Koulutuksesta

[Uusiksen kaveri]

Niin minuakin. Ja tyhmät ihmiset myös. Tosin jos ei olisi tyhmiä ihmisiä olisin itse tyhmä, sillä älykkyyttä ei mitata absoluuttiasteikolla vaan verrattuna muihin.

Tarkemmin ajatellen.. lisää tyhmiä maailmaan, kiitos!

PS. Mitä ne valtiotieteet sitten ovat, ihan oikeasti? Mitä tekee valtiotieteiden maisteri?

Siirsin tänne tämän tämän puheenvuorosi. Ylimmäinen kappaleesi on täysin totta. Jos ei olisi parempia ei olisi huonompiakaan. Ei todellisessa maailmassa muutenkaan ole juuri sellaista tyhjiötä, jossa kaksi asiaa, esimerkiksi opiskelualaa, olisivat yhtämittaisia jollain ulottuvuudella.

VTM:ää tapaa ihan joka puolella. Useimmat muutaman vuoden sisällä valmistuneet tuttuni ovat yrityksien keskijohdossa, jotkut kouluttajia, jotkut yrittäjiä etc. Toki niitäkin on, jotka ovat jääneet palkkakuoppaiseen suojatyöpaikkaan yliopistolle.

 

[teemu_s]

AMK vs. yliopisto

Tästä asiasta on taitettu peistä niin kauan kuin minä muistan. Ilmeisesti pikkuhiljaa ollaan saamassa jonkinlaista kokonaisnäkemystä suomalaiseen korkeakoulukenttään. Edelleen ammattikorkeakouluja on liikaa ja Suomessa ylipäätään korkeakoulutetaan liikaa ihmisiä.

Tietyillä aloilla ja alueilla olisi mahdollista tehdä selvä työnjako amk:n ja yliopiston välillä. Mitä esimerkiksi Joensuu ja Pohjois-Karjala talousalueena tekee vuosittain noin viidelläkymmenellä tradenomilla ja samalla määrällä kauppatieteen maistereita, jotka valmistuvat Joensuun yliopistosta? Miksi hitossa Kuopiossa on "kauppatieteellinen"? Näillä alueille ei riitä töitä jokaiselle näistä valmistuvista liiketalouden ja kaupan alan ammattilaisille. Turhaa "kouluttaa ihmisiä varastoon". Samoin pienen yliopiston pieni laitos ei kärsii tutkimustyön osalta kun kaikki liikenevä aika menee opiskelijoiden ohjaukseen. Onneksi ratkaisuna löytyy uusi korkeakoulujärjestelmä.

Erityisesti liiketalouden/kauppatieteen alalla pystyttäisiin merkittävä osa peruskorkeakoulutuksesta antamaan ammattikorkeissa, alempi korkeakoulututkinto olisi varmasti riittävä koulutustaso erityisen monelle ekonomillekin normaalissa työelämässä. Maisteriohjelmat voitaisiin järjestää siten, että kaikilla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla olisi yhtäläiset sisäänpääsymahdollisuudet. Samoin vain muutama yliopisto/tiedekorkeakoulu järjestäisi kauppatieteestä akateemista tutkijakoulutusta. Uskokaa tai älkää, perusmyyntityössä tai myynninjohtamisessa ovat tärkeämpiä käytännön taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet kuin kirjateoriat. Tosin hyvä teoriapohja on hyvä analyysityökalu.

Summa summarum, suurempia massoja työmarkkinoilla alemman korkeakoulututkinnon kautta. Tästä massasta sitten seulottaiseen "helmet" tekemään maisteritutkintoa.

Kaikilla aloilla tällainen malli ei toimi alkuunsa, esimerkkinä lääketiede. Mutta kuinka olisi tekniikan puolella? Entäs jotkut yhteiskunnalliset alat kun sosiaaliala tai jo aiemmissa viesteissä mainittu viestintä?

 

[Uusiksen kaveri]

Siirsin tänne onnellisuusketjusta

Heh aivan. Itsellänikin on appro suorittettuna sosiaalipsykopatiasta. En ole koskaan saanut 16 ov:ta (vai oliko se 15?) helpommin suoritettua. Helsingin yliopistossa tuli nuokin aikoinaan suoritettua vielä silloin, kun luulin että minusta tulisi kasvatustieteilijä. Yhteenkin 5 ov:n tenttiin oli 5 kirjaa luettavana. Luin niistä kaksi ja kolmesta lopusta opiskelin sisällysluettelon--> tuloksena 2+/3.

Itse olen kyllä saanut helpoimmalla opintoviikot Kauppakorkeasta. Kaikkialla oikeastaan saa melko halvalla perusopintoja työmäärään nähden. Aineopinnoissa ja syventävissä vasta alkaa hieman vaikeutua.

ps. tiesittekö muuten, että sosiaalipsykologiaa on kaikkein vaikeinta päästä opiskelemaan Helsingin yliopistossa - ja kenties koko Suomen korkeakouluissa

 

[Vekurinen]

Kylläpä hieman pistää ihmettelemään nämä tarinat tenteistä, joista pääsee läpi (ja vielä hyvällä arvosanalla) lukematta yli puolia tutkintovaatimuksista. Aika kaukana on varmaan substanssin suvereeni hallinta. Ehkäpä olen vain tottumaton tähän korkeakoulumaailmassa (en tarkoita nyt AMK:a, turha vetää hernettä nenään kenenkään, en viitsi niistä puhua kun ei kokemusta ole) varsin yleiseen ilmiöön, kun omassa konservatiivisessa opinahjossa on ehkä n. 10 ov niitä "helppoja" ja loput on sitten enemmän tai vähemmän via dolorosaa.

ps. tiesittekö muuten, että sosiaalipsykologiaa on kaikkein vaikeinta päästä opiskelemaan Helsingin yliopistossa - ja kenties koko Suomen korkeakouluissa

Ihmekö tuo, kun katsoo täälläkin esitettyjä kommentteja.

 

[Twite]

Mythbuster?

Kohtaamiseni VTM:n kanssa lähestyy! Mitä todennäköisemmin olen moisia tavannut tiedostamattani aiemminkin, mutta nyt tiedän sellaisen törmäyksen olevan tulossa. Ja vieläpä sellaisen jossa tuo VTM on työssään samoin kuin minä. VTM tulee käsittääkseni olemaan 'henkilökohtainen valmentajani' edessä olevassa koulutusohjelmassa. Kyseessä siis ei ole personal trainer, mutta en tosin tiedä myöskään että mikä.

Ennakkokäsitys on että VTM=konsultti. Konsulttiarvostukseni taasen on.... noh, sanotaanko ei aikuismaisen avoin. Katsotaan mitä tuleman pitää. Yhden henkilön varassa on siis se millaisina tulen VTM-rotua pitämään. Ei se käsitys tosin voi erään nimimerkin luomasta ainakaan laskea.

 

[Kaivanto]

ps. tiesittekö muuten, että sosiaalipsykologiaa on kaikkein vaikeinta päästä opiskelemaan Helsingin yliopistossa - ja kenties koko Suomen korkeakouluissa

Joo kyllähän tämä anekdootti jäi nimimerkki Oppikiekon vuoden takaisesta pippelinvenytysketjusta mieleen. Pääsettekö sinä ja ystäväsi (?) Oppikiekko tenteistä läpi sosiaalipsykologista uskontunnustusta hokemalla?

Puuttuaksemme täysin yllättäen ja pyytämättä päähäni pälkähtäneeseen hypoteettiseen esimerkkiin, luulen, että psykologialla ilman sosiaalia voisi olla jotain kommentoitavaa pääsykoemenestyksessä rypemiseen ainakin silloin, jos se ei rajoitu vienoon hymynkareeseen ensimmäisellä syyslukukaudella vaan on henkilöllä vuodesta toiseen suunnilleen ensimmäinen keino tuoda persoonaansa esiin.

Itse opiskelleena sanon, että sosiaalipsykologia on aine, johon on kaikkein vaikein päästä Helsingin yliopistossa ja aines siellä juuri sen mukaista: huippuyksilöt.

http://keskustelu.jatkoaika.fi/showthread.php?p=1002816#post1002816

 

[Mustis]

Hahaa, piti keksiä jotain jotta saan rikottua kahdensadan rajan! Jee...:rolleyes:

Mutta oikeasti, minkä alan sakkia täällä pyörii? Itse opiskelen tradenomiksi tällä hetkellä niinkuin joskus olen tainnut hehkuttaakin. En jaksanu pykätä äänestystä, koska moni on jo töissä ja viimeisintä tutkintoa kysyttäessä suurin osa olisi varmaankin meitä ylioppilaita. Niin.

Eli kysytään viimeisin tutkintosi ja nykyinen alasi.

Viimeisin tutkintoni on Ylioppilas ja tällä hetkellä on kolmas vuosi meneillään Kauppatieteiden opintoja Kuopion yliopistolla...Maisteriksi 2007 on homman nimi

 

[Uusiksen kaveri]

Peace man

Joo kyllähän tämä anekdootti jäi nimimerkki Oppikiekon vuoden takaisesta pippelinvenytysketjusta mieleen. Pääsettekö sinä ja ystäväsi (?) Oppikiekko tenteistä läpi sosiaalipsykologista uskontunnustusta hokemalla?

Puuttuaksemme täysin yllättäen ja pyytämättä päähäni pälkähtäneeseen hypoteettiseen esimerkkiin, luulen, että psykologialla ilman sosiaalia voisi olla jotain kommentoitavaa pääsykoemenestyksessä rypemiseen ainakin silloin, jos se ei rajoitu vienoon hymynkareeseen ensimmäisellä syyslukukaudella vaan on henkilöllä vuodesta toiseen suunnilleen ensimmäinen keino tuoda persoonaansa esiin.

Kuten aiemmin todettua opiskelen kyseistä ainetta sivuainepohjalta, joten ei minun tarvitse tätä puolustella. Olen opiskellut sitä ja hyväksi havainnut. Pääainettani en täällä kerro anonyymisyyssyistä. Tuota alempaa kappaletta en neljänkään lukukerran jälkeen täysin ymmärrä, mutta arvaan kyllä mitä tarkoitat. Loukkasiko tuo fakta sinua jotenkin? Onhan sitä mukavamampi kertoa itselleen ja oppilaitokselleen edullisia faktoja kuin ei-edullisia. Joku oikisopiskelija voisi tulla tänne kertomaan, että hänen alansa ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän kuin valtiotieteellisen alan. En kokisi tällaistä uhkaksi.

Kyseessä oli primitiivinen puolustus sosiaalista identiteettiäni kohtaan, joka joutui perustelemattomien kommenttien uhriksi. Mielestäni on kieltämättä ihan mukava päteä tämänkaltaisilla asiolla, koska oikeassa live-elämässä, kasvokkainkontakteissa, se ei olisi kovin fiksua.

 

[varjo]

Tuota alempaa kappaletta en neljänkään lukukerran jälkeen täysin ymmärrä, mutta arvaan kyllä mitä tarkoitat. Loukkasiko tuo fakta sinua jotenkin? Onhan sitä mukavamampi kertoa itselleen ja oppilaitokselleen edullisia faktoja kuin ei-edullisia. Joku oikisopiskelija voisi tulla tänne kertomaan, että hänen alansa ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän kuin valtiotieteellisen alan. En kokisi tällaistä uhkaksi.

Suomennetaan sitten, jos Kaivanto näemmä käytti liian vaikeaa kieltä.

Säälittävimpiä pellejä ovat ne, jotka ottavat jonkun pääsykoepohjaisen "haasteen" esille keskusteluissa vielä fuksisyksyn jälkeen.
Se, että tällaista alaa opiskelevat, vaikkakin sivuaineena, ottavat tätä asiaa esille, kertoo jotain niistä ihmisistä. Ja tässä kohtaa olisi kiintoisaa kuulla psykologin näkemystä tällaisesta itsekorostuksen tarpeesta.

Sitten isompana sitä hiljalleen ymmärtää, että sillä, miten vaikeaa jonnekin on päästä opiskelemaan, ei ole paljoakaan korrelaatiota siihen, miten haastavia itse opinnot ovat. Etenkin kun kyse on aineista, missä pääsykoemenestys korreloituu enemmän takapuolen kulumisasteen, kuin varsinaisen älyllisen multihuipennuksen mukaan.

nm. fysiikan laitokselle on luultavasti kaikista helpointa päästä opiskelemaan yliopistojen koulutuslinjoista.

 

[Uusiksen kaveri]

Sitten isompana sitä hiljalleen ymmärtää, että sillä, miten vaikeaa jonnekin on päästä opiskelemaan, ei ole paljoakaan korrelaatiota siihen, miten haastavia itse opinnot ovat. Etenkin kun kyse on aineista, missä pääsykoemenestys korreloituu enemmän takapuolen kulumisasteen, kuin varsinaisen älyllisen multihuipennuksen mukaan.

Mielestäni hankalat sisäänpääsykriteerit raakkavat parhaimmat esiin. Mitä hankalampaa jonnekin on päästä, sen parempia kyseisen alan potentiaalisia osaajia nämä ovat. Tästä saattaa seurata, että heille myös voi opettaa monipuolisemmin asioita. Ja mitä hankalampaa jonnekin on päästä sisään, sitä enemmän sisäänpäässeet osaavat tätä arvostaa. Tuosta on tehty ihan empiirinen tutkimus, mutta kyllä sen luulisi arkijärjelläkin tajuavan

 

[varjo]

Mielestäni hankalat sisäänpääsykriteerit raakkavat parhaimmat esiin. Mitä hankalampaa jonnekin on päästä, sen parempia kyseisen alan potentiaalisia osaajia nämä ovat. Tästä saattaa seurata, että heille myös voi opettaa monipuolisemmin asioita. Ja mitä hankalampaa jonnekin on päästä sisään, sitä enemmän sisäänpäässeet osaavat tätä arvostaa. Tuosta on tehty ihan empiirinen tutkimus, mutta kyllä sen luulisi arkijärjelläkin tajuavan

Niinno, voihan sen noinkin nähdä, jos katsoo asiaa varsin putkinäköisesti.

Hankalat sisäänpääsykriteerit raakkaavat esiin, ei parhaita, vaan niitä jotka jaksavat päntätä ahkerimmin.
Tällä taas ei sitten ole merkitystä siinä, miten he sitten itse opinnoissa pärjäävät, kun pelkkä ulkoaopettelu ei enää autakaan.

Arvostuksen merkitys taas on kyseenalainen, olette nyt Oppikiekon kanssa kyllä tuoneet esille ainakin jo negatiivisia vaikutuksia siitä.

Kuten sanoin, myöhemmässä vaiheessa ehkä tämäkin asia avautuu sinullekin _kokonaisuudessaan_.

 

[Uusiksen kaveri]

Muutama huomio

Tällä taas ei sitten ole merkitystä siinä, miten he sitten itse opinnoissa pärjäävät, kun pelkkä ulkoaopettelu ei enää autakaan.

Kuten sanoin, myöhemmässä vaiheessa ehkä tämäkin asia avautuu sinullekin _kokonaisuudessaan_.

Kyllä korkeakouluopinnot ovat 90 % ulkoaopettelua, jos sen haluaa noin putkinäköisesti ilmaista. Se mitä kerroit, että parhaiten pääsykokeissa menestyvät parhaiten ulkoaoppineet, eivät "oikeasti" parhaat, on erikoisesti sanottu. Mielestäni parhaiten oppineet ovat juuri näitä parhaita. Mielestäni lahjakkuus ja motivaatio ovat hyvin päällekkäisiä ominaisuuksia.

Merkillistä, että keskustelen näistä asioista jo työni puolesta melko paljon, mutta en ole koskaan joutunut näin pahasti törmäyskurssille kenenkään kanssa. Vaikutat tosi katkeralta. Jos itselleen edullisten faktojen toteaminen on sinusta liioiteltua itsekorostusta, niin ymmärrän sen. Ihminen on kovin taipuvainen siihen. Kannustan ihmisiä näkemään itsensä positiivisessa valossa. Kaikista löytyy jollain ulottuvuudella jotain hyvää.

 

[varjo]

Kyllä korkeakouluopinnot ovat 90 % ulkoaopettelua, jos sen haluaa noin putkinäköisesti ilmaista. Se mitä kerroit, että parhaiten pääsykokeissa menestyvät parhaiten ulkoaoppineet, eivät "oikeasti" parhaat, on erikoisesti sanottu. Mielestäni parhaiten oppineet ovat juuri näitä parhaita. Mielestäni lahjakkuus ja motivaatio ovat hyvin päällekkäisiä ominaisuuksia.

Jaahas, sitten olemme näemmä opiskelleet ihan eri korkeakouluissa.
Tässä tapauksessa toki ymmärrän näkemyksesi ja otan osaa.

En minä sanonut mitään "oikeasti" parhaista, sanoin vain, että pääsykoemenestys ei vielä tarkoita sitä että opiskelijat olisivat "huippuja" kuten Oppikiekko asian ilmaisi.

Merkillistä, että keskustelen näistä asioista jo työni puolesta melko paljon, mutta en ole koskaan joutunut näin pahasti törmäyskurssille kenenkään kanssa. Vaikutat tosi katkeralta. Jos itselleen edullisten faktojen toteaminen on sinusta liioiteltua itsekorostusta, niin ymmärrän sen. Ihminen on kovin taipuvainen siihen. Kannustan ihmisiä näkemään itsensä positiivisessa valossa. Kaikista löytyy jollain ulottuvuudella jotain hyvää.

Katkera :)

Joopajoo, ehkä kannattaa jättää kyökkipsykologian harrastaminen ammattilaisille, koska nyt lähinnä nolaat itseäsi. Kaivannon viesti näköjään meni täysin yli hilseen.

Ehkä laajojen kokonaisuuksien näkeminen alalla, joka on 90% ulkoaopettelemista, on haasteellinen tehtävä, mutta kuten sanoin, otan osaa.

 

[Uusiksen kaveri]

Joopajoo, ehkä kannattaa jättää kyökkipsykologian harrastaminen ammattilaisille, koska nyt lähinnä nolaat itseäsi. Kaivannon viesti näköjään meni täysin yli hilseen.

En vastedes kirjoita tänne mitään opintoihin liittyvää. Kaikki lähti siitä, kun suosittelin nimimerkki girlzillalle psykologian opintojen sijaan sosiaalipsykologiaa.

Loppukaneettina totean, että alemman statuksen ihmisten kanssa ei pysty keskustelemaan asiallisesti, koska kaikkea keskustelua leimaa aggressiivisuus ja eriytymisen tarve tämän alemman puolelta. Siihen en ota kantaa tuottaako alempi status aggressivisuutta ja eriytymisen tarvetta, vai toisinpäin.

 

[Kaivanto]

En vastedes kirjoita tänne mitään opintoihin liittyvää. Kaikki lähti siitä, kun suosittelin nimimerkki girlzillalle psykologian opintojen sijaan sosiaalipsykologiaa.

No ehkä Oppikaveri kirjoittaa. Kaikki lähti siitä, kun huomaavaisesti jatkoit nimimerkki Oppikiekon kesken jäänyttä pikkusieluista sotaa AMK:ita vastaan toteamalla, että lukiosta "pitää mennä yliopistoon, tai tyhmemmät AMK:hon". Suosittelen kyllä lähestymään tätä Oppikiekkoa, jos olet ystävää tai taisteluparia vailla. Jaatte sosiaalipsykologian armastuksen lisäksi sentään asuinpaikan ja suosikkijoukkueen sekä sosiaalipsykologian aineopintojen vaivalloisuuden tuskan.

En silti usko, että olet Helsingissä varsinaisen yliopiston puolella sosiaalipsykologian aineopintoja suorittanut, sillä metodologian opinnot ovat erittäin vaativia ja työläitä opintoviikkoihin nähden - siis kvali ja kvanti.

Juuri pääaineopiskelijoiden kanssa sosiaalipsykologian kvalitatiivisen metodologiakurssin suorittaneena ja siihen 5: een opintoviikkoon lukuvuoden ja noin 700 työtuntia uhranneena, voin sanoa, että olet totaalisen väärässä.

http://keskustelu.jatkoaika.fi/showthread.php?p=1002837#post1002837

 

[Tobias]

heh heh, täällähän alkaa tunteet kuumenemaan.

Pitänee muistaa totuus, että jonkun tutkinnon suorittaminen, oli se sitten OTK, VTM, KTM tai mitä vaan, ei ole vielä yhtään mitään. Pelkällä tutkinnolla ei kukaan ole saavuttanut vielä mitään. En ole koskaan pitänyt minään erikoisena asiana sitä, että suoritin yhtäaikaa menestyksekkäästi kahta tutkintoa ja tein noin 5 vuodessa about 400 opintoviikkoa, todella hyvin arvosanoin. Tätä nimittäin jotkut opiskelukaverini ihmettelivät, kun ehdin käymään kiitettävästi viihteelläkin opiskeluaikana.

Tutkinto on pelkkä paperi, ei mitään muuta. Sen vuoksi mua hymyilyttää lukea, kun täällä retostellaan jutuilla että mihin koulutukseen on vaikea päästä sisään.

 

[Näkkäri]

Veikkaan, että tämä Uusiksen kaveri ei tule koskaan pääsemään mihinkään muualle sisään kuin tähän korkeatasoiseen opinahjoonsa.

Ulkoaoppiva apinakin pääsee sisään mihin oppilaitokseen tahansa kunhan on riittävän tyhmä/fiksu lukeakseen tarpeeksi. Älykkyydestä tämä ei sitten mitään enää kerrokaan.

 

[Uusiksen kaveri]

Turhaan kaivettu, Kaivanto

No ehkä Oppikaveri kirjoittaa. Kaikki lähti siitä, kun huomaavaisesti jatkoit nimimerkki Oppikiekon kesken jäänyttä pikkusieluista sotaa AMK:ita vastaan toteamalla, että lukiosta "pitää mennä yliopistoon, tai tyhmemmät AMK:hon".

Pakko palata vielä tähän. Uskotko siis, että on väärin sanoa, että yliopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin fiksumpia kuin ammattikorkeassa?


Vihjaatko muuten että alter egoni olisi Oppikiekko? Salapoliisityösi, Kaivanto, on tässä kohdassa turhaa, en ole Oppikiekko. Olisi kyllä mukava tietää, kuka hän on. Vaihtoehtoja on kuitenkin muutama tuhat, joten saa nähdä selviääkö.

 

[Ride]

Kyllä tämä pohjoinen sosiaalidemokratia tasapäistämisideologioineen pitää siitä huolen, että olet sitten valmistunut Helsingistä tai susirajalta niin samaa sakkaa olet. Suuressa maailmassa sillä onkin jo oikeasti väliä, että mistä yliopistosta olet valmistunut. Omissa papereissani lukee Diplomi-insinööri ja Mansesta hain.

 

[varjo]

Loppukaneettina totean, että alemman statuksen ihmisten kanssa ei pysty keskustelemaan asiallisesti, koska kaikkea keskustelua leimaa aggressiivisuus ja eriytymisen tarve tämän alemman puolelta. Siihen en ota kantaa tuottaako alempi status aggressivisuutta ja eriytymisen tarvetta, vai toisinpäin.

Alemman statuksen :) Ei tsiisus, että olet huono provoamaan, tai sitten vain todella huonolla itsetunnolla varustettu.

Mikä status minulla nyt sitten on, jos kerta se on alempi kuin sinun?

Tobias sen tuolla kiteyttikin, tutkinnot ovat vain paperia.

 

[Tobias]

Pakko palata vielä tähän. Uskotko siis, että on väärin sanoa, että yliopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin fiksumpia kuin ammattikorkeassa?

Vaikkei ollut minulle esitetty kysymys, niin vastaan silti. Luultavasti on väärin sanottu. Oman kokemukseni mukaan yliopistolla opiskelee todella runsaasti helvetin tyhmiä tyyppejä, jotka ovat kuluttaneet persettään pääsykokeissa ja apinan tavoin opetelleet kirjoja ulkoa, vain päästäkseen yliopistoon. Näitä nollatyyppejä tapasin paljon opiskeluaikoinani. Itse asiassa heitä oli suurin osa opiskelijoista. Pellejä, jotka kuvittelivat olevansa jotain saavutettuaan tietyn opiskelupaikan. Itsehän tietysti tiedostin olevani en-mitään, mutta tiesin että ahkeralla opiskelulla saatan edetä tulevaisuudessa urallani hyvin. Näin on käynyt, jos kriteerinä tarkastellaan esim. palkkatasoa.

 

[Kaivanto]

Uskotko siis, että on väärin sanoa, että yliopistoissa opiskelevat ovat keskimäärin fiksumpia kuin ammattikorkeassa?

En tiedä, mahdollisesti ei ole, mutta nämä keskustelun näennäiset puitteet ei liity hybrikseesi lainkaan. Kommentointisi on ideologisesti latautunutta, niin ihmeellistä - vai epä-fiksua - kuin se aihepiiri huomioiden onkin.

 

[kiwipilot]

Tämä on kyllä hauska ketju! Uskomatonta kuinka joillain voi kilahtaa hattuun joku helvetin opiskelupaikka? Muistan kuinka joskus lukioaikoina yliopistoon pääsy oli se must-juttu. En kylläkään tiennyt että mitä siellä opiskelisin mutta hei: Olishan se ollut tosi hienoa elvistellä baaritiskillä drinkki hanskassa kuinka opiskelen jotain poliittista historia yms. Kerran jopa pyrinkin yleistä historiaa lukemaan mutta sisälle pääsy ei ollut lähelläkään. Onneksi tulin järkiini enkä tuhlannut enempää aikaa ja energiaa yliopistopaikan metsästykseen.

Tunnen monia tyyppejä joilla on edelleenkin tuo pakko päästä sisään suureen ja mahtavaan vaikka mitään uratavoitteita tai päämäärää ei ole tiedossa. Ensimmäisen vuoden jälkeen sitten pyöritellään päätä ja lasketaa niitä viittä opintoviikkoa... Suomessa tunnutaan muutenkin arvostettavan liikaa sitä kuinka vaikeaa johonkin on päästä opiskelemaan: mitä alhaisempi prosentti sisään pääsee, sitä kovempi jannu on kyseessä. Itse toteutan parhaillani suurta haavetta ja opiskelen unelmieni ammattiin. Koulutus on todella kallis ja jouduinkin työskentelemään kaksi vuotta jotta sain hinnan kasaan (oma tili säästöön ja vaimon tuloilla eleltiin). Siltikin saan edelleen kuulla väheksyviä kommentteja kuinka "rahallahan sinne pääsee". Olen aivan varma että jos olisin käyttänyt nuo kaksi vuotta pääsykoekirjojen pänttäämiseen, paikka "tiedeyhteisöstä" olisi auennut.

Suomessa voitaisiinkin mielestäni siirtyä Euroopan mallin mukaiseen systeemiin missä kaikki halukkaat pääsisivät sisään ja vuoden jälkeen ns. paskat pudotettaisiin rattailta. Täällä Uudessa-Seelannissa yliopistossa opiskelu ei ole todellakaan mikään status-juttu kuten siellä härmässä sillä myös täällä on käytössä kaikki sisään -systeemi mikä tuntuu toimivan hyvin.

 

[varjo]

Kaivannon innoittamana käytin hieman hakua ja tämähän vasta hauskaksi ketjuksi paljastui:
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27404&page=1&pp=25

Vaikka Oppikiekko~Uusiksen kaveri-yhteys on kovasti kiistettykin, niin jotain täytyy olla vialla sosiaalipsykologian koulutuksessa, kun kovasti "molemmat" ovat kategorisoimassa kritiikkiä herättävät alemmalle statukselle (ei niin ettemmekö me kaikki sitä tekisi jossain määrin).

Uuden-Seelannin systeemi lienee samanlainen kuin Ausseissa, missä lukuvuosi on maksullinen, mutta summa on
a) huomattavasti jenkkilää/brittejä pienempi
b) valtio myöntää opiskelijoille lainan lukukausimaksuja varten ts. vähävaraisetkin voivat opiskella.

Pudotuspelikilpailu kesken opiskelujen taas toisaalta tuntuu huonolta vaihtoehdolta, joka luo vain turhaa (ja veristä) kilpailua opiskelijoitten välillä. Yritä siinä sitten tutustua opiskelukavereihin yms., jos hetken päästä käydään kamppailua opiskelupaikasta. Muutenkin karsintasysteemi tiputtaisi joukosta niitä, joille elämänmuutos on voinut olla haittaava tekijä opintojen alussa.


Tosin kiwipilotille on kyllä mainittava myös se, ettei Uusi-Seelanti kyllä erityisesti loistakaan tieteellisessä tutkimuksessaan, liekö yliopistostatuksen puuttuminen osasyynä siinä.

 

[pernaveikko]

b) valtio myöntää opiskelijoille lainan lukukausimaksuja varten ts. vähävaraisetkin voivat opiskella.

Valtio avustaa vähävaraisten opiskelua Britanniassa. Lukukausimaksuista voi saada vapautuksen kokonaan tai osittain.