Kuinka montaa kieltä puhut edes välttävästi?

[Beagle Boy]

No tuli tämmöinen aihe mieleen.

Kertokaapa kuinka moni kieli taipuu edes jotenkuten. Ei siis mitään, että osaan sanoa vittu swahiliksi joten osaan sitä.

Itse hallitsen niin, että jotain asioita saan myös hoidetuksi 4 kieltä. Suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Näistä ruotsi ja saksa heikoimmat.

Kertokaa myös missä ja miten olette kieliä opetelleet. Itsellä ainakin kova hinku opetella uusia kieliä, ehkäpä venäjä tai ranska.

 

[Grainger]

Löytyy sellainen ongelma, että kirjoitan ja ymmärrän, mutten uskalla puhua vieraita kieliä.

Englantia, ruotsia ja saksaa ainakin luulen ymmärtäväni. Ja olen tähän asti pärjännyt, mutta se puhuminen on silti yhtä tuskaa.

Ja yläasteella sekä lukiossahan näitä tuli enimmäkseen opeteltua. Saksan lopetin jo lukiossa yhden nelosen jälkeen, mutta kävin sitten myöhemmin kurssit loppuun. Ja ihan helppoa se on, kun vauhtiin pääsee.

Ruotsi taas on aina ollut suomen jälkeen lempikieleni. Englanti ei vain jostain syystä nappaa kuten ruotsi.

Ranskaakin yritin, mutta puhukoot sammakot sitä. Englannilla pärjää ranskassakin.

Niin, Sven Hasselin kirjoja lukeneena osaan kiroilla venäjäksi. Jaa joo, ja osaan kiroilla myös italiaksi jotakin.

 

[Ghost]

Samat neljä ovat itselläni hallussa kuin Kyöstilläkin, eli englanti, suomi, ruotsi ja saksa. Kaikkia näitä opiskeltu koulussa ja kaikki saatu läpi yo-kokeessa vuonna 2003.

Suomi on näistä äidinkieli ja se on ainoa, jolla voisin kuvitella pärjääväni vakituisena työkielenä. Ruotsi ja englanti ovat sen verran hyvin hallussa, että esimerkiksi ostosreissulla niitä voisi käyttää. Saksa on sitten huomattavasti huonommin jäänyt päähän. Pitkänä ala-asteella alkaneena aikoinaan opiskelin. YO-kirjoitusten lyhyestä versiosta kirjoitin A:n.

Espanjaakin tuli pari lukiokurssia suoritettua, mutta siitä ovat kyllä vähäisetkin alkeen ihan hukassa. Noh, oluen, puna- sekä valkoviinejä ja appelsiinejä osaisin pyytää itselleni.

 

[spertti]

- Suomi äidinkielenä
- Englannilla pärjään oikein mainiosti, ja sitä mielelläni käytän ulkomailla reissatessani.
- Ruotsi petraantui paljon, kun tein muutaman vuoden laivalla hommia, tosin kirjallisena se ei vieläkään kovin vahva ole.
- Saksaa tuli luetua C-kielenä koulussa, ja jatkoin sitä lukiossakin. Vähäisen käytön takia tosin melko ruosteessa on tuo taito, mutta kyllä silläkin jotenkuten pärjään.
- Italiaa osaan paljon yksittäisiä sanoja, mutta kun en kieltä ole ikinä opiskellut, on lauseenrakentamisessa ongelmia, mutta kyllä tuostakin sanavarastosta on hyötyä ollut reissunpäällä.

 

[mice]

Suomi, ruotsi, englanti & italia.
Suomi on äidinkieli.
Englantia puhun mikahäkkistyyliin, mutta puhun kuitenkin.
Italiaa puhun paremmin kuin ruotsia. Yksi kesä tullut oltua Italiassa töissä ja lisäksi muutamat kurssit käytynä.
Ruotsi on sitten lukiopohjalla ja puhua en osaa kyllä käytännössä pätkääkään.

 

[Vesku]

* Äidinkieli Suomi. Pikanttina huomiona: olen lukkiutunut kirjoitetun kielen hienoihin saloihin niin, että vaikeat rakenteet meinaavat tarttua puhuttuunkin kieleen.

* Englannissani on paljon potentiaalia. Äännän sujuvasti, vaikkakin yleensä puhumistauon jälkeen tottuminen kestää hetken. Jenkkifraaseja löytyy! Lauseenvastikkeiden ym. "sujuvan" kirjoitetun kielen kirjallinen tuottaminen vaatii vielä harjoittelua.

* (Riikin)ruotsia olen opiskellut yliopistossakin perusopintojen verran, mutten osaa vielä tuottaa sujuvaa rikssvenskaa. Osaan lukea vaikeitakin tekstejä.

* Saksasta on luettu A-tason peruskoulu- ja lukio-opinnot. Kirjoitin pitkästä saksasta C:n. En ole käyttänyt saksaa sitten yhtään, joten tällä hetkellä sanat eivät ihan heti muistu mieleen.

* Ranskaa olen lukenut yläasteen 8. luokalta lukion loppuun saakka. Tämä se on vaikea puhekieli. Näin yhtäkkiä saisin varmasti itseni ymmärretyksi perustaso+ -tasolla. Kirjoitetulla kielellä luonnollisesti astetta paremmin, vaikkakin siinäkin hieman kömpelösti.

* Venäjää olen lukenut lukiossa viisi kurssia. Olen katsellut/kuunnellut venäjän kieliohjelmia, ja tunnistan perusrakenteet ja -sanastot. Tulisin ymmärretyksi palikkailmaisuillani.

 

[Jukan takahiukset]

- Suomi yo
- Englanti yo
- Ruotsi yo
- Ranska yo
- Yläaste Saksa
- Venäjän kyrilliset aakkoset ja joitain sanontoja

 

[Metalwarrior]

Suomi Äidinkieli (Rauman kielen jälkeen :D)

Englanti: Amerikanenglantia äännän/puhun sujuvasti. Kirjallinen tuottaminen taittuu myös hyvin.

Ruotsi: Kelvollisesti pystyn puhumaan, ääntäminen sitä sun tätä. Sanasto kaipaa preppausta, kielioppi samoin.

Saksa: Jonkin verran osaan, luetun ymmärtäminen ok. Oma tuottaminen aika ruosteessa, opiskeluista on jo aikaa.

Ranska: AMK:ssa tuli pari kurssia opiskeltua, ei taitu sammakkojen kieli. Ääntäminen käsittämätöntä mölinää ja kielioppi vittumaista. No thanks.

 

[Puster]

* Suomi, äidinkieli. Välttämättä ei kieliopillisesti mene aina oikein ja esimerkiksi yhdyssanoissa tulee edelleen virheitä.

* Englanti, toinen jota käytän päivittäin. Ymmärrän ja puhun, ainakin omasta mielestä, sujuvasti. Kirjoittaminen yhä hieman hakusessa ja sanojen oikeinkirjoitusta joudun yhä tarkastamaan eri lähteistä.

* Ruotsi, jonkinlaista osaamista. Luetun- ja kuullunymmärtäminen parempaa kuin puhuminen. Varsinkaan aitojen ruotsalaisten kanssa en välitä puhua ruotsiksi mutta esimerkiksi suomen-ruotsalaisten kanssa takellellen puhun mielelläni.

* Saksa, avutonta yritystä. Lukion lyhyt kurssi jotenkin ilman ehtoja läpi. Kirjoituksiin en edes vaivautunut. Jotenkin ymmärrän puhetta ja pystyn seuraamaan keskusteluja (siihen toki osallistumatta).

* Kreikka, alkeet. Työväenopistossa pari vuotta luin ja kirjaimet osaan yhä edelleen. Muutama vuosi sitten keskustelin paikallisen kanssa Suomesta ja ilmastosta ja kohteliaasti hän minun kielitaitoani kehui. Ravintolassa tilauksen tekeminen kreikaksi antoi aina mukavan säväyksen.

Haluaisin osata ranskaa edes sen verran, että ymmärtäisin mitä selän takana haukkuvat. Tosin ainakin viime jouluna Pariisissa pärjäsi mainiosti englannilla. Turistipaikoissa tosin tuli vain vierailtua.

 

[Huerzo]

Suomi äidinkieli. Kirjoitus ja puhuminen lipevän sujuvaa. Ei suuria hirveitä, paitsi tautologia vaivaa.

Englanti hyvällä tasolla. Lukeminen erittäin hyvällä, puhuminen takeltelee nykyisin treenin puutteen vuoksi.

Ruotsi: perustaso. Parin päivän kielikylvyllä perustasolla. Lukeminen sujuu, puhuminen jälleen kankeanpaa.

Saksa. Ymmärrän auttavasti, mutta sekä puhuminen että kirjoittaminen tökkivät. Olisi pitänyt lukea lukiossa pidemmälle...

Kiinalla tulisin (luultavasti) ymmärretyksi ainakin palikkatasolla. Numerot, perusfraasit ja pienimuotoinen keskustelu onnistuvat ainakin pienen treenauksen jälkeen. Kirjoitettua kieltä en merkistön vaikeudesta johtuen ymmärrä yhtä hyvin. Nin hao!

Espanja. Yksi kurssi takana, ei paljoa muistikuvia. Esittely ja numerot, siinäpä se.

Muita kieliä, joita osaan suht' hyvin, mutten halua puhua: php & Visual Basic.

 

[BigRedCat]

Suomi-Äidinkieli
Englanti-Hyvä englanti joka riittää sujuvaan keskusteluun jne.
Ruotsi-Melko onneton ruotsinkielentaitoni ei kyllä riitä keskusteluun kunnolla Ruotsalaisten kanssa.
Ranska-Ranska suunnilteen samaa tasoa kuin Ruotsi. Ehkä aavistuksen parempi...
Espanja-Sitä tullut opiskeltua yksi kurssi aikoinaan josta ei paljoa muistiin jäänyt.

 

[zelios]

Englanti, saksa ja ruåtsi.

 

[AnaMasa]

Vain suomi ja englanti sujuvat kunnolla. Äidinkieli ja englanti olivat koulussa aina kiitettäviä ja jälkimmäinen hioutui vielä paremmaksi jenkkivuotena. Ruotsia vastaan tuli aikoinaan kapinoitua siihen malliin, että meinasin jäädä aina luokalle mokoman takia. Svenska tittare, paska kikkare, homot.

Nyt aikuisena on alkanut miettimään, että pitäisiköhän alkaa opiskelemaan vaikka venäjää tai kiinaa. Voisi auttaa kummasti erottumaan työelämässä muiden koirien joukosta.

 

[ipaz]

Suomi - sekaisella häme/länsirannikon murteella osaan jotenkin puhua.

Englanti - tulen ihan hyvin toimeen sekä puhumalla että kirjoitamalla. Aina välillä sana tai toinen hukassa mutta selittämällä pärjää.

Ruotsi - sitten jo selkeästi heikompi. Tekstiä ymmärrän, mutta puheen kuuntelu saati sitten itse puhuminen on melkoisen hankalaa.

Saksa - on tullut opiskeltua mutta puhuminen mahdotonta. Teksistä saan jonkun verran selvää.

Espanja ja Hollanti - näitä kahta osasin vielä neljä vuotta sitten sen verran, että ravintolassa, kaupoissa ym. yleisissä pärjäsi. Nyt kun ei ole ollut tarvetta käyttää niin ovat jäänet unohduksiin.

 

[Glove]

Taitaa olla aika yleinen yhdistelmä tämä suomi, englanti, ruotsi, saksa. Kaikki yo-kirjoitettukin joskus viime vuosituhannella hyväksyttävästi läpi.

Edellä mainittujen lisäksi osaan tilata olutta ainakin ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, kreikaksi ja flaamiksi. Tsekilläkin osasin, mutta on unohtunut aikojen saatossa.

 

[tuuski]

Englanti menee hyvin kun pääsee vauhtiin.
Ruotsia suunnilleen näin hyvin: http://sinuhe.jypoly.fi/~c5291/pok.avi
Saksaa ymmärrän jonkin verran, mutta en kyllä uskalla puhua selvinpäin.

 

[Kulttimörkö]

Suomi äidinkielenä. Kohtuullisesti luonnistuupi se. Englantia on kuin toinen äidinkieli minulle. Luonnistuu suunnilleen yhtä hyvin kuin suomikin. Englantia tuli aikoinaan opeteltua englanninkielisiä elokuvia ja sarjoja katsoen opeteltua. Sitten myöhemmin koulussa opittiin sitä kirjoittamistakin jonkin verran. Lisää tuli opeteltua itse lukemalla englanninkielisiä romaaneja.

Ruotsia ymmärrän jonkin verran. Saksaa tuli kokeiltua, mutta ei jäänyt päähän yhtään. Jätin jo aika aikaisessa vaiheessa saksan ja ruotsin pois listalta "opeteltavat kielet" ja keskityin lähinnä suomeen ja englantiin.

 

[Alamummo]

Suomi on äidinkieleni. Englantia ja ruotsia joudun käyttämään päivittäin duunissa, joten voin sanoa osaavani niitä hyvin. Sitten espanjaa osaan jonkin verran ja olenhan toki lukenut myös saksaa ja venäjää, joiden osaaminen on kyllä ruostunut pahemman kerran. Italiaakin osaan lukea jonkun verran ja sanoa muutaman fraasin. Suahiliksikin menee muutama fraasi.

 

[TML]

Lontoota puhun erittäin pätevästi. Ei mitään ongelmia. Koulussa sain 4 ja 5 englannista, joten kyllä se pitäis taittua aika hyvin.

Ruotsi mentiin lunttaamalla läpi joten siitäkin tuli kyllä 3, mutta oikeat taidot ovat aika paljon kauempana.

Sitten on tämä Suomi jota puhun myös ihan sujuvasti.

 

[avatar]

E:n kirjoitiin englannista seitsemisen vuotta sitten ja sen jälkeen on kirjallinen osaaminen todennäköisesti pienen pykälän verran pudonnut ja suullinen englanti parantunut huomattavasti. Englannilla kieli taipuu suullisesti varovaisenkin arvion mukaan varmasti paremmin kuin 90%:lla suomalaisista. Kirjallinen tosiaan on ehkä hiukan ruosteessa, kun on tullu kirjoitettua kohtuu vähän vaikka englanniksi on kyllä tullut luettua kirjallisuutta.

C:n kirjoitin B-ruotsista ja mielestäni arvosana meni kohtuu kohdalleen tasooni nähden silloin. Sen jälkeen on kyllä taso tippunut. Puhuminen kyllä ruotsin kielellä onnistuu, koska peruskielioppi on kyllä selkärangassa, mutta sanavarasto on hävettävän pieni.

Espanjaa olen opiskellut 2 opintoviikkoa ja tarkoitus olisi jatkaa jossain vaiheessa.

Eli ei allekirjoittanut kovin "kielimiehiä" ole :)

 

[Lawless]

Sellaista tuli mieleen, että onko kuinka moni alkanut näin aikuisiällä (yli 25v) uuden kielen opiskelua? Ja onko se sujunut miten hyvin? Onhan se totta, että nuorempana se olisi paljon helpompaa, mutta onko turhaa yrittää ottaa vahinkoa takaisin? Tavoitteena on (saksan) peruskielitaito. Sellainen, että osaisi kommunikoida jotenkin suullisesti, sekä ymmärtää yksinkertaista kirjallista tekstiä.

Omasta kokemuksesta en voi tässä asiassa sanoa yhtään mitään, mutta ei missään nimessä ole turhaa ottaa vahinkoa takaisin, jos haluaa jotain kieltä opiskella. En allekirjoita sitä, että se välttämättä paljon vaikeampaa tässä vaiheessa olisi kuin nuorempana. Tietysti vanhempana voivat jotkin asiat kielestä aueta helpomminkin. Saksan peruskielitaito ei nyt pitäisi olla mikään mahdoton tehtävä, vaikka saksan kieli onkin tunnettu säännöistään, poikkeuksistaan ja poikkeusten poikkeuksistaan. Toki projekti aikaa vaatii. Notta sanoisin, että go for it!

 

[SGD]

Ajankohtaista, kun sattumalta aamupäivällä tein työpaikan intrassa tuollaiset jotkin kielitestit. Saksasta tuli parhaimmat pisteet, sitten englannista ja lopuksi ruåtsista. Kuusiportaisella asteikolla 6, 6, ja 5.

Onhan noita tullut puhuttuakin, eli menevät myös ns. oraalisesti ilman sen kummempaa hässäkkää. Varsinkin saksaa puhun oikein mielelläni, sitä kun pääsee toteuttamaan niin harvoin. Hieno kieli.

Tshekiksi osaan sanoa suunnilleen, että mitä haluan raflassa ja mihin haluan ostaa lipun. Kai. Jedna velke pivo, prosim...

EDIT: Lawlessin viestiin semmoinen korjaus, että jos ruåtsi taipuu niin saksa on läpihuutojuttu. Saksassa poikkeus vahvistaa säännön, ruåtsissa sääntö vahvistaa poikkeukset...

 

[tt]

Sellaista tuli mieleen, että onko kuinka moni alkanut näin aikuisiällä (yli 25v) uuden kielen opiskelua? Ja onko se sujunut miten hyvin?

Ranska tuli opiskeltua aikuisiällä työn takia. Hyvin onnistui. Asiaa auttoi toki se, että opiskelu tapahtui työnantajan kustantamana kahden kuukauden intensiivikurssina. Nyt kolme vuotta kurssin jälkeen suullinen kielitaito on heikentynyt käytö puutteen vuoksi, mutta lukeminen ja kirjoittaminen sujuu ranskaksi kyllä.

Saksan peruskielitaidon pystyt varmasti hankkimaan aikuisiälläkin, saksa ei loppujen lopuksi ole hirvittävän hankalaa. Kielioppi on ainakin loogisempaa (lue: vähemmän poikkeuksia) kuin englannissa. Koulusaksan pohjalta onnistuin itse kehittämään Saksaan muutettuani melko nopeasti sujuvan kielitaidon.

Ketjun kysymykseen vastatakseni, puhun yllämainittujen lisäksi sujuvaa englantia ja tyydyttävää ruotsia. Ruotsi tuppaa puhuessa muuttumaan saksan ja ruotsin sekasotkuksi. Ehkä edellisestä johtuen, luen myös välttävästi hollantia.

-tt

 

[Daniela]

Olen kaksikielisestä perheestä (äidinkielenä ruotsi), joten kummatkin kotimaiset taipuvat ongelmitta. Pitkästä englannista kirjoitin pari vuotta sitten laudaturin, ja tulen ko. kielellä toimeen erinomaisesti. Ranskaa luin viitisen vuotta, mutta puhuminen on todella paljon heikommalla pohjalla kuin luetun- tai kuullunymmärtäminen.

Latinaksi hallitsen luut, lihakset, jänteet ja nivelet sekä erinäiset muut anatomiaan liittyvät termit, hehheh.

 

[vetti]

Suomen lisäksi englanti sujuu oikein mallikkaasti. Ruotsilla, saksalla ja espanjalla tulen toimeen. Ranskakin tuli joskus aloitettua, mutta siitä ei nykyisin tule mitään, unohtunut mikä unohtunut.