Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Neely]

1200 käyntiä viikossa.

Käykö hifkin kotipeleissä normaalissa elämässä kaudessa 5000 katsojaa vai 150 000 katsojaa?

Noin 210 000 + playoffit. Oliko tää kompa?

 

[opelix]

Oliko tuo siis valetta? Onko parempaa dataa?

Valheista en tiedä mutta etkö ole huomannut ilmiötä joissa kaikki toimijat vähättelevät tartunnoissa omaa osuuttaan?

Sitten joidenkin "perhetartuntojen" osuudeksi jää 60-70%. Täyttä sumutusta ja älyllistä epärehellisyyttä.

 

[-Kantor-]

Tanskassa on arvioitu muuntoviruksen aiheuttavan enemmistön sairastumisista viimeistään kuuden viikon kuluttua, vaikka vielä muuntovirusten aiheuttamien tartuntojen määrä lienee Tanskassa noin kolme prosenttia.

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo kolme prosenttia perustuu?

Ainakin 15.1. tilanne oli tämä ja muistelen muuntoviruksen osuuden olleen jo vuodenvaihteessa enemmänkin kymmeniä kuin yksittäisiä prosentteja;

"Tanskassa on pohjoismaista eniten muuntovirusta, ja maassa ennustetaan sen olevan ”vallitseva” koronamuoto helmikuuhun mennessä."

Nyt ollaan saavutettu tuo "helmikuuhun mennessä"-rajapyykki.

”Tämä on selvä käännekohta pandemiassa” – Suomessa on löydetty laaja muuntoviruksen tartuntaketju

Husin mukaan koronaviruksen muunnoksiin suhtaudutaan hyvin vakavasti: altistuminenkin johtaa ”erittäin tiukkaan” karanteenimääräykseen. Suomessa yksi muuntoviruksen saanut on tartuttanut viruksen 28 ihmiselle.

www.mediuutiset.fi

Mielestäni tähän peilaten Tanskan joulusta lähtien alaspäin osoittanut tartuntakäyrä on pikemminkin lupauksia herättävä kuin huolestuttava.

Denmark COVID - Coronavirus Statistics - Worldometer

Denmark Coronavirus update with statistics and graphs: total and new cases, deaths per day, mortality and recovery rates, current active cases, recoveries, trends and timeline.

www.worldometers.info

 

[-Kantor-]

Itse laskin luvun tartunnan saaneet÷kuolleet. Eli tuo on koko korona-ajan keskiarvo Suomessa.

Eli ilmoittamasi luku on testeillä todettujen, pääsääntöisesti oireisten sairastuneiden kuolleisuusprosentti, eikä suinkaan osuus kaikista tartunnoista.

Pelkästään keväällä tartuntoja jäi tilastoimatta aivan valtaisa määrä, koska testattavaksi pääsivät lähinnä sairaalahoitoa vaativat potilaat, eikä niistä tälläkään hetkellä kaikki päädy tilastoihin, koska A: iso osa sairastaa taudin oireettomana tai lieväoireisena ja B: ei ole olemassa tilannetta, jossa 100% oireisistakaan sairastuneista hakeutuu testattavaksi.

 

[Lätty-ylämummo]

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo kolme prosenttia perustuu?

Ainakin 15.1. tilanne oli tämä ja muistelen muuntoviruksen osuuden olleen jo vuodenvaihteessa enemmänkin kymmeniä kuin yksittäisiä prosentteja;

"Tanskassa on pohjoismaista eniten muuntovirusta, ja maassa ennustetaan sen olevan ”vallitseva” koronamuoto helmikuuhun mennessä."

Nyt ollaan saavutettu tuo "helmikuuhun mennessä"-rajapyykki.

”Tämä on selvä käännekohta pandemiassa” – Suomessa on löydetty laaja muuntoviruksen tartuntaketju

Husin mukaan koronaviruksen muunnoksiin suhtaudutaan hyvin vakavasti: altistuminenkin johtaa ”erittäin tiukkaan” karanteenimääräykseen. Suomessa yksi muuntoviruksen saanut on tartuttanut viruksen 28 ihmiselle.

www.mediuutiset.fi

Mielestäni tähän peilaten Tanskan joulusta lähtien alaspäin osoittanut tartuntakäyrä on pikemminkin lupauksia herättävä kuin huolestuttava.

Denmark COVID - Coronavirus Statistics - Worldometer

Denmark Coronavirus update with statistics and graphs: total and new cases, deaths per day, mortality and recovery rates, current active cases, recoveries, trends and timeline.

www.worldometers.info

Nuo prosentit ovat vaihdelleet paljonkin riippuen lähteen päiväyksestä. Itse käytin viitteenä olleen julkaisun lukua.

Tuossa on 23.1.-21 julkistettu eräs arvio:
As of Jan. 17, the most recent day for which data was available, 464 cases of the U.K. variant had been identified in Denmark. The U.K. variant was 2 percent of sequenced coronavirus cases the last full week of 2020. By the second week of January, it had risen to 7 percent

https://www.washingtonpost.com/world/europe/uk-variant-covid-denmark/2021/01/22/ddfaf420-5453-11eb-acc5-92d2819a1ccb_story.html

Tanska sai käyrän kääntymään sulkemalla kaiken muun, paitsi ruokakaupat ja apteekit.
Yritettäisiko täällä pärjätä näillä nykyisillä rajoituksilla fiksuilemalla sen verran, että pidetään itsemme terveinä?

 

[Myyrä]

Eli jos yksi henkilö käy viisi kertaa salilla, niin silloin viisi henkilöä on välttynyt tartunnalta?

Sinua ei matematiikka ole kovin hyvin pukenut näissä laskelmissa aiemminkaan. Noin tuskin missään väitettiin. Mutta muuten luovutan nyt tämän asian jankkaamisen kanssa.

On kuitenkin täysin eri asia riskin kannalta, käykö yksi henkilö viisi eri kertaa salilla vai yhden kerran salilla. Olettaen, että viihtyy siellä suunnilleen saman ajan. Siksi olisi todella typerää käyttää näissä jotain laskukaavaa (todetut tartunnat / kuinka monta eri henkilöä on käynyt salilla) sen sijaan, että käyttäisi laskukaavaa (todetut tartunnat / yksittäiset salikäynnit), joka antaa oikean tuloksen riskistä.

 

[Denverin Munasyndi]

Lähde?

Itse laskin luvun tartunnan saaneet÷kuolleet. Eli tuo on koko korona-ajan keskiarvo Suomessa. Luku on nyt arvattavasti pudonnut, koska testauskapasiteetti on noussut ihan eri luvuille siitä, mitä se keväällä oli, eli tartuntoja saadaan enemmän todettua. Tämä taas nostaa taloudellisten seuraamusten määrää huomattavasti, koska yhtä kuollutta kohti on niin paljon enemmän tartunnan saaneita. Kuolleiden määrää pudottaa myös se, että vuodessa on opittu hoitamaan paremmin tartunnan saaneita vaikeissa oireissaan. Summarum, pelkkää kuolleitten määrää tuijottelemalla vähättelee rajusti koronan aiheuttamia haittavaikutuksia, ja siten taudin vaarallisuutta.

Työikäisiä on kuollut 76 / n. 42500. Ehkä olisi hyvä laskea prosentti tuosta lukemasta, jos haluaa miettiä epidemian vaikutuksia työpaikoille.

 

[Lätty-ylämummo]

Eli ilmoittamasi luku on testeillä todettujen, pääsääntöisesti oireisten sairastuneiden kuolleisuusprosentti, eikä suinkaan osuus kaikista tartunnoista.

Pelkästään keväällä tartuntoja jäi tilastoimatta aivan valtaisa määrä, koska testattavaksi pääsivät lähinnä sairaalahoitoa vaativat potilaat, eikä niistä tälläkään hetkellä kaikki päädy tilastoihin, koska A: iso osa sairastaa taudin oireettomana tai lieväoireisena ja B: ei ole olemassa tilannetta, jossa 100% oireisistakaan sairastuneista hakeutuu testattavaksi.

Tuo on totta. Itse laskin nyt tammikuussa tartunnan saaneiden viralliseksi luvuksi 9079kpl.
Kaivatko sinä tammikuussa koronaan kuolleeksi tilastoitujen määrän, niin lasketaan siitä tammikuun prosentti. Itse käytin päivämäärinä 1.1. 2021-1.2.2021

 

[Orvo Muusi]

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo kolme prosenttia perustuu?

Ainakin 15.1. tilanne oli tämä ja muistelen muuntoviruksen osuuden olleen jo vuodenvaihteessa enemmänkin kymmeniä kuin yksittäisiä prosentteja;

"Tanskassa on pohjoismaista eniten muuntovirusta, ja maassa ennustetaan sen olevan ”vallitseva” koronamuoto helmikuuhun mennessä."

Nyt ollaan saavutettu tuo "helmikuuhun mennessä"-rajapyykki.

Tämähän ei ole kiinteä rajapyykki vaan siirtyy tarpeen mukaan eteenpäin, nimenomaan Kiurun tarpeiden.

 

[fat of the land]

Ymmärrän kyllä tuon logiikan, että lasketaan käyntikerrat. Sitten pitää vain puhua käyntikerroista, eikä henkilömääristä. Samalla matematiikallahan koronassa tartunnan saanut tilastoitaisiin tartuntoihin ensi kerrasta lähtien joka päivä kun on positiivinen.

 

[Lätty-ylämummo]

Sinua ei matematiikka ole kovin hyvin pukenut näissä laskelmissa aiemminkaan. Noin tuskin missään väitettiin. Mutta muuten luovutan nyt tämän asian jankkaamisen kanssa.

On kuitenkin täysin eri asia riskin kannalta, käykö yksi henkilö viisi eri kertaa salilla vai yhden kerran salilla. Olettaen, että viihtyy siellä suunnilleen saman ajan. Siksi olisi todella typerää käyttää näissä jotain laskukaavaa (todetut tartunnat / kuinka monta eri henkilöä on käynyt salilla) sen sijaan, että käyttäisi laskukaavaa (todetut tartunnat / yksittäiset salikäynnit), joka antaa oikean tuloksen riskistä.

Niin, matematiikkaa on monenmoista:
"Mustalan mukaan saleilla on yhteensä kolme miljoonaa vuosittaista käyntiä. Korona-aikana kävijämääriä on rajattu, ja vuoden 2020 käyntimäärät olivat noin kahden miljoonan luokkaa. Kävijämääristä ja altistumisista Mustala laskee prosenttiosuudet salilla käyneille viruksen kantajille ja altistuneille.

– Kävijöistä siis 0,0012 prosentilla on ollut koronavirus, ja altistuneita on ollut noin 0,096 prosenttia kaikista kävijöistä, mutta kuten kerroin, ei ole tiedossa yhtäkään kuntosalilla tartunnan saanutta."

Kummasti tässäkin kävijämäärät vaihtuivat salilla käyneiksi henkilöiksi.
Jos on tarkoitus puhua kävijämääristä, niin puhutaan kävijämääristä.

 

[Lätty-ylämummo]

Työikäisiä on kuollut 76 / n. 42500. Ehkä olisi hyvä laskea prosentti tuosta lukemasta, jos haluaa miettiä epidemian vaikutuksia työpaikoille.

Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen altistunut, jonka tartuntatautilääkäri asettaa karenssiin olemalla pois työstään. Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen lapsenvahdiksi sitoutunut, joka jää kotiinsa hoitamaan tartunnan saaneen lasta. Työpaikkoihin vaikuttaa ne tartunnan saaneet, jotka ovat pois töistä käymättä testeissä, koska eivät halua koronaleimaa. Laskeskele alkuun siitä.

 

[Neely]

Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen altistunut, jonka tartuntatautilääkäri asettaa karenssiin olemalla pois työstään. Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen lapsenvahdiksi sitoutunut, joka jää kotiinsa hoitamaan tartunnan saaneen lasta. Työpaikkoihin vaikuttaa ne tartunnan saaneet, jotka ovat pois töistä käymättä testeissä, koska eivät halua koronaleimaa. Laskeskele alkuun siitä.

Ei vaikuta jokainen altistunut kaikkiin toimiin ja työpaikkoihin. Mä olen ainakin kahden karanteenin verran tehnyt töitäni normaalisti kotoa käsin. Ihan kuten nyt kohta viimeisen vuoden ajan. Konttorilla olen ollut 4 tai 5 työpäivää 13.3.2020 alkaen.

Eihän toki kaikkia töitä voi etänä tehdä mutta et voi myöskään vedellä mutkia suoraksi väittämällä että jokainen altistuminen vaikuttaisi työnantajiin.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei vaikuta jokainen altistunut kaikkiin toimiin ja työpaikkoihin. Mä olen ainakin kahden karanteenin verran tehnyt töitäni normaalisti kotoa käsin. Ihan kuten nyt kohta viimeisen vuoden ajan. Konttorilla olen ollut 4 tai 5 työpäivää 13.3.2020 alkaen.

Eihän toki kaikkia töitä voi etänä tehdä mutta et voi myöskään vedellä mutkia suoraksi väittämällä että jokainen altistuminen vaikuttaisi työnantajiin.

Et voi vedellä mutkia suoriksi väittämällä, että altistunut vaikuttaa vain oman työpaikkansa työnantajaan. Tai ei. Altistumiset tuntuu vaikuttavan aika paljonkin IFK:n tilanteeseen työnantajana, aivan kuin se vaikuttaa R-kioskin asemaan, leffateattereihin, liikennevälineisiin....
Taloudellinen merkitys on aivan valtava.

 

[Patarouva]

Erinomainen yleistys koskemaan kaikkia kuntosaleja aika mitättömällä otannalla.

Laskeskeltaisiinko sama Jyväskylän kuntosalien luvuilla:

Kuntosalilla tartuntoja

Toinen, pienempi tartuntaketju liittyy kuntosaliin. Kuntosaliin liittyvä ketju lähti selviämään jo viime viikon torstaina, ja se liittyy salilla käyneeseen peruskouluikäisten harrasteryhmään. Tämän jälkeen myös moni muu kuntosalin käyttäjä sai tartunnan. Ketjuun liittyen on todettu viimeisen viikon aikana noin 35 tartuntaa.

Jyväskylän ”koronavyöry”: Yli 100 tartuntaa paljastui yhdessä päivässä – Tämä tiedetään nyt

Jyväskylän uusista tartunnoista kolme neljäsosaa liittyy isoon opiskelijoiden kokoontumiseen baarissa.

www.iltalehti.fi

Puhumattakaan niistä innokkaista kuntosalinkäyttäjistä, jotka ovat työpaikkansa kovimpia saikuttajia. Eli voi näistäkin saleilla repimisistä työnantajalle tulla kova lasku.

 

[-Kantor-]

Nuo prosentit ovat vaihdelleet paljonkin riippuen lähteen päiväyksestä. Itse käytin viitteenä olleen julkaisun lukua.

Tuossa on 23.1.-21 julkistettu eräs arvio:
As of Jan. 17, the most recent day for which data was available, 464 cases of the U.K. variant had been identified in Denmark. The U.K. variant was 2 percent of sequenced coronavirus cases the last full week of 2020. By the second week of January, it had risen to 7 percent

https://www.washingtonpost.com/world/europe/uk-variant-covid-denmark/2021/01/22/ddfaf420-5453-11eb-acc5-92d2819a1ccb_story.html

Kysyin lähdettä puhtaasti mielenkiinnosta, koska on mielenkiintoista, että 15.1., eli alle kolme viikkoa sitten, muuntoviruksen Tanskassa ennustetaan olevan ”vallitseva” koronamuoto helmikuuhun mennessä (lähde: Mediuutiset) ja helmikuussa ilmoitetaan, että muuntoviruksen osuus lienee Tanskassa noin kolme prosenttia (lähde: Lätty-ylämummo).

Hyvä kun tarkensit lähdettäsi. Ehkä tästä voidaan päätellä, että myös muuntovirus on hallittavissa kohdennetuin toimin.

Tanska sai käyrän kääntymään sulkemalla kaiken muun, paitsi ruokakaupat ja apteekit.
Yritettäisiko täällä pärjätä näillä nykyisillä rajoituksilla fiksuilemalla sen verran, että pidetään itsemme terveinä?

Toin Tanskan joulukuusta asti laskeneen tartuntakäyrän esiin lähinnä kuriositeettina, ettei kyseistä maata oikein voi käyttää esimerkkinä, kuinka muuntoviruksen päästessä valloilleen paska osuu tuulettimeen.

Tuo on totta. Itse laskin nyt tammikuussa tartunnan saaneiden viralliseksi luvuksi 9079kpl.
Kaivatko sinä tammikuussa koronaan kuolleeksi tilastoitujen määrän, niin lasketaan siitä tammikuun prosentti. Itse käytin päivämäärinä 1.1. 2021-1.2.2021

Koita nyt ymmärtää, että tuo ilmoittamasi luku koskee testeillä todettuja tartuntoja eikä suinkaan kaikkia tartuntoja, koska edelleenkään jokaista tartuntaa ei testeillä todeta. Ei viime keväänä eikä tälläkään hetkellä. Jos tämän lukeman pohjalta julistaa, että montako prosenttia tartunnan saaneista kuolee koronaan, niin se on lähinnä mutkien oikomista sekä asioiden tarkoituksenmukaista vääristelyä. Esimerkiksi Islannin todetuista tartunnoista vain 0,48% on johtanut kuolemaan. Ikärakenne ja terveydenhuolto eivät tuota eroa yksinään selitä vaan lähtökohtaisesti siellä on saatu testeillä haaviin isompi osa tartunnoista, jolloin tietenkin tuo kuolleiden osuus suhteessa testeillä todettuihin tartuntoihin on pienempi.

Ja varmaan silläkin on vaikutuksensa kuolleisuusprosenttiin, että mikä maa on saanut suojattua hoivakotiensa asukit parhaiten. Hirveästi näillä hoivakotikuolemilla ei ole kuitenkaan tekemistä työikäisten tartuntojen sekä sairaslomakustannusten kanssa, mihin tässäkin keskustelussa aiemmin viitattiin.

Ai mikä on mutkien oikomista sekä asioiden tarkoituksenmuakista vääristelyä? Tämä:

Koronaan kuolee noin 1,49% tartunnan saaneista.

 

[Normandia]

• Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 685 (+1*)
• Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla olevien potilaiden määrä: 83 (-8*)
• Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla olevien potilaiden määrä: 23 (-10*)
• Tehohoidossa olevien potilaiden määrä: 23 (+6*)

 

[Neely]

Et voi vedellä mutkia suoriksi väittämällä, että altistunut vaikuttaa vain oman työpaikkansa työnantajaan. Tai ei. Altistumiset tuntuu vaikuttavan aika paljonkin IFK:n tilanteeseen työnantajana, aivan kuin se vaikuttaa R-kioskin asemaan, leffateattereihin, liikennevälineisiin....
Taloudellinen merkitys on aivan valtava.

Mikä sun ongelmasi on?

Sinä väitit sanatarkasti näin: ”Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen altistunut, jonka tartuntatautilääkäri asettaa karenssiin olemalla pois työstään.” Ja minä kumosin tuon käyttämällä itselleni tapahtunutta esimerkkinä. Kummallakaan altistumisella ei ollut minun eikä puolisoni työnantajiin mitään vaikutusta. Molemmat teemme etänä kotoa käsin. Jokainen altistuminen ei vaikuta koska etätyöläisille ei tule karenssia tai kieltoa tehdä etätöitä vaan pelkkä karanteenimääräys jonka pilkulleen noudattaminen ei vaikuta töiden tekoon. Ja meitä etätyöläisiä on myös paljon.

Sinä puhut paskaa etkä kestä kritiikkiä kun jäät valheesta kiinni vaan vedät siitä kritiikistä herneet nenääsi.

 

[Jani82]

Mikä sun ongelmasi on?

Sinä väitit sanatarkasti näin: ”Työpaikkoihin vaikuttaa jokainen altistunut, jonka tartuntatautilääkäri asettaa karenssiin olemalla pois työstään.” Ja minä kumosin tuon käyttämällä itselleni tapahtunutta esimerkkinä. Kummallakaan altistumisella ei ollut minun eikä puolisoni työnantajiin mitään vaikutusta. Molemmat teemme etänä kotoa käsin. Jokainen altistuminen ei vaikuta koska etätyöläisille ei tule karenssia tai kieltoa tehdä etätöitä. Ja meitä on myös paljon.

Sinä puhut paskaa etkä kestä kritiikkiä kun jäät valheesta kiinni vaan vedät siitä herneet nenääsi.

Ilmeisesti pelko ja halu rajoittaa ihmisten elämää.

Tässä olet 100% oikeassa eikä jokainen altistuminen tuo automaattisesti karanteenia, näitä on altismispaikasta ja tavasta riippuen välillä todella paljon.
Lisäksi noista altistumisista tulee todella pienellä prosentilla oikeita tartuntoja, joten niidenkin suhteellinen koko on keskimäärin ihan liian iso.

• Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 685 (+1*)
• Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla olevien potilaiden määrä: 83 (-8*)
• Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla olevien potilaiden määrä: 23 (-10*)
• Tehohoidossa olevien potilaiden määrä: 23 (+6*)

Vähemmän porukkaa sairaalassa kuin kertaakaan marraskuun puolivälin jälkeen mutta hallitus on vaan kiristämässä Suomen sisäisiä rajoituksia.
Mutta samalla näyttää olevan täysin haluton ja kyvyntön laittamaan pakolliset testit rajoille, karanteenien ohella.

 

[Sistis]

Itse laskin luvun tartunnan saaneet÷kuolleet. Eli tuo on koko korona-ajan keskiarvo Suomessa. Luku on nyt arvattavasti pudonnut, koska testauskapasiteetti on noussut ihan eri luvuille siitä, mitä se keväällä oli, eli tartuntoja saadaan enemmän todettua.

Minusta kohtuullinen mittari kuolleisuudelle on kahden viikon aikana kuolleiden määrä suhteessa edellisen kahden viikon aikana sairastuneiden määrään. Tuossa tuo viive tulee siitä, että muistelen jossain kohdassa mainitun, että keskimäärin kuolema tulee noin parin viikon kuluessa sairastumisesta. Toki tässä on suurta hajontaa.

Tuolla tavalla laskettuna "kovin" kuolleisuus oli toukokuun alussa, jolloin se oli yli 8%. Tuon kuitenkin selittää takautuvasti tilastoihin kirjatut 43 ja 23 tartuntaa. Nuo kun jätetään huomioimatta, niin keväällä kuolleisuus oli jopa 4%, mikä selittyy tuolla tartuntojen alidiagnosoinnilla.

Kun syyskuussa testaus oli jo hyvin hoidossa ja tauti vaivasi enemmän nuorempaa ikäluokkaa, kuolleisuus oli alimmillaan n. 0.3%. Syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa taisi tulla taas vanhusten hoivakotien ryppäitä, ja kuolleisuus nousi hetkeksi lähemmäs 1.5% lukemia. Kun nuo helpottivat, mentiin marraskuun alkupuolelle asti taas siellä n. 0.3% tuntumassa. Nyt prosentti on ollut siitä asti taas nousussa, vaikka pientä heiluntaa on ollut. Enimmillään luku on ollut nyt n. 1.6%.

Näköjään koko pandemian ajan tilastollinen kuolleisuus on hieman alle 1.5%. Meinasin jo sanoa, että itse en tuon kevään hyvin puutteellisen testauksen vuoksi laske juurikaan painoarvoa tuolle kokonaiskuolleisuudelle, mutta aika lailla samaa tasoa se alkaa nyt olla "nykyisen" prosentin kanssa. Sikäli yllättävää, kun kevään prosentti oli kuitenkin niin yläkanttiin.

 

[Sistis]

Vähemmän porukkaa sairaalassa kuin kertaakaan marraskuun puolivälin jälkeen mutta hallitus on vaan kiristämässä Suomen sisäisiä rajoituksia.

Lähes. :)

Tänään 129, joista 23 teholla. 29.1. 126, joista 19 teholla.

Sairaalaluvut menevät kyllä hyvään suuntaan. Se kielii siitä, että nyt on tullut varsin paljon tartuntoja seulontatestien kautta, ja nämä todennäköisesti olisivat ainakin osin jääneet normaalisti kirjautumatta tilastoihin.

Parhaiten tuossa näkyy se, että joulukuun alusta aina tammikuun loppupuolelle asti sairaalaan joutui n. 4.5% todetuista tapauksista. Nyt luku on ollut kovassa pudotuksessa, ja on enää n. 3.0%. Ero on todella merkittävä ja muutos nopea.

Toivotaan, että rajakontrolli pitää riittävästi, niin hallituksen ei tarvitse pistää käytäntöön noita työkakupakissaan olevia keinoja.

 

[Mathieu]

Sairaalaluvut menevät kyllä hyvään suuntaan. Se kielii siitä, että nyt on tullut varsin paljon tartuntoja seulontatestien kautta, ja nämä todennäköisesti olisivat ainakin osin jääneet normaalisti kirjautumatta tilastoihin.

Ja hoitokyky on tässä parantunut runsaalla kokemuksella huomattavasti. Jo pelkät verenhyytymislääkkeet ja d-vitaamini sairaalaoloissa ovat pudottaneet tarvetta tehohoidolle. Ja diagnostiikka hoidon tarpeesta ja esim. liikutuksista, koneista yms. on parantunut huimasti.

Nämä kaikki vaikuttavat myös merkittävästi tapausten vakavuuteen ja hoidon onnistumiseen. Ja totta kai lukuihinkin sitä kautta.

 

[obi-wan]

Minusta kohtuullinen mittari kuolleisuudelle on kahden viikon aikana kuolleiden määrä suhteessa edellisen kahden viikon aikana sairastuneiden määrään. Tuossa tuo viive tulee siitä, että muistelen jossain kohdassa mainitun, että keskimäärin kuolema tulee noin parin viikon kuluessa sairastumisesta. Toki tässä on suurta hajontaa.

Tuolla tavalla laskettuna "kovin" kuolleisuus oli toukokuun alussa, jolloin se oli yli 8%. Tuon kuitenkin selittää takautuvasti tilastoihin kirjatut 43 ja 23 tartuntaa. Nuo kun jätetään huomioimatta, niin keväällä kuolleisuus oli jopa 4%, mikä selittyy tuolla tartuntojen alidiagnosoinnilla.

Kun syyskuussa testaus oli jo hyvin hoidossa ja tauti vaivasi enemmän nuorempaa ikäluokkaa, kuolleisuus oli alimmillaan n. 0.3%. Syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa taisi tulla taas vanhusten hoivakotien ryppäitä, ja kuolleisuus nousi hetkeksi lähemmäs 1.5% lukemia. Kun nuo helpottivat, mentiin marraskuun alkupuolelle asti taas siellä n. 0.3% tuntumassa. Nyt prosentti on ollut siitä asti taas nousussa, vaikka pientä heiluntaa on ollut. Enimmillään luku on ollut nyt n. 1.6%.

Näköjään koko pandemian ajan tilastollinen kuolleisuus on hieman alle 1.5%. Meinasin jo sanoa, että itse en tuon kevään hyvin puutteellisen testauksen vuoksi laske juurikaan painoarvoa tuolle kokonaiskuolleisuudelle, mutta aika lailla samaa tasoa se alkaa nyt olla "nykyisen" prosentin kanssa. Sikäli yllättävää, kun kevään prosentti oli kuitenkin niin yläkanttiin.

Katselin Suomen ja Islannin eroja, ei mitään massiivisia heittoja jakaumissa mutta kun katsotaan kuolleita tapauksista per ikäluokka niin tällainen erikoinen juttu:

60-69: Suomi 1,4 % / Islanti 0,6 %
70-79: Suomi 9,32 % / Islanti 2,5 %
80+: Suomi 30,8 % % / Islanti 15,6 %

Eli onko jäänyt noista ikäluokista oireettomia tilastoimatta, onko Islanti oikeasti onnistunut vanhusten kanssa paremmin vai onko Suomessa vain saatanasti huonokuntoisempaa väkeä kuin Islannissa

 

[Sistis]

Ja hoitokyky on tässä parantunut runsaalla kokemuksella huomattavasti. Jo pelkät verenhyytymislääkkeet ja d-vitaamini sairaalaoloissa ovat pudottaneet tarvetta tehohoidolle. Ja diagnostiikka hoidon tarpeesta ja esim. liikutuksista, koneista yms. on parantunut huimasti.

Nämä kaikki vaikuttavat myös merkittävästi tapausten vakavuuteen ja hoidon onnistumiseen. Ja totta kai lukuihinkin sitä kautta.

Jep. Tehohoidon tilanne on todella paljon parempi juuri noista syistä johtuen. Nuo varsinaiset sairaalaan joutumiset ovat sellaisia, että niitä ei välttämättä juurikaan voida vähentää parantuneella hoidollakaan, mutta nimenomaan tuo osastohoidolta tehohoitoon joutuminen on sitä, missä tuo muutos näkyy.

 

[Sistis]

Eli onko jäänyt noista ikäluokista oireettomia tilastoimatta, onko Islanti oikeasti onnistunut vanhusten kanssa paremmin vai onko Suomessa vain saatanasti huonokuntoisempaa väkeä kuin Islannissa

Hyvä kysymys. Vai olisiko Islannissa tiukemmat kriteerit sille, miten kirjaavat kuoleman koronasta johtuvaksi?