnolla.

 

[vastaantulija]

Välipunnitus (16 viikkoa)

paino: 104kg --> 95,6kg (-8,4kg, -0,4kg)
vyötärö: 118cm --> 104cm (-14cm, +/-0cm)

Nyt on ollut aika ryhdikäs viikko ja olen hyvin onnistunut pidättäytymään herkuista. Viime viikonlopun juhlatkin meni tyylikkäästi koskematta herkkuihin.

45 kilsaa työmatkapyöräilyä. Yksi "tasamaan" lenkki ja pari iltaa ylämäkijuoksua.

Uusi pyörä edelleen ostamatta ja nyt se talvi meinaa tulla. Koskahan ehtis ja sais aikaiseksi.

Eteenpäin

Painoni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 104,0 (tavoite 75,0)
**
3 viikkoa 101,8
4 viikkoa 101,4
5 viikkoa 100,1
6 viikkoa 99,4
7 viikkoa 98,1
8 viikkoa 97,5
9 viikkoa 96,7
10 viikkoa 96,9
11 viikkoa 96,6
12 viikkoa 96,7
13 viikkoa 95,5
14 viikkoa 95,7
15 viikkoa 96,0
16 viikkoa 95,6

Vyötäröni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 118 (tavoite 94)
**
3 viikkoa 112
4 viikkoa 110
5 viikkoa 108
6 viikkoa 108
7 viikkoa 107
8 viikkoa 106
9 viikkoa 106
10 viikkoa 106
11 viikkoa 105
12 viikkoa 105
13 viikkoa 104
14 viikkoa 104
15 viikkoa 104
16 viikkoa 104

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Suurin ongelma mielestäni painon hallinnassa on nälän tunteen sietäminen. Länsimaalaiset läskit kun eivät ole tottuneet tuntemaan nälkää eivät voi sietää sitä ja sen päälle kun veren sokerit tippuu niin kiukkuhan siinä tulee. Itse taannoin lihoin puolessa vuodessa kaksi kiloa ihan vain koska sain syödä niin paljon kuin halusin ja ruoka oli hyvää, mutta sikäli terveellistä.

En muuttanut liikunnassa mitään, mutta aloin taas silloin tällöin hillitsemään nälän himoa. Itse väitän, että suurin vaikutus on ruokavaliolla ja se mikä toimii toiselle ei toimi toiselle kun puhutaan ruokavaliosta. Oma kehoni sulattaa hiilarit loistavasti, tosin syön kerran tai kaksi maksimissaan päivässä. Ja nekin ilta/yö aikaan. Kuunnelkaa mitä keho tarvitsee, mutta rajansa sillä pupeltamisella. Ihminen tulee hyvi toimeen ilman ruokaa ja jopa liikkua, kunhan muistaa juoda vettä. Muistakaa nesteytys. Ihan vesi. Ei sitä makeaa mehua.

 

[Sistis]

Uusi pyörä edelleen ostamatta ja nyt se talvi meinaa tulla. Koskahan ehtis ja sais aikaiseksi.

Nythän pyöriä saattaisi saada hyvälläkin alennuksella, kun kauppiaat tyhjentävät varastojaan talveksi.

Ja saattaahan se fillarikausi jatkua pitkäänkin, kun La Niña -ilmiö aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti vähän lauhemman talven.

 

[Baldrick]

Perjantaina tuli vedettyä keppanaa pitkän kaavan kautta niin, että lauantaina ei kyennyt kuin makaamaan ja syömään roskaruokaa. Sunnuntaina tuli sitten vastineeksi käytyä 2h kävelyllä, jossa kilometrejä kertyi vastapainoksi. Hyi helvetti mikä olo oli monta päivää ja se laukaisi vielä erittäin vähäisten yöunien jälkeen tiistaina jonkun superahdistuksen. Iljettää muistella, miten sitä on elänyt, kun tuo oli viikkorytmissä vuosia. Päätin olla koko loppuvuoden juomatta. Ehkä jouluna voi, jos me pidetään suomalaisten joulu.

Lauantaita lukuunottamatta kuitenkin ruokavaliosta on pidetty kiinni ja arkiliikunta jatkunut työmatkakävelyiden muodossa. Paino tippui turvotusten häviämisen jälkeen 84,3:een eli puolikiloa aiemmasta ennätyksestä alemmaksi. Kuun loppuun 83kg on aika tiukka, mutta ei mahdoton. En lähde väkisin kiristämään ja alle 83,5 kyllä se tulee olemaan varmasti, mihin voi olla tyytyväinen.

1.9. tuli painettua 87,6kg, missä ripaus nestettä, joten ihan tyytyväinen olen, että 3kg suunnilleen ollaan kuivapainossa tultu 1,5 kuukaudessa alaspäin. Tämäkin sisältää kerran raskaan juomisen, sekä tuon paljon kävelyä sisältäneen, mutta muuten niin juomisten kuin syömisten osalta epäterveellisen kaupunkiloman.

Alunperin ajattelin, että 80kg vuoden vaihteessa olisi todella vaikea, mutta nyt kyllä uskon sen täysin mahdolliseksi. 82kg ajattelin, että siihen voi olla tyytyväinen, mutta näyttää siltä, että se on marraskuussa jo paperia.

 

[Myyrä]

Eiköhän tuossa mäsäyttelyssäkin ole ihan vain kyse siitä, että mihin on itse tyytyväinen. Ei tästä syömisestäkään pidä tehdä mitään elämää suurempaa ongelmaa. Jos voit rehellisesti sanoa että se toimii sinulle, että välillä päästät naruista irti, niin anna mennä.

Onko siinä järkeä? En minä tiedä, ihan sama minulle. Joskus (ehkä kerran viikossa tai kahdessa) ne oikein kunnon rasvaiset ja sokeriset mässyttelyt vain maistuu, niin pirun hyviltä. Asiassa ei ole mitään ongelmaa. Ei minullakaan mitään tiettyä päivää kalenterissa ole, mutta välillä vain sallin itselleni näitä herkuttelupäiviä. Oikeastaan ihan vain siltä pohjalta, että silloin, kun siltä tuntuu ja kyseessä saattaa olla ihan niinkin arkinen asia, että jonkun tiukan työputken päätteeksi palkitsee itsensä. Tai ei välttämättä tarvitse olla tuollaistakaan syytä.

Omalta kohdaltani tärkeäksi olen vain katsonut sen, että sellainen pieni napostelu ei sitten hiivi arkeen mukaan. Se jos mikä rupeaa itselläni keräämään jenkkakahvaa, ja siitä en oikein pidä. Joku pieni patukka tai pulla lähes päivittäin, niin tuo on pitkässä juoksussa paljon pahempi rasti, kuin se että kerran 1-2 viikossa porsastelee ihan kunnolla.

Word! Tässä varmaan ketjun paras viesti ja oleellisin asia viimeisessä kappaleessa.

 

[smugu]

Hyi helvetti mikä olo oli monta päivää ja se laukaisi vielä erittäin vähäisten yöunien jälkeen tiistaina jonkun superahdistuksen. Iljettää muistella, miten sitä on elänyt, kun tuo oli viikkorytmissä vuosia.

Itsellä oli sama viikkorytmi kanssa n. 15 vuotta, mutta silloin sen kestikin. Nyt kun harvemmin ottaa viinaksia, niin olot on kamalia ja saattaa kestää fyysisesti kolmesta neljään päivään ja sitten se henkinen setti vielä päälle. Siltikin sitä säännöllisen epäsäännöllisesti tulee juomista harrastettua.

 

[Palstalegenda]

Tänään tuli 5 kk ja 1 päivä alkupunnituksesta. Tasan -10,0 kg on nyt saldo. Tämä on jo nyt kelpo tulos. Etenkin kun se on tullut tällä omalla tyylilläni, jossa joskus oon päivän syömiset olleet kahvia ja vitamiineja, sitten halloumia 100 g ja 4 kananmunaa ja alkuillasta litran paketti jäätelöä!

Ja sitten välillä känkkylästä iso tonnikalasalaatti, josta oon syönyt kaksi päivää.

Välillä tuossa himmailinkin, mutta nyt on taas meininkiä. -15 kg on seuraava rajapyykki. Vuodenvaihde ottaa tavoitteeksi. Kuntosalin peilistä näkyy kyllä jo nyt 6pack, jos jännittää vatsaa, mutta läskiä silti vielä piisaa.

PS. Kiva ketju lukea!

 

[HPL76]

Mulla oli tuossa puoli vuotta sitten mittarissa -34 kg aloituspainosta. Tällaiselle vähän lyhyemmälle kaverille yli 100 kiloa rupeaa olemaan jo aika runsaasti, joten päätin tehdä asialle jotain.

Alkuun mentiin sellaisella systeemillä että en syönyt lihaa ja perunaa niinkuin yleensä, vaan lihan kanssa oli riisiä tai jotain muuta. Jätin myös oluen juonnin vähemmälle. Ensimmäiset 10 kiloa lähti aika helposti, ja ehkä vähän liian nopeasti. Kiusauksia kyllä riitti, koska ruoka tässä maassa on helvetin hyvää ja sitä on yleensä paljon.

Noh, pidin kuitenkin pääni ja noin 8 kuukautta se otti että puntari näytti 75 kg. Päätin tuon olevan aika sopiva paino itselle ja en sen kummemmin enää laihdutellut, mutta pidin ja pidän vieläkin vähän huolta siitä mitä turpaani tungen.

On tässä korona-aikana tullut viisi kiloa takaisin kun ei ole oikein tullut harrastettua. Pyörä on kyllä saanut kyytiä, mutta siinäpä se sitten melkein on ollutkin. Ja olen huomannut aika usein istuvani sipsipussin kanssa ruudun ääressä. Jokapäiväinen kaljan litkiminen on kyllä jäänyt, ja tuleepa muuten huomattavasti halvemmaksi nykyään dokaaminen kun ei tarvitse kiskoa koko baaria kitusiin.

Omalla kohdalla tämä projekti oli kyllä ennenkaikkea korvien välistä kiinni. Olin siis itselleni mulkku ja kielsin itseltäni melkein kaiken kivan syömisen ja juomisen.

Kyllä tuo paino nykyään aika helposti pysyy kohdillaan, ja välillä pystyy irroitellakin. Joka kuukausi vedän yhden kiintiöpitsan, ennen niitä saattoi mennä 4-5 viikossa.

Vielä kun sais raahattua perseensä kuntosalille niin voisi vähän helpommin kontrolloida painoa. Tulisihan sitä siinä lisää, mutta se olisi jo terveempää painonnousua kuin tuo pelkän olutmahan kasvattaminen.

Kyllä tämä touhu asennetta vaatii, mutta kun alkaa tuloksia näkyä (esim. se oma kikuli sieltä vatsan alta), on aika voittaja olo.

 

[vastaantulija]

Välipunnitus (17 viikkoa)

paino: 104kg --> 95,1kg (-8,9kg, -0,5kg)
vyötärö: 118cm --> 103cm (-15cm, -1cm)

Ihan hyvä viikko takana. En nyt sitten lähtenyt uutta pyörää ostamaan, vaan laitoin nykyiseen pyörään nastarenkaat ja vähän huolsin muuten. Tällä mennään ja eilen aamulla saikin ajaa kokeeksi töihinpäin lumisella pinnalla.

60 kilsaa työmatkoja pyöräilty ja pari iltaa ylämäkijuoksua. Viikonloppuna tuntikausia pihatöitä kaupan päälle.

Painoni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 104,0 (tavoite 75,0)
**
3 viikkoa 101,8
4 viikkoa 101,4
5 viikkoa 100,1
6 viikkoa 99,4
7 viikkoa 98,1
8 viikkoa 97,5
9 viikkoa 96,7
10 viikkoa 96,9
11 viikkoa 96,6
12 viikkoa 96,7
13 viikkoa 95,5
14 viikkoa 95,7
15 viikkoa 96,0
16 viikkoa 95,6
17 viikkoa 95,1

Vyötäröni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 118 (tavoite 94)
**
3 viikkoa 112
4 viikkoa 110
5 viikkoa 108
6 viikkoa 108
7 viikkoa 107
8 viikkoa 106
9 viikkoa 106
10 viikkoa 106
11 viikkoa 105
12 viikkoa 105
13 viikkoa 104
14 viikkoa 104
15 viikkoa 104
16 viikkoa 104
17 viikkoa 103

 

[Baldrick]

Viime viikosta tultu 0,6kg alaspäin painon ollen tänä aamuna 83,7kg ilmeisesti jälkipolttojen ja parin pidemmän kävelyn ansiosta. Perjantaina tuli kuitenkin oltua firman juhlissa ja ahdettua buffetissa kupu täyteen ja pari viinilasia kyytipojaksi, sekä sunnuntaina pizza+bisse. Itseasiassa ennen viime viikonloppua olin tuossa samassa painossa, joten paino on pysynyt nyt useamman päivän samoissa.

Tiukkaa tekee tuo tavoittelemani 83kg kuun päätteeksi, mutta hyvinkin mahdollinen lukema. Ikävästi kengissä oli vielä pohja kulunut ja tuli jäätävä rakkula jalkapohjaan, mikä on tässä vähän hidastanut menoja, mutta huomasin, että lenkkarien kanssa pystyy menemään ongelmitta ja työmatkat olen taittanut eilen illalla ja tänä aamuna vuokrafillarilla. Puntit on kyllä lähes tyystin jääneet ja liikunta korvautunut kävelyillä tässä viime aikoina. Täytyy koittaa puntteilua vähän taas palautella arkirutiineihin jatkossa. Toistaiseksi kuitenkin muutoksesta huolimatta paino on jatkanut tippumistaan, joten siinä mielessä ei huolta. Pääasia, että pysyy liikkeessä.

Päätin olla koko loppuvuoden juomatta.

Tämä ei kyllä pitänyt, kun oli tuossa vähän viinin kyllästämille keskusteluille aihetta, mutta stressit laski, sekä juomiset pysyi mallikaasti vähissä määrin, niin ei mene mieli maahan.

 

[Myyrä]

Välipunnitus (17 viikkoa)

paino: 104kg --> 95,1kg (-8,9kg, -0,5kg)
vyötärö: 118cm --> 103cm (-15cm, -1cm)

Ihan hyvä viikko takana. En nyt sitten lähtenyt uutta pyörää ostamaan, vaan laitoin nykyiseen pyörään nastarenkaat ja vähän huolsin muuten. Tällä mennään ja eilen aamulla saikin ajaa kokeeksi töihinpäin lumisella pinnalla.

60 kilsaa työmatkoja pyöräilty ja pari iltaa ylämäkijuoksua. Viikonloppuna tuntikausia pihatöitä kaupan päälle.

Painoni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 104,0 (tavoite 75,0)
**
3 viikkoa 101,8
4 viikkoa 101,4
5 viikkoa 100,1
6 viikkoa 99,4
7 viikkoa 98,1
8 viikkoa 97,5
9 viikkoa 96,7
10 viikkoa 96,9
11 viikkoa 96,6
12 viikkoa 96,7
13 viikkoa 95,5
14 viikkoa 95,7
15 viikkoa 96,0
16 viikkoa 95,6
17 viikkoa 95,1

Vyötäröni kehitys (historia)

Spoileri

0 viikkoa 118 (tavoite 94)
**
3 viikkoa 112
4 viikkoa 110
5 viikkoa 108
6 viikkoa 108
7 viikkoa 107
8 viikkoa 106
9 viikkoa 106
10 viikkoa 106
11 viikkoa 105
12 viikkoa 105
13 viikkoa 104
14 viikkoa 104
15 viikkoa 104
16 viikkoa 104
17 viikkoa 103

Mielenkiinnolla seurailen projektisi sujumista. Hyvältä näyttää.

Ootko analyseerannut, mistä johtuu tuo, ettei vyötärön mitta ole hirveästi viime aikoina tullut alas? Tokihan sulla se alkuun tuli aika reippaastikin, ehkä viime aikoina rasva on lähtenyt enemmän jostain muualta.

Itselläni on 14 viikossa lähtenyt 5,5 kiloa, maltillisesti 400g viikkotahtia. Kuten oli ajatuksissakin. Kaljanjuontia en ole pystynyt kokonaan lopettamaan, vaikka vähän sellainen epärealistinen haave alussa olikin. Sen olen tosin havainnut, että yhtenä päivänä viikossa kaljaa -> ei juuri vaikutusta painotrendiin. Mutta jos kahtena, niin viikon muutos on käytännössä nolla. Toki sallin nyt itselleni yhtenä päivänä viikossa kaljat, se on huomattavasti parempi kuin lähes jokapäiväinen tissuttelu aiemmin. Ehkä tästäkin pääsee joskus sitten eroon... en nyt jaksa siitä kuitenkaan stressiä ottaa.

 

[vastaantulija]

Ootko analyseerannut, mistä johtuu tuo, ettei vyötärön mitta ole hirveästi viime aikoina tullut alas? Tokihan sulla se alkuun tuli aika reippaastikin, ehkä viime aikoina rasva on lähtenyt enemmän jostain muualta.

Enpä ole asiaa miettinyt. Ajattelisin, että 15cm on kuitenkin aika hyvä kavennus 9 kilon pudotuksen yhteydessä. Toki se on jakautunut noin, että ensimmäisen 5 kilon pudotuksen aikana lähti 11 senttiä ja seuraavien 4 kilon aikana 4 senttiä.

Jos nyt kehoani katselen, niin reidethän mulla on ollut aina aika isot, ja ne on kyllä kaventunut ja kiinteytynyt tässä samalla. Mittaillut en niitä ole, joten tämä nyt näin tuntumalla sanottuna. Aika paljon olen tosiaan pyöräillyt tässä projektin aikana, joten se on ainakin vahvasti reisiin kohdistuvaa liikuntaa.

 

[Glove]

-3 kg siitä kun sain vaaan ostettua.

 

[adolf]

Paino käväisi tuossa jo 77,5 kg lukemissa. Se on nyt se 10 kg suurin piirtein viime joulusta tullut paino alaspäin.

Tähän jäi nyt meikäläisen pudottelut. Rajana ajattelin tästä eteenpäin pitää, että kasilla ei saa paino enää alkaa. Muuten ei, niin väliä.

 

[Baldrick]

Paino käväisi tuossa jo 77,5 kg lukemissa. Se on nyt se 10 kg suurin piirtein viime joulusta tullut paino alaspäin.

Tähän jäi nyt meikäläisen pudottelut. Rajana ajattelin tästä eteenpäin pitää, että kasilla ei saa paino enää alkaa. Muuten ei, niin väliä.

Onnea tavoitteisiin pääsystä! Toivottavasti ovat myös elämäntavat päivittyneet rupeaman aikana sellaisiksi, että seiskan puolella pysyminen käy vaivattomasti.

 

[adolf]

Onnea tavoitteisiin pääsystä! Toivottavasti ovat myös elämäntavat päivittyneet rupeaman aikana sellaisiksi, että seiskan puolella pysyminen käy vaivattomasti.

Kiitoksia vaan. Se lähes päivittäinen herkkujen naposteluhan minulla on ennen ollut se loukku, joka sitä läskiä on kerännyt. Se täytyy jatkossa pitää aisoissa.

Tästä pudottelusta vielä sen verran, että minähän yritin tätä jo monta vuotta. Olin viimeksi varmaan joskus vuosina 2014-15 näissä lukemissa. Pudottelut tössäsivät aina jotenkin ihan alkutekijöihinsä, vaikka söin omasta mielestäni ihan älyttömän vähän, mutta mitään edistystä ei vaan oikein tapahtunut. Se alun helpot 1-2 kg lähti aina aika kivuttomasti, kun nestettä poistuu kropasta, mutta sen jälkeen ei tapahtunut mitään. Se oli sellaista väkisin pakottamista. Nyt jotenkin tänä vuonna en ole vaan jaksanut ottaa hommasta sillä tavalla, niin suurta stressiä, mistä ehkä kielii sekin että pudotus tapahtui näin pitkällä aikajaksolla. Siinä se on vain pikkuhiljaa sivussa tippunut. Välillä on ollut viikkoja, että ei ole tapahtunut mitään tai painoa on tullut lisää. Välillä taas on voinut kilokin lähteä yhdessä viikossa. Kesällä en painoa pudotellut yhtään, vaan tämä tapahtui tässä muuna aikana.

Kultainen kolmio minulla on ruokavalio, aerobinen liikunta ja riittävä uni.