Koulutuksesta

  • 44 249
  • 363

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lokakuun lopussa tuli IT-tradenomin paperit. Työkin sitten löytyi, vaikka muutaman kuukauden loisin valtion rahoilla. Siitä olen melkeinpä ylpeä, että työ löytyi ilman suhteita ja ihmeempiä perseennuoleskeluja, vaikka aika huono aika onkin tämän alan kannalta.

Ja FM:n papereista puuttuu enää vajaa sata ovaria... Siitä tuskin koskaan sen valmiimpaa tuleekaan, tai saa nähdä jos tulee joskus monoa. Ehkä sitten voisi pari kurssia käydäkin, mutta ei taida enää into riittää täyspainoiseen panostamiseen.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Tätä tekstiä naputtelee tuleva kauppatieteen maisteri pääaineena tietojärjestelmätiede, vaikka sitä ei ulkoisesta olemuksesta uskoisi. Ehkäpä olen enemmän sitä simofrangen-tyyppiä kuin Evli-liikkeen pääanalyytikkoa...

Kolmas vuosi menossa ja opintoviikkoja 120, eli akateemisesta vapaudesta - mitä lie onkaan - nauttimisen sijaan ollaan oltu liikkeellä aika asiapohjalta. Tänä keväänä Cum Laude kehiin ja ensi keväänä pitäisi tehdä jotain gradua...? Argh, mihin se aika fuksiuden ja valmistumisen välissä katosi?

Ehkäpä olisi ollut hyvä käyttää enemmän aikaa siihen kuuluisaan verkostoitumiseen. Tiedä onko totta vai ei, mutta suurin osa tutuista kuuluu päässeen kesätöihin "kaverin kautta". Eli pitäkää verkostot kunnossa ja käykää ne houkuttelevilta tuntuvat "ei oman alan" kurssit pois heti yliopistouran alussa. Myöhemmin niihin on paljon vaikeampi löytää aikaa...tai motivaatiota...lienevät synonyymejä?
 

Wilzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Kevään 2002 merkonomi+ylioppilas (yhdistelmätutkinto). Nykyinen alkoholisoituva tradenomiopiskelija.
 

Pikku Myy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ensimmäistä vuotta opiskelen sosiaalialaa, sosionomiksi (amk)valmistun. Eli tulevaisuudessa olen kaitsemassa lapsianne tai aukomassa päätäni Kelan tai sossun luukulla:) Heh...tarkoituksena olisi kyllä erikoistua vammaisten lasten hoitoon.
 

kakkonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Opiskelen elämää. Erikoistumisvaihtoehdot on vielä harkinnan alla.
 

hokkineito

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kajaanin Hokki ja jossain määrin Oulun Kärpät
Tradenomiksi tässä koitetaan lujaa opiskella, nyt on vasta eka vuosi menossa, vielä pitäis tahkota tän kevään jälkeen kaks ja puol vuotta...
 

sannifan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo
Tuleva tradenomi?

Taloushallinnon melkonomi vm 1999. Nyt oleskelen aaämkoossa tarkoituksena valmistuminen tuotantotalouden kauppanomiksi, äh siis höpöhöpönomiksi.
 

Tunkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flonaldo imee.
-nomi, -nomi ja -nomi. Jumalauta! Tradenomeja alkaa maailmassa olla kohta kiinalaisten ja merkonomien jälkeen kolmanneksi eniten - tasapisteissä insinöörien kanssa.

Voiko kukaan enää väittää, että ammattikorkeakoulu on tervetullut uudistus Suomen koulutusjärjestelmään. Ettei vaan kävisi sellaista koulutusinflaatiota, missä tittelit on hienoja, ammattitaito olematonta.

Keskiaste keskiasteeksi takaisin ja yliopisto älyeliitin laitokseksi. Teknilliset korkeakoulut pysykööt sellaisina, insinöörien urat ja ylitarjonta ei voisi vähempää kiinnostaa.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Sivuhuomio

Viestin lähetti Tunkki
......ja yliopisto älyeliitin laitokseksi.


Niin, itse olen sitä mieltä, että äly ja eliitti eivät välttämättä tarkoita samaa asiaa. Yliopisto kuuluu mielestäni älykkäille, mutta ei välttämättä eliitille.

Toisaalta, olen kyllä tavannut paljon älykkäitä myös muissa kuin ns. korkeakoulutasoisissa opinahjoissa.

Täältä tähän
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Viestin lähetti Tunkki
Teknilliset korkeakoulut pysykööt sellaisina, insinöörien urat ja ylitarjonta ei voisi vähempää kiinnostaa.

Suomessa on vuositasolla 10 000 insinöörien aloituspaikkaa. Näistä valmistuu 5000. Yhteiskunnan rahoja siis palaa siihen että opiskellaan pari vuotta valmistumatta tai sitten siinä että siirrytään kokonaan toiselle alalle. Lisäksi työmarkkinat alkavat olla "kyllästyitä" eli kaikille ei riitä duunia nytkään saati tilanteessa jossa kaikki valmistuisivat. Opetusministeriön valopäillä on tehtävä, jonka päätavoite on saattaa yli 75 % ikäryhmästä "korkeakoulututkinnon" käyneiksi. Vitunko väliä vaikkei mitn tekemistä todellisuudessa olisi, ei ole kaukana sekään Sodomanhetki kun putkimiehinä häärä korkeakoulutettu insinööri. Voitte vapaasti tykönänne arvioida laskuttaako tämä tällainen sivistynyt kädentaitaja insinöörin vai putkimiehen taksoilla. Sarkastisemmat tosin huomauttanevat että tällöin laskun määrä alenee nykyisestä.....samoin työnlaatu.

BTW, Kiinassa valmistuu yhdessä vuodessa saman verran insinöörejä kuin koko Suomessa on yhteensä. Miettikääpä sitä.
 

pasil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Viestin lähetti kausi

BTW, Kiinassa valmistuu yhdessä vuodessa saman verran insinöörejä kuin koko Suomessa on yhteensä. Miettikääpä sitä.

Mutta Kiina onkin maista kaikkein hienoin, onhan siellä matalat palkat ja vähän korruptiota. Myös ns. muut asiat toimivat täysin samalla/ellei jopa helpommin kuin ns. länsimaissa.
 

laiska laita

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, FPS
Tuli aikoinaan käytyä kauppaopiston laskentatoimen linja. Ja kun en muutakaan keksinyt niin kävin päällä vanhan kunnon opistoasteen Datanomi tutkinnon. Nykyäänhan se datanomi on ATK-merkonomi siis PK-pohjainen tutkinto. Tuo vanha Opisto-Datanomi vastaa ehkä tietojenkäsittelyn tradenomia aika paljon. Itse ainakin saisin pävitettyä tutkintoni Tradenomiksi noin vajaan 30 ov suorittamisella. (mahdollistaisi vain sitten muita jatko-opintoja)

Muistan aikoinani kun haettiin kaupalliselle AMK tutkinnollen nimeä niin Opetushallitus esitti nimeksi merkonomi-AMK. No mutta eihän se opiskelijajärjestolle käynyt. Opiskelijajärjestö esitti nimeksi yllättäen Ekonomi-AMK:ta.

Itse olen ollut työni puolesta seuraamassa useitakin kertoja tradenomi opiskelijoiden tunteja. Ja toteankin että ei sitä voi hirmu vaativaksi sanoa. 3 vuoden opiskelijat kävivät samoja asioita kuin 3 merkonomi opiskelijatkin.

Ja usean ex-merkonomin ja nykyisen trademomin suusta olen kuullut että tradenomi on hiivalla paisutettu merkonomi. Mutta ne merkonomin tutkinnon sisältöä on muutettu 90-luvun alusta. Kun ei enää ole niitä merkantteja.

Edit: kirjoitusvirheitä korjaillin. Ehkä se Trademoni tutkinto vaatii ensin että saa luki/kirjoitushäiriön pois!
 

Ruutiveijari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Viestin lähetti laiska laita
Nykyäänhan se datanomi on ATK-merkonomi siis PK-pohjainen tutkinto. Tuo vanha Opisto-Datanomi vastaa ehkä tietojenkäsittelyn tradenomia aika paljon.
Tarkoititko nyt nimeltään vain käytännössä? Ainakin nimeltään datanomi on datanomi, vaikka pk-pohjalta lähtisikin. ATK-merkonomeiksi ei kutsuta missään vaiheessa opintoja.

Saattaa toki olla eri tavalla muissa opinahjoissa.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Viestin lähetti kausi
Vitunko väliä vaikkei mitn tekemistä todellisuudessa olisi, ei ole kaukana sekään Sodomanhetki kun putkimiehinä häärä korkeakoulutettu insinööri. Voitte vapaasti tykönänne arvioida laskuttaako tämä tällainen sivistynyt kädentaitaja insinöörin vai putkimiehen taksoilla. Sarkastisemmat tosin huomauttanevat että tällöin laskun määrä alenee nykyisestä.....samoin työnlaatu.

Niin, olin sanomassa lähes samoilla sanoilla tuon viimeisen lauseen. Ei näköjään tarvitsekaan.

Täältä tähän
 

laiska laita

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, FPS
Ennen oli kauppaopistosta valmistuden nimi ATK-Merkonomi. Datanomi oli kaupallinen ATK tutkinto johon piti olla pohjakoulutukselta suorittanut nimen omaan merkonomin tutkinto. Siis 2 aivan eri tutkintoa. Kauppiksen jälkeen jotain 90 ov lisää niin sai Datanomin pätevyyden ja taso oli opistoaste. Nimityksiä vaihdettiin kun tuli AMK:t ja muut tuossa ennen vuosituhannen vaihdetta, Silloinhan opistoasteen tutkinnot lakkasivat (teknikot, Opisto-insinöörit ja taisi sairaanhoitajatkin olla ennen opistoasteen suorittaneita). Osa nimikkeistä lopettiin ja osa vaihdettiin AMK tason tutkinnoiksi. Teknikko ja Datanomi lakkasivat ja Sairaanhoitajat ja Insinöörit siirtyivät AMK tutkintonimikkeen alle. Opetushallitus kun kaikessa viisaudessaan muutti ATK-merkonimin nimikeen jo olemassa olevaksi nimikkeeksi joka onkin ollut jo jotain muuta

V...taa vaan kun itse opiskeli 5 vuotta peruskoulun jälkeen saadakseen datanomin tutkinnon ja nyt sitten työmarkkinoille työntää datanomeja joiden koulutus kestää vain 3 vuotta. Eri tutkinto mutta sama nimike. Se on sama kuin yht'äkkiä lähihoitajia nimittettäisiin sairaanhoitajia ja uusista sairaanhoitajista tuli jotain uusia nimikkeitä... Vanhoja saikkareita voisi harmittaa..

No onneksi 5 vuotta alan työtä tekee tutkintonimikkeen aika merkitsemättömäksi!
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse en ole koskaan päässyt yliopistoon sisälle, mutta kaikesta huolimatta olen valmistunut Helsingin yliopistosta kasvatustieteen kandidaatiksi. Erikoisuus johtuu siitä, että alkuperäinen opinahjoni, joka oli opisto, siirtyi puoli vuotta opiskeltuani yliopiston alaisuuteen ja tutkinnosta tehtiin 120 ov kasv.tiet.kand. tutkinto.
 

Kaiser Soze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rontti's potatoes, whiners and wankers
Viestin lähetti Moto
Työkin sitten löytyi, vaikka muutaman kuukauden loisin valtion rahoilla. Siitä olen melkeinpä ylpeä, että työ löytyi ilman suhteita

En malta olla tarttumatta tuohon suhteista puhumiseen.
Olisiko paikka ollut jotenkin vähäpätöisempi jos olisit saanut sen suhteilla ? Kai sinulla sentään olisi ollut koulutus, taito ja pätevyys yleensä hakea sitä ?

Itse olen sitä mieltä, että jo opiskellessa opintolaina menee suhteiden luomiseen. Juhlimista ja toilailua koulukavereiden kesken. Niistä ajoista poikii ikuisia ystäviä ja hyviä suhteita.

Itse sain ekan it-alan paikan suhteilla, tai oikeastaan sain suhteiden kautta tietää että paikka on auki, mutta virallista hakua ei ole. Haastattelu paikkaan hoitui juuri niillä suhteilla jotka olin luonut opiskeluaikana. Vastaavasti hoidin toisen kaverini töihin nykyiseen paikkaani ja jälleen suhteilla.

Perkele, ne suhteet on maailman paras juttu jos niitä on, eikä niitä todellakaaan kannata jättää käyttämättä.
Taisi Räkäkin käyttää Häkkis-suhteita hyväkseen, ja nyt vuolee 50 miltsiä kaudessa. Huono duuni vai, kun suhteilla sai. ?

Eniten ihmetyttää valmistuvien opiskelijoiden naivi asenne työpaikan saantiin. Haaveet ovat mitä ovat, ja kukaan ei ole valmis alottamaan pohjalta.
No, kyllä se elämä opettaa sen suhteen. Tosiasia on kuitenkin se että 5v työkokemusta, menee aina koulusta valmistuneen edelle, ainakin jos puhutaan tulosvastuullisista töistä.



K

ps, Moto, tämä ei ollut sitten tarkoitettu Sinua kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:

Tunkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flonaldo imee.
Re: Sivuhuomio

Viestin lähetti ervatsalo
Niin, itse olen sitä mieltä, että äly ja eliitti eivät välttämättä tarkoita samaa asiaa. Yliopisto kuuluu mielestäni älykkäille, mutta ei välttämättä eliitille.

Toisaalta, olen kyllä tavannut paljon älykkäitä myös muissa kuin ns. korkeakoulutasoisissa opinahjoissa.

Täältä tähän

Viestilläni yritin vaan sanoa, että yliopisto voitaisiin pitää yliopistona. Jaettakoon koulutettu yhteiskunta neljään osaan:

1. Yliopistotutkinnon suorittaneet, 10% kansasta
2. Perusammattitutkinnon suorittaneet, 40%
3. Tuurilla seilaajat ja 1-2-v. ammattikurssin käyneet, 40%
4. Pummit, 10%

Ja tarkennettakoon vielä, että prosenttiosuus lasketaan ainoastaan työtä tekevästä kansanosasta. Opiskelijat ja lapset pidetään tilaston ulkopuolella.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Nostanpa tällaisen ketjun ylös, kun täällä vapaassa ollaan päivänä muutamana koulutuksesta jauhettu. Suoraan asiaan: kyllähän yliopistossa varmasti on keskimäärin fiksumpaa jantteria käytävien tukkeena kuin ammattikorkeissa jo ihan siitä syystä, että niihin on vaikeampaa päästä sisälle.

Mielestäni koko yliopistojen ja ammattikorkeiden vastakkainasettelun suurin ongelma on siinä, että näitä kahta laitosta verrataan toisiinsa suoraan. Itseäni aikoinaan amk-opiskelijana ärsytti opettajien kouhotus siitä, kuinka pelkän teorian hanskaavat maisterit paskovat housuunsa, kun käytännönmies, tradenomi, tulee taloon. Niinpä tietenkin.

Loppuun kymysys: Miksi ammattikorkeakoulut korostavat omaa erilaisuuttaan ja painottavat käytännönläheisyyttään, mutta silti tavoittelevat asemaa yliopistojen vertaisina?
 

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers
sampio kirjoitti:
Loppuun kymysys: Miksi ammattikorkeakoulut korostavat omaa erilaisuuttaan ja painottavat käytännönläheisyyttään, mutta silti tavoittelevat asemaa yliopistojen vertaisina?

Eihän noilla kahdella asialla ole mitään tekemistä keskenään. Miksi AMK:t eivät voisi korostaa sitä mitä ovat ja samalla pyrkiä olemaan tasavertaisia yliopistojen kanssa? Eivät pyri olemaan siis yliopistojen kaltaisia vaan niiden vertaisia.
 

LarryZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Mulla on kokemusta noista molemmista oppilaitoksista. Ekana tulee mieleen, että toimintakulttuuri yliopistossa ja AMK:ssa on ihan erilainen. AMK on selkeästi "koulumainen" laitos, jossa opiskelijalle jätetään hyvin vähän vaihtoehtoja omien opintojen suhteen, on lukujärjestykset yms. Kun taas yliopistossa jokainen opiskelija vastaa täysin itse siitä mitä suorittaa, eikä kukaan ole valvomassa.

Nyt kun AMK:lle on tulossa (vai onko tullut?) nämä jatkotutkinnot, niin raja siitä, ,miten AMK ja yliopisto eroavat toisistaan, alkaa isommassa mittakaavassa alkaa hämärtymään. Henk. koht. en käsitä mitä virkaa näillä AMK:n jatkotutkinnoilla on. Mielestäni homman pitäisi edetä siten, että jos halukkuutta jatkaa opiskeluja löytyy, niin lisäkoulutus tulisi hankkia yliopistosta. Tosin en kylläkään tiedä mitä AMK-jatkotutkinto pitää sisällään.

Yhteenvetona: molempia tarvitaan, mutta kumpikin saisi pysyä tämän hetkisessä tehtävässään.
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä yliopistot vs. ammattikorkeakoulut -kamppailu näkyy aika selvästi viestintäalan koulutuksessa. Sehän on nykyään näitä ns. "trendialoja", jonka takia lähes jokainen AMK haluaa itselleen viestintälinjan. Yliopistoissakin alaa ja vähintäänkin sitä sivuavia opintoja voi lukea monessa eri kaupungissa.

Vaikea sanoa, että kumpi koulutus sopii sitten paremmin vaikkapa toimittajan työtä tekeville. Harva toimittaja on lukenut viestintää / tiedotusoppia / journalistiikkaa pääaineena, mutta jotain muita yliopisto-opintoja monelta löytyy. Työ on aika käytäntöpainotteista, eikä jollain levikkikierreteorioilla tai teema-/reema-analysoinnilla juuri mitään tee, kun haastateltava suoltaa juttua ja kuulakärkikynä ei toimi pakkasessa.

Itse kuulun kuitenkin niihin, jotka ovat keplotelleet maisterinpaperit nimenomaan viestinnässä (tai oikeastaan journalistiikassa) ja jonkin verran tökkii ainakin teoriassa kilpailla vähistä työpaikoista AMK-väen kanssa.

Ehkä tämä yli(opisto)mielisyys ärsyttää joitain, mutta eikö se ole ihan luonnollista pitää sitä puolta, mitä nyt itse sattuu edustamaan? Viestintäkoulutuksen laaja kirjo tuo minulle vaan väkisin mieleen nämä 19-vuotiaat missit, jotka ilmoittavat "mä haluun toimittajaks, vähän niinku se viivi tai jenni daalman".
 
Viimeksi muokattu:

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
Nyt TkL, loppukesästä tai alkusyksystä TkT.

EDIT: Ketjussa "Toteuta ja pilaa toisen toive" kirjoitin eilen toiveeksi

morningstar kirjoitti:
Toivon että saisin työmotivaationi ynnä muun ryhtini kasaan. Olisi tulevan kahden ja puolen viikon aikana saatava aikaan asioita jos toisiakin.
Tuona mainittuna ajan jaksona pitäisi saada väitöskirja esitarkastajille, ja täällä sitä vaan heilutaan jatkoajassa saatana :)
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Troy kirjoitti:
Eihän noilla kahdella asialla ole mitään tekemistä keskenään. Miksi AMK:t eivät voisi korostaa sitä mitä ovat ja samalla pyrkiä olemaan tasavertaisia yliopistojen kanssa? Eivät pyri olemaan siis yliopistojen kaltaisia vaan niiden vertaisia.
Joo, sorgé. Vertaisia <--> kaltaisia.
 

kakkonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Itse olen AMKn käynyt ja sieltä jäi fiilis että hieman enemmän käytännönläheistä opiskelua ja kuten jo aiemmin mainittua niin erilaista kuin yliopistossa. Tuota erilaisuutta kyllä kannattaisi enemmän painottaa kuin sitä onko tasavertainen tai parempi.. Myös tuo on totta että AMKssa on koulumaisempaa, sopi itselle huomattavasti paremmin kuin yliopiston vapaa opiskelu. Luultavasti olisin alkoholisoitunut opiskelija edelleen jos yliopistossa olisin ollut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös