Anteeksi kun "termiitit" eivät ole aina kohdallaan.
Ei haittaa, ja tarkoitukseni ei ollut nillittää, vaan halusin ihan varmistaa, että ymmärsin oikein, mistä on kyse.
Niin ajatuksen tasolla voisi miettiä, että mahtaako merkitys olla myös sillä mikä genomipohja ihmisellä on ja onko kyseinen vanhempi korona kiertänyt missä muodossaan etelä-amerikan. Eikös flunssat sieltä lähtiessään ole tänne pohjoiseen tullessaan jo muuntuneet ainakin kerran matkalla.
Kun vertailussa on kaksi eri koronavirusta ja kaksi saman koronaviruksen varianttia, erot jälkimmäisessä ovat paljon pienemmät. Jos siis eri varianttien välillä sairastamalla saatu suoja on osoittautunut joissain tapauksissa melko heikoksi, on äkkiä ajateltuna hyvin epätodennäköistä, että kokonaan toinen koronavirus antaisi yhtään sen parempaa suojaa. Toisaalta tämä on asia, joka ei varmasti ole näin yksiselitteinen.
Rokotuksien yhteydessä on puhuttu, että kun koronavirus mutatoituu, se pystyy todennäköisesti kiertämään rokottamalla (tai sairastamalla) saatua vasta-aine -immuniteettia. Sen sijaan soluvälitteinen immuniteetti on sellainen, jota on paljon vaikeampaa kiertää, koska se vaatisi paljon enemmän mutaatiota viruksen rakenteessa. Tuolloin käytännössä virus kykenisi kiertämään vasta-aineita, mikä riittäisi sairastumiseen, mutta soluvälitteinen immuniteetti estäisi vakavia taudinkuvia. Ja juuri tuo soluvälitteinen immuniteetti on mielestäni se, mitä on joissain yhteyksissä arveltu olevan näiden flunssa-koronaviruksien kautta joillain ihmisillä.
Kokeilin pikaisesti etsiä uudempia uutisia aiheesta, mutten löytänyt.
Oli miten oli, tämä sairastetun pohjan ja ihmisen (huono sana, mutta "rodullisen") genetiikan rakenteen merkitys taudin sairastamiselle olisi kyllä syytä selvittää. Saattaisi olla jopa apua jatkossa sille kuinka nämä virukset mahdollisesti operoivat.
Onhan näitä jonkin verran tutkittu. Muistaakseni mies-sukupuoli ja A-veriryhmä ovat tilastollisesti jonkinlaisia riskitekijöitä. Muistelen, että jossain kohtaa vertailtiin (Englannissa?) sitä, miten vakavia taudinkuvat olivat eri entisissä ryhmissä, ja tutkimuksessa pyrittiin nimenomaan huomioimaan myös sosioekonominen asema. Tutkimuksessa havaittiin eroja, mutta en kyllä enää muista, minkälaisia ne olivat.
Itseäni on kiinnostanut tämä yhteys D-vitamiiniin, eli ihmiset joiden vitamiinitasot tulevat suurimmaksi osaksi taivaalta ovat olleet isommissa ongelmissa kuin he joiden vitamiinit tulevat purkista ja ruuasta, koska taivas ei ole auki ympäri vuoden. Jos ajatellaan siis vakavien tapausten määrää rokottamattomissa. Tästäkinhän on ollut jotain juttua lääketieteen puolella kun näitä hoitokäytänteitä ollaan tutkittu.
Mutta se on jännä että tämä ylipaino -asia mainittiin alkuvaiheessa ja sen jälkeen siittä ei ole puhuttu enää mitään. Kuitenkin isoin aineenvaihdunnallinen ongelman aiheuttaja ihmiselle, josta polveutuu paljon erilaisia sairauksia ajan saatossa mitkä sitten vaikuttavat sairastamisen laatuun.
D-vitamiini voi vaikuttaa jotain, mutta sitä ei käsittääkseni pidetä mitenkään merkittävänä. Sen sijaan ylipainosta on puhuttu paljonkin viime aikoina. Näissä Suomen nykyisissä sairaalahoitoa vaativissa tapauksissa on ollut uutisten mukaan varsin paljon ylipainoisia. Etenkin nuorten potilaiden kohdalla tämä on korostunut.
Onko muuten veikkauksia tuleeko COVID-2X vielä kierrolle, eli muuntuuko niin rajusti että on jo oma tautinsa?
Eiköhän tämä nykyinen jää, ja kehitä variantteja iloksemme vielä pitkään...