Puola. Kielen opiskeluun en ole panostanut yhtään. Toisaalta maassa asuneena väkisinkin kieltä oppii jonkun verran. Kieli on indoeurooppalaisista kieiistä vaikeimpia. Toisaalta paljon on lainattu saksasta ja venäjästä joten sanoja ja jopa kokonaisia lauseita pystyy ymmärtämään.
Puolassa on lopulta aika paljon lainasanoja myös englannista tai siis sen perusteella ymmärtää vaikka mitä. Sitä ei välttämättä edes huomaa, kun ne on siellä uuvuttavan pitkien sanojan keskellä. Siinä on vain se ongelma, että siinä lauseessa tai uutiskanavan otsikossa on aina se joku taikasana ja sitten ei olekaan varma kumpaa tuo lause nyt tarkoittaa.
Nyt esimerkiksi oli paikallinen poliisipäällikkö löydetty puskasta makaamasta naama verillään ja ympäripäissään. Sanakirjaa tarvitsi varmistamaan saako hän siis jatkaa virassaan vai ei. Arvaahan sen, että ei, mutta sitä ei voinut lukemalla mitenkään tietää, kun missään ei ollut "nie".
Lukeminen ja kirjoittaminen on sujuvoitunut huomattavasti ja ei niitä konsonantteja lopulta niin paljon peräkkäin ole. Jos pitää kirjoittaa oczyszczacz, niin sitten kirjoittaa niin (lausuminen on toki paljon vaikeampaa.) Tietenkin aakkosissa on useampia erilaisia kirjaimia kuin vaikka englannissa ja se nostaa vaikeusastetta. Nämä eivät vain itsekään aina jaksa kirjoittaa oikein, vaikka osaisivat. Jossain tsätissä Ż tai Ś on sujuvasti vain Z ja S. Koita siinä sitten oppia miten ne oikeasti kirjoitetaan.
Puhuminen on vaikeaa, mutta niin on myös kuullun ymmärtäminen. Ei siitä oikeasti tajua montaakaan sanaa, kun mummeli tulee raivoamaan raitiovaunussa kuinka täällä ei saa olutta juoda. Ja voihan olla, että se ei edes käytä sanaa piwo (ven. pivo) vaan jotain kiertoilmaisua, niin sitten ei tajua yhtään sanaa.
Sanojen muistaminen on vaikeaa, kun ne ovat niin pitkiä, varsinkin tarkka muistaminen. Luettuna sen ymmärtää tuohan on tuo, vaikka ei ihan tarkkaan osaisikaan kirjoittaa.
Kielioppi ei ole sen kummempaa, poikkeuksia on, mutta ei sitä vaikea ole ymmärtää, koska se vain menee noin ja silloin se menee. Sijamuotoja on seitsemän eli on siinäkin muistettavaa.
Motivaatiosta se on lopulta aika paljon kiinni.
Olen tehnyt itselleni lupauksen että menen japaniin vasta sitten kun pärjään pelkästään japanin kielellä. Vielä hetken aikaa on opiskeltava että tuo tavoite täyttyy.
En muista hetkeen kuulleeni mitään näin järjetöntä. Jos perusteet on hallussa, niin oppisit siellä kuukaudessa enemmän kuin kotona tai jossain kurssilla vuodessa.
En muista, että kukaan olisi arvannut oikein. Vastaus on siis viittomakieli.
Tämä tulee joillekin puskista, että ei ole vain yhtä maailmanlaajuista viittomakieliä vaan kaikkialla on omansa.