Koulutuksesta

[varjo]

Kaitpa tämä asiaan liittyy mutta nyt esitetyt toimet opintotuen uudelleenjärjestämiseksi saavat kyllä ainakin täältä varauksetonta kannatusta.
Teoriassahan tuossa voisi olla jopa sellaista 100e/kk lisätukea tiedossa jos lupaukset siitä että tukipotti pysyy samana mutta jyvitys muuttuu.

Ts. normaali maisteriopiskelija käyttää 5 vuotta tutkintoon ts. 9 tukikuukautta/vuosi eli 45 tukikuukautta. Jos nyt tukikuukausia saa 55 a' ~450€ niin tuosta nopeasti laskien kuukausituki nousisi 550 euroon mikä on jo ihan kiva korotus ja vaikkei nyt pk-seudulla mihinkään riitäkään niin teoriassa on taas paljon lähempänä sellaista tulotasoa jolla pärjää ilman että on pakko tehdä töitä opiskeluitten ohessa (olettaen siis siihen päälle sellaiset 3000€ nettotienistit kesäkuukausilta).

Jostain syystä tosin tässäkin kohtaa taas opiskelija-aktiivit kokevat suuren vääryyden syntyvän siitä että opiskelijoilta ihan oikeasti odotettaisiin opiskelua, eikä elämäntapaa, mulla on vaan oma kutina siitä että aika moni tavallaan jää siihen loukkuun että lukukausina elämä on rentoa ja töitä tehdään jotta rahoitetaan hauskanpito. Sitten kun on pari vuotta jatkanut samaa mallia se "normaali" täyspäiväinen opiskelu onkin jo ihan mahdoton käsite, joten ilmankos tuon vapaan elämän pitkittymisen loppumista vastustetaan. Ymmärrän kyllä huolta ihan täysin, kyllä ne opiskeluvuodet 2.-4. olivat todella rentoja ja löysiä, mutta yhteiskunnan kannalta taas on aika kestämätöntä että tuo 2-4 alkaa venyä aika monella 2-6:een tai pidemmälle.

 

[sampio]

Pakko sanoa sekin, että en oikein ymmärrä, kuinka korkeakouluissa saa vuosikaupalla aikaansa vietettyä keskiverto perheetön opiskelija. Tekisi ihan hyvää jättää muutama ryyppyreissu ja lattekuppi väliin, paukuttaa opintopisteitä kasaan ja valmistua. Sinne sekaan mahtuu kyllä parit bileetkin aivan varmasti, kun meikäläinenkin perheellisenä, päivätöissä käyvänä ja viidesti viikossa treenaavana olen saanut liki kolmanneksen opinnoista kasaan vuodessa. Saa lainata humble bragiin jos siltä tuntuu, mutta näin tämä vain on.

 

[MPN]

Tuokin riippuu alasta, jokin humanisti-pelleily nyt on aivan toista maata kuin kovat linjat. Joka näkyy myös koulutuksessa ja sen vaikeudessa.

Ja minkä linjan kolmanneksen? Maisterivaiheen eli 40op? AMK-koulutus eli 70-80 op? Vai kandin osuuden 60op? Siis nuo kolmanneksia.


Ja sitten toiseen asiaan, työuria pitäisi nyt pidentää 0.5 vuotta alkupäästä. Tuo on kyllä ihan hauska idea että sanotaan kuinka nopeasti pitäisi valmistua, mutta asian toimivuus on samaa luokkaa kuin vaatisi että moccamaster keittää täyden pannullisen kahvia 5s aikana. Ainahan voi vaatia. Muutenkin Kelan perintäpolitiikka ohjaa vähän venyttämään mieluummin kuin valmistumaan nopeasti.

 

[julle-jr]

Tuokin riippuu alasta, jokin humanisti-pelleily nyt on aivan toista maata kuin kovat linjat. Joka näkyy myös koulutuksessa ja sen vaikeudessa.

Ainakin Aaltoyliopiston Teknillisestä Korkeakoulusta 4-5 vuodessa valmistuu helposti. Olen testannut ja mullakin oli mukana mm. yksi lukukausi, jolloin suoritin kokonaista 4 opintopistettä. Tuona aikana toki juopotteluni ja muiden päihteiden käyttöni otti aikaa enemmän kuin normaalilla ihmisellä päivätyö. Hauskaahan tuo oli ja mikäs siinä jos valtio (veronmaksajat) on niin tyhmiä, että haluaa moista rahoittaa. Tai kai minä jotain hyödyllistä opinkin silloin elämää varten, tätä en tosin mene vannomaan.

Muiden lukukausien aikana sitten piti jo jotain tehdäkin, tosin ehdin kyllä käymään melko paljon töissäkin koulun ohella. Jos vuorokaudesta käyttää 8 tuntia nukkumiseen, ehtii lopputunteina tehdä yllättävän paljon kun ei jähmety sohvalle.

Ja sitten toiseen asiaan, työuria pitäisi nyt pidentää 0.5 vuotta alkupäästä. Tuo on kyllä ihan hauska idea että sanotaan kuinka nopeasti pitäisi valmistua, mutta asian toimivuus on samaa luokkaa kuin vaatisi että moccamaster keittää täyden pannullisen kahvia 5s aikana. Ainahan voi vaatia.

Tässähän on kyse siitä, ettei ainakaan rahoiteta veronmaksajien varoilla tarpeettoman pitkiä opintoja. Minusta on ihan ok, jos joku laiskottelee vaikka koko elämänsä, mutta ei ole oikein, että joku muu sen maksaa.

 

[Pavlovin Koira]

Pakko sanoa sekin, että en oikein ymmärrä, kuinka korkeakouluissa saa vuosikaupalla aikaansa vietettyä keskiverto perheetön opiskelija. Tekisi ihan hyvää jättää muutama ryyppyreissu ja lattekuppi väliin, paukuttaa opintopisteitä kasaan ja valmistua. Sinne sekaan mahtuu kyllä parit bileetkin aivan varmasti, kun meikäläinenkin perheellisenä, päivätöissä käyvänä ja viidesti viikossa treenaavana olen saanut liki kolmanneksen opinnoista kasaan vuodessa. Saa lainata humble bragiin jos siltä tuntuu, mutta näin tämä vain on.

Aika lailla samoilla linjoilla. Ite suoritin valt.maisterin opinnot kokonaan työn ohessa viidessa vuodessa. Kyllä tuon olisi varmasti kokopäivätoimisesti saanut neljässä ja oikein tiukasti vetämällä kolmessa vuodessa rypistettyä.

Opintorahaa en tuon työnteon takia tietenkään edes nostanut joten en päässyt harrastamaan opiskelijoiden lempipurnausta eli takaisinperinnästä valittamista.

 

[sampio]

Tuokin riippuu alasta, jokin humanisti-pelleily nyt on aivan toista maata kuin kovat linjat. Joka näkyy myös koulutuksessa ja sen vaikeudessa.

Toki riippuu alasta, jotkin vaativat läsnäoloa enemmän kuin toiset. Minähän en mitään määräaikoja maininnut alakohtaisesti. Toisaalta en puhuisi humanistipelleilystä ellei sulla satu kokemusta olemaan alalta, varsinkaan duunien ja/tai perheen kanssa. Eikä tätä tarvitse ottaa edelleenkään minään leuhotuksena, vaan totean vain. Resurssien kohdentaminen on pikemminkin pointtini. Mitä insinöörisielujen arvostamiin aloihin tulee, niin serkkuni sai maisterin paperit kauppakorkeasta 2,5 vuodessa, joten on se pelleily mahdollista muuallakin kuin humanistisessa.

Ja minkä linjan kolmanneksen? Maisterivaiheen eli 40op? AMK-koulutus eli 70-80 op? Vai kandin osuuden 60op? Siis nuo kolmanneksia.

FM:n kokonaisuudesta, karvan alle puolet kandista eli 89 pinnaa.

 

[Sistis]

Joillain on kyky valmistua nopeasti. Joillain se taas saattaa kestää esimerkiksi siksi, että opintokokonaisuus hahmottuu vasta opintojen aikana. Tähän saattaa johtaa esimerkiksi se, että kesätyöpaikasta saadun työkokemuksen myötä herää kiinnostus tiettyihin opintokokonaisuuksiin, joita ei ole vielä ehditty opiskella. Sivu- tai pääainevaihto - koulutusohjelman vaihdosta puhumattakaan - saattaa viivästyttää valmistumista.

Toisaalta tunnen kaverin, joka TTY:llä vaihtoi koulutusohjelmaa sähkötekniikasta tietotekniikkaan ensimmäisen vuoden jälkeen ja valmistui siitä huolimatta kolmessa vuodessa erinomaisin arvosanoin. Kyseessä ei ollut edes mitenkään epäsosiaalinen tapaus, joka olisi kuluttanut kaiken vapaa-aikansa opiskeluun. Ei hän toki mikään hirmuinen bilettäjätapauskaan ollut.

Itselläni papereiden saanti ulos kesti hieman reilut kuusi vuotta. Eli siihen viiteen vuoteen en päässyt. Toisaalta olin oman alani työelämässä pysyvästi jo kolmannen vuoden jälkeen, pois lukien lyhyt neljän kuukauden tauko, jolloin lopetin yliopiston laitoksella ja aloin etsiä yritysmaailmasta diplomityöpaikkaa. Diplomityötä tein puolitoista vuotta - muodollisesti. Käytännössä olin silloin ihan jo täysiverinen työntekijä, joka vain teki työnsä ohessa diplomityötä. Tuon aloitin viidennen lukuvuoden jälkeen. Eli siinä vaiheessa olin jo täysiverinen veronmaksaja, vaikka tilastojen mukaan olinkin vielä opiskelija.

Meikäläisen avovaimo on nyt 32-vuotias, eikä ole vielä saanut papereita yliopistosta. Tosin hän aloitti siellä 26-vuotiaana, koska oli lukenut sitä ennen toisen alan AMK-tutkinnon. Sieltä ei oikein työllistynyt, joten alanvaihto tuli eteen. Tilastojen mukaan avovaimoni on kai ikuinen opiskelija. Toisaalta opintotukea hän ei ole nostanut aikoihin - eikä ole enää edes oikeutettu siihen, koska ensimmäisen tutkinnon tukikuukaudet laskettiin mukaan tuohon.

Hänellä suurin syy valmistumisen hidastumiseen on ollut työnteko. Hän on näet viimeiset pari vuotta tehnyt lähes täysipäiväistä työviikkoa, vaikkakaan ei omalla alallaan. Työtä, josta hän maksaa verot. Samalla hän vääntää vapaa-aikanaan graduaan, joka etenee hitaasti, mutta varmasti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hänen kannaltaan on ehdottomasti parempi olla työelämässä hankkimassa työkokemusta ja toimeentuloa kuin tehdä kiireessä gradu vailla tietoa tulevaisuudesta. Nykyaikana työllistyminen omalle alalle voi olla vaikeaa, joten siksi on hyvä, että hänellä on tuo toisen alan työpaikka turvana. Oman alan hommia voi sitten gradun valmistumisen jälkeen hakea, mutta toimeentulo on silti turvattu.

Tilastoja hän rumentaa pirusti, mutta on silti työelämässä. Eikä kaihda oman alan ulkopuolistakaan työtä. Ensimmäisessä hän tekee kai tavoitteisiin nähden väärin, ja hänet rinnastetaan yliopistolla notkuviin opiskelijoihin, jotka "loisivat valtion rahoilla". Toisessa asiassa hän tekee taas oikein, kun on kerran ottanut ilomielin vastaan muutakin kuin oman alansa työtä.

Sitä minä vain ihmettelen, että valtiovalta ei tunnu tajuavan sitä, että opiskelijatkin ovat todella usein opintojensa loppupuolella jo työelämässä ja veronmaksajia - eivätkä edes usein nosta opintotukea. Silloin tuo "valmistukaa nopeasti, jotta pääsette työelämään" menettää vähän merkitystään. Mutta tilastohan on tärkein, koska siitä näkee suoraan, miten homma menee?

 

[MPN]

Toki riippuu alasta, jotkin vaativat läsnäoloa enemmän kuin toiset. Minähän en mitään määräaikoja maininnut alakohtaisesti. Toisaalta en puhuisi humanistipelleilystä ellei sulla satu kokemusta olemaan alalta, varsinkaan duunien ja/tai perheen kanssa. Eikä tätä tarvitse ottaa edelleenkään minään leuhotuksena, vaan totean vain. Resurssien kohdentaminen on pikemminkin pointtini. Mitä insinöörisielujen arvostamiin aloihin tulee, niin serkkuni sai maisterin paperit kauppakorkeasta 2,5 vuodessa, joten on se pelleily mahdollista muuallakin kuin humanistisessa.


FM:n kokonaisuudesta, karvan alle puolet kandista eli 89 pinnaa.

Onhan KTM:n tutkinnossakin kovia ja pehmeitä aineita (vertaa rahoitus ja laskentatoimi vs matkailu ja markkinointi). Mutta kyllähän niitä on tekniikankin aloilla jotka valmistuvat melkein 50% "tavoitetta" nopeammin. Mutta oleellista on tietysti mitä sieltä koulun penkiltä oppii. Jos nopeasti haluaa suorittaa niin usein tiettyjä kursseja on vaikea sovittaa mukaan (ainakin jos haluaa parhaat hyödyt, eikä vain surffailla kurssien läpi). Varsinkin nykyisessä globaalissa opintomaailmassa jossa pystyy opiskelemaan myös oman alan ulkopuolelta (esim. Konetekniikan DI joka lukee kauppakorkeasta laskentatoimea sivuaineena), tuo voi helposti aiheuttaa yhden vuoden "myöhästymisen". Näin ainakin veikkaisin.

Yhdellä tutulla taisi mennä korkeakoulututkinnon saamiseen 8 vuotta, tosin oli siitä 5 vuotta täysipäiväisesti hommissa.

Ja FM ei itsessään kauheasti kerro mitään ;)

 

[iibor]

Onko palstalaisilla kokemusta opintojen jatkamisesta amk:ssa eroamisen jälkeen ja onko se ylipäätään edes mahdollista?

Itsehän siis erosin 2010 ammattikorkeasta silloisen elämäntilanteen vuoksi ja nyt olisi kiinnostusta ja mahdollista lähteä jälleen opiskelemaan. Vituttaisi vaan hakea yhteishaun kautta uudelleen.

 

[Kisapuisto]

Onko palstalaisilla kokemusta opintojen jatkamisesta amk:ssa eroamisen jälkeen ja onko se ylipäätään edes mahdollista?

Itsehän siis erosin 2010 ammattikorkeasta silloisen elämäntilanteen vuoksi ja nyt olisi kiinnostusta ja mahdollista lähteä jälleen opiskelemaan. Vituttaisi vaan hakea yhteishaun kautta uudelleen.

Jos olet ihan virallisesti eronnut sieltä amk:sta etkä ole esim. tauolla, niin sitten on haettava yhteishaun kautta uudelleen, jos meinaat opintoja jatkaa. Ei ne voi ottaa sua ohi jonon sen takia, että olet ollut aiemmin opiskelemassa siellä. Toki sitten jos haet ja pääset sisään, aiemmista käymistäsi opinnoista saat hyvitystä.

 

[kahden suunnan sentteri]

Itsehän siis erosin 2010 ammattikorkeasta silloisen elämäntilanteen vuoksi ja nyt olisi kiinnostusta ja mahdollista lähteä jälleen opiskelemaan. Vituttaisi vaan hakea yhteishaun kautta uudelleen.

Kaverilla tämä oli juuri ajankohtaista, hän sanoi että 10v on aikaa saattaa kesken jääneet opinnot loppuun, mutta toki sisään täytyy päästä ensin uudestaan.

 

[iibor]

Onko palstalaisilla kokemusta opintojen jatkamisesta amk:ssa eroamisen jälkeen ja onko se ylipäätään edes mahdollista?

Itsehän siis erosin 2010 ammattikorkeasta silloisen elämäntilanteen vuoksi ja nyt olisi kiinnostusta ja mahdollista lähteä jälleen opiskelemaan. Vituttaisi vaan hakea yhteishaun kautta uudelleen.

Lainataan itseäni ja sanotaan samalla, ettei aina näköjään kannata uskoa kaikkea mitä Jatkoajassa sanotaan ;).

Sain nimittäin anottua opiskeluoikeuden takaisin ihan sitä varten tehdyllä hakemuksella. Jumalauta, että lähti aamu hyvin käyntiin! Tammikuussa takasin sit vaan koulunpenkille!

 

[sampio]

Paljon täältä löytyy hyvää tietoa, mutta kannattaa ehdottomasti AINA kokeilla kaikki kortit loppuun saakka. Mulle esim. sanottiin yliopistolta, etten tule saamaan viiden vuoden opettajakokemuksesta muuta hyväksilukua kuin yhden harjoittelujakson korvaamisen raportilla, mutta en todellakaan jätä asian penkomista tuohon ilmoitukseen. Ymmärrän, että osa pedagogisista on suoritettava tietyn marssijärjestyksen mukaan ja harjoittelut kuuluvat asiaan, mutta en minä taistelematta luovuta.

 

[sampio]

Joopa Joo. Poistuin juuri sivuaineopiskelijoiden taloustieteen perusteiden tentistä, ja voin sanoa vain, että uskomatonta paskaa on tuollainen lottoviidakko. Hirveästi virheitä kysymyksenasetteluissa, joista on saanut huomautella läpi luentojen ja laskareiden, ja sama meno siis jatkui tentissä. Valitse siitä sitten oikea vaihtoehto. Vaikken tykkää tykittää sivukaupalla esseitä tentissä, mitataan siinä sentään asianhallintaa oikeasti, eikä vain arpaonnea. Muitenkin ihan käsittämätöntä jos sedällä ei olisi munia niin oisko silloin täti -touhua ainakin tuo sivuaineopintojen luennot. Loput vedän tenttimällä.