Ehkä puhe tehohoitopaikkojen puutteesta kuulostaa päättäjien mielestä kansalaisten korviin dramaattisemmalta kuin puhua henkilöstövajeesta. Mene ja tiedä. Lopputuloshan on ihan sama.
Poliittisesti on riskialtista viestiä kansalle, että sairaanhoitajien palkkaus ja työolot eivät houkuttele riittävästi väkeä alalle, koska samalla luodaan kulttuuria, joka johtaa terveydenhoidon kustannusten voimakkaaseen kasvuun palkankorotusten ja työolojen parannusten myötä.
Tämä on mitä suurimmissa määrin myös tasa-arvokysymys, koska meillä on edelleen kulttuurinen malli, jossa oletetaan, että kyllähän ne naiset hoitavat ja kyllähän niiden naisten täytyy tyytyä. Nyt kun kulttuuri on muuttunut ja naiset rupeavat kyselemään elämänlaatunsa ja palkkansa perään, niin korkeapalkkainen johto ei keksi ratkaisuksi muuta kuin printata netistä kortteja.
Muutenkin länsimaisiin yhteiskuntiin näyttää pesiytyneen malli, jossa ratkaisuja ei perusteta tarjontaan ja kysyntään. Moni yrittäjä valittaa, että työntekijöitä ei ole, mutta samaan aikaan tarjolla on pätkätyötä pienellä palkalla. On alettu olettaa, että joidenkin nyt vain täytyy alistua ja tyytyä, jotta toisilla menisi hyvin. Ravintoloitsijalla on omasta mielestään oikeus halpoihin tarjoilijoihin, jotta hän menestyisi, vaikka tarjoilijoista on pulaa.
Kiurun ulosanti on koko epidemian ajan ollut ministerille täysin sopimatonta. Tuollaiset "mieli on mustana" ja vuoden "veitsenterällä" hokemiset ja "jos tietäisitte mitä minä tiedän niin olisitte todella huolissanne(tjsp, ihan tarkkaa muotoa en muista)" jne sekä ihan suoranaiset valheet eivät kyllä luo kuvaa vakuuttavasta johtajuudesta ja ammattitaitoisesta ministeristä, vaan ennemmin henkilöstä jonka pitäisi ehkä keskustella jonkun ammattilaisen kanssa omista peloistaan.
Samanlaista nillitystä on poliitikoista kaikissa maissa. Sen voi käydä itse toteamassa eri foorumeilla. Kiuru saattaa persoonana käydä mielenterveyden päälle, minkä vuoksi en itse seuraa hänen esiintymisiään televisiossa lainkaan, mutta kokonaisuudessa Suomella on mennyt koronan suhteen hyvin. Rajoitukset ovat olleet käytännön elämää ajatellen lieviä ja sairaalaluvuissa asukaslukuun suhteutettuna kuulumme parhaiten onnistuneisiin maihin.
En tiedä, onko tämä Suomen olosuhteisiin ja kulttuuriin liittyvää tuuria vai asiantuntijoiden ja poliitikkojen taitoa, mutta näin joka tapauksessa on.
