Juttelin tänään omien oppilaitteni kanssa Imatran tapauksesta ja aika moni oli pitkälti Käyttäjänimettömän kanssa samaan mieltä, väkivalta lopettaa vittuilun. Tämähän on tietysti täysin väärä uskomus, väkivalta lisää vittuilua ja väkivaltaa.
Varmaan opettajan pitääkin olla juuri tätä mieltä. Vaan realismia on, että 90% kiusaamisesta jää opettajilta huomaamatta ja lopusta vain osa tulee sitten kerrottuna julkisuuteen. Realismia on sekin, että kiusaaja ei välttämättä tajua homman vakavuutta, ellei saa turpiinsa. Itse en ole käsittääkseni kiusannut ketään, paitsi kerran. Toka luokalla koulussa kävelin erään luokalle jääneen pojan kanssa kohti kotikatu. En muista yksityiskohtia, mutta jotenkin tilanne meni sellaiseksi, että tulin ilkkuneeksi verbaalisesti lahjattomampaa luokkatoveria pitkin matkaa. En pitänyt häntä mitenkään ikävänä, vastenmielisenä tai muutenkaan huonona tyyppinä. Tilanteen kehittyessä vain huomasin pääseväni sanallisesti niskan päälle, ja se oli hauskaa, aivan kuin olisi voittanut vastustajan jossain pelissä.
Vaan kauaan en tilanteesta päässyt nauttimaan, kun vastapuoli hermostui ja pamautti oikean yläkoukun leukaani. (Oikein hyvä lyönti, hampaasta lähti palanen. Kaveri rupesikin harrastamaan nyrkkeilyä kohta). Vasta siinä vaiheessa minulla aukeni, ettei homma ollut toisesta tippaakaan hauskaa, ja vielä aivan päin vastoin. Hän ei lyönyt kuin kerran, ja minä opin läksyni (hyvänä muistutuksena yhdessä hampaassa edelleen keinokuori).
Meistä tuli ihan kohtuu kaverit ala-asteen kuluessa, enkä tosiaan sen koommin ole ketään kiusannut. Olen vaan miettinyt, että jos kaveri olisi ollut joku hyssykkä hieman hitaan ulosantinsa ohella, niin mistä tuon tietää vaikka olisin keksinyt kiusaamisesta itselleni harrastuksen kotimatkoille. Ihan vaan ajanvietteeksi, koska matka kesti puoli tuntia, se tuntui hauskalta, enkä osannut alle kymmen vuotiaana ollenkaan asettua toisen asemaan. Väittäisinkin, että se yksi nyrkinisku toki auttoi koulukaveriani lopettamaan orastavan kiusaamisen, mutta vielä enemmän se auttoi minua. Voidaan sanoa, että jopa pelasti monelta pahalta niin itseni kuin mahdolliset muut ihmiset.
Eli väitän ettei sopivan voimankäyttö ole ollenkaan pahasta. Sen sijaan tilanteen päästäminen sellaiseksi, ettei yksilöllä ole enään muuta keinoa kuin hankkia kättäpidempää, on kaikista huonoin vaihtoehto. En nyt voi sanoa yleispätevästi, että kiusaaja pitäisi hakata, mutta ns. show of force, jotta toinenkin tajuaa mistä on kysymys, voi oikeasti pelastaa monelta murheelta.