@MPN
Tuo laumasuojan raja rokottamalla on laskettavissa niin, että katsotaan kuinka monta laskennallista tartuntaa onnistutaan estämään. Jos laskennallisia tartuntoja tulee alle yksi, tauti hiipuu. Eli jos R0-luku on neljä, vähintään kolme pitää estää. Ja jos se on viisi, vähintään neljä on estettävä. Ja koska kyse on keskiarvosta, lukujen ei tarvitse olla kokonaislukuja.
Tuohon vaikuttaa siis rokoteaste ja rokotteen kyky estää tartuntoja. Laumasuoja saavutetaan rokottamalla, kun seuraava ehto täyttyy:
(1-k*t)*R0 < 1, missä k on kattavuus ja t tehokkuus prosentteina.
Jos kattavuus on 95% ja teho 75%, tuo riittäisi laumasuojaan, mikäli R0 < 1/(1-0.95*0.79), eli R0 < 4.01. Eli juuri deltan arvioiduilla minimirajoilla.
Ongelmia tulee kuitenkin siitä, että rokotesuojan on arvioitu hiipuvan, ja tartunnoista estetään jonkun arvion mukaan vain noin puolet puolen vuoden päästä kakkospiikistä. Ja se ei riittäisi laumasuojaan edes silloin, jos R0 = 2.
Mutta ihan noin en tuotakaan lukua tulkitsisi. Tehokkuuteen vaikuttaa todella moni asia, kuten se. että miten hyvin rokotettu kykenee tartuttamaan sairastuttuaan tautia eteenpäin. En ole yhtään varma, että nuo 79% ja 50% olisivat tämän laskennan kannalta välttämättä kovinkaan hyviä lukuja, mutta parempiakaan en ole vielä nähnyt. Tuskin niitä on oikeilla tutkijoilllakaan.
Sitten pitää huomioida, että yllä oleva tarkastelee tuota vain rokotusten näkökulmasta. Sairastamalla saatu immuniteetti tulee siihen vielä päälle.
Minusta on joka tapauksessa aivan selvää se, mitä @tomageeni yllä toteaa:
Täydennnän tuota sillä, että kansallisella tasolla merkitys on epidemian pitäminen aisoissa ja laajalla yksilötason hyödyllä saatu kollektiivinen hyöty terveydenhuollolle.
Ei tauti todennäköisesti mihinkään katoa, vaan se jää tänne seuraksemme. Mutta sitten kun meillä on perusimmuniteetti kunnossa, eli olemme joko sairastaneet tai rokottautuneet riittävän usein, ei virus ole meille enää kuin flunssaa aiheuttava kiusa. Se ei ole kadonnut, mutta sen merkitys on muuttunut radikaalisti.
Tuo laumasuojan raja rokottamalla on laskettavissa niin, että katsotaan kuinka monta laskennallista tartuntaa onnistutaan estämään. Jos laskennallisia tartuntoja tulee alle yksi, tauti hiipuu. Eli jos R0-luku on neljä, vähintään kolme pitää estää. Ja jos se on viisi, vähintään neljä on estettävä. Ja koska kyse on keskiarvosta, lukujen ei tarvitse olla kokonaislukuja.
Tuohon vaikuttaa siis rokoteaste ja rokotteen kyky estää tartuntoja. Laumasuoja saavutetaan rokottamalla, kun seuraava ehto täyttyy:
(1-k*t)*R0 < 1, missä k on kattavuus ja t tehokkuus prosentteina.
Jos kattavuus on 95% ja teho 75%, tuo riittäisi laumasuojaan, mikäli R0 < 1/(1-0.95*0.79), eli R0 < 4.01. Eli juuri deltan arvioiduilla minimirajoilla.
Ongelmia tulee kuitenkin siitä, että rokotesuojan on arvioitu hiipuvan, ja tartunnoista estetään jonkun arvion mukaan vain noin puolet puolen vuoden päästä kakkospiikistä. Ja se ei riittäisi laumasuojaan edes silloin, jos R0 = 2.
Mutta ihan noin en tuotakaan lukua tulkitsisi. Tehokkuuteen vaikuttaa todella moni asia, kuten se. että miten hyvin rokotettu kykenee tartuttamaan sairastuttuaan tautia eteenpäin. En ole yhtään varma, että nuo 79% ja 50% olisivat tämän laskennan kannalta välttämättä kovinkaan hyviä lukuja, mutta parempiakaan en ole vielä nähnyt. Tuskin niitä on oikeilla tutkijoilllakaan.
Sitten pitää huomioida, että yllä oleva tarkastelee tuota vain rokotusten näkökulmasta. Sairastamalla saatu immuniteetti tulee siihen vielä päälle.
Minusta on joka tapauksessa aivan selvää se, mitä @tomageeni yllä toteaa:
Minusta pitäisi varautua siihen vaihtoehtoon, että rokotteen merkitys on lähinnä yksilötasolla taudinkuvan lieventäminen. Mutta kansallisella tai globaalilla tasolla virusta ei välttämättä saada tukahtumaan rokotteiden avulla.
Täydennnän tuota sillä, että kansallisella tasolla merkitys on epidemian pitäminen aisoissa ja laajalla yksilötason hyödyllä saatu kollektiivinen hyöty terveydenhuollolle.
Ei tauti todennäköisesti mihinkään katoa, vaan se jää tänne seuraksemme. Mutta sitten kun meillä on perusimmuniteetti kunnossa, eli olemme joko sairastaneet tai rokottautuneet riittävän usein, ei virus ole meille enää kuin flunssaa aiheuttava kiusa. Se ei ole kadonnut, mutta sen merkitys on muuttunut radikaalisti.