Tieteellinen metodi perustuu nimenomaan tiedon keräämiseen ja jos se osoittaa että ollaan aluksi päätelty väärin, mielipidettä vaihdetaan.
Koronan tapauksessa asiantuntijat eivät lausuntoja antaessaan ole nojanneet tieteelliseen metodiin. Lausuntojen taustalla saattaa olla tukena myös tietoa, mutta en alkuunkaan usko, että lausunnot olisivat perustuneet tieteeseen. Tieteen tekeminen on niin hidastakin, että miten ihmeessä asiantuntijat olisivat ehtineet tehtailla tutkimuksia. Kunnolliset tulokset saadaan vasta koronan laannuttua. Vasta sen jälkeen tilanteesta pystytään luomaan kokonaiskuva.
Aina ei voi vedota siihen, että tiede korjaa itseään. Jos asiantuntijaa ei koskaan saa asettaa vastuuseen vääristä oletuksistaan ja ennustuksistaan, miksi häntä edes käytetään asiantuntijana?
Aina ei voi myöskään vedota siihen, ettei asiantuntija ole asiantuntija. Jos ihmisellä on aiheeseen liittyvä tutkijatausta tai hän tekee aiheen piirissä käytännön työtä, häntä on pystyttävä pitämään asiantuntijana. Asiantuntijuutta ei voi määritellä sen perusteella, kuka lopulta sattuu olemaan oikeassa.
Minulle on syntynyt myös vaikutelma, että erityisesti monet lääkärit heijastelevat lausunnoissaan yhtä paljon omia persoonallisuuspiirteitään ja arvojaan kuin itse asiaa. Joku on neuroottinen tai pelokas, toiselle ihmiselämän suojelu on tärkeämpää kuin kolmannelle ja niin edespäin.