Kyse oli Koronan nostamisest framelle OHI kaikkien muiden ongelmien ja kuolinsyiden.
Tämän saman kritiikin voisi esittää minä tahansa muunakin ajankohtana.
Media kirjoittaa siitä, mistä ihmiset haluavat lukea. Afrikan ongelmilla ei ole Suomessa merkittävää markkina-arvoa. Koronalla on, koska se vaikuttaa kaikkien elämään ja on relevantti uhka etenkin vanhemmalle väestölle (jota yllätys yllätys on Suomessa aika paljon).
Aika nopeasti tästä hoksaa sellaisen kuvion, että pahimmat kriitikot itse hakeutuvat sinne Maikkarin uutispalveluun kauhistelemaan otsikointia. He siis käytännössä tukevat tuota toimintaa omilla rahoillaan ja klikeillään. Sama juttu hallituksen lehdistötilaisuuksien osalta: niitä jaksetaan kauhistella kerta toisensa jälkeen, vaikka siellä ei sanota mitään uutta ja yllättävää, vaan lähinnä kerrataan samoja asioita. Niistä sitten veistellään näitä "kahden viikon päästä"-vitsejä.
Jos seuraa tabloid-lehdistön ulkopuolista mediaa, niin ei tässä nyt ihan hirveästi ole otsikoilla revitelty. Toki aihettaa käsitellään, koska sillä on yhteiskunnallista merkitystä, mutta kyllä sieltä löytää kaikkea muutakin sisältöä laidasta laitaan.
Pointti ei täällä oo vähätellä koronaa, vaan kritisoida sen framelle nostamista ohi KAIKEN muun ihan kun pelkästään sillä ois merkitystä.. Tätä samaa energiaa jos ihmiset käyttäisivät esim. nälänhädän hoitamiseen, olisi maailma paljon parempi paikka.
Kaipaatko siis enemmän uutisointia vaikkapa sydän- ja verisuonitaudeista? Mikä voisi olla tämänhetkinen uutiskulma?
Nälänhätää ei hoideta, koska sen hoitaminen ei motivoi ihmisiä, joita se ei kosketa. Omia etujaan täällä ajelee itse kukin. Sen huomaa vaikka siitä, että omat harrastukset on nyt hirveän tärkeä juttu, joka asetetaan säännöllisesti vastakkain koronatoimien kanssa. Eli käytännössä siis etsitään perusteluja sille, että hallituksen pitäisi luopua päätavoitteestaan (ihmishenkien pelastaminen), jotta meillä korkeaan elintasoon tottuneilla olisi kivempia harrastusmahdollisuuksia. Ja kun kaikkea ei saada samassa paketissa, turhaudutaan ja syytetään sitä tahoa, jonka voi identifioida vallankäyttäjäksi.
Jos Suomessa tapahtuisi maanjäristys, luultavasti siitäkin pyrittäisiin saamaan joku taho vastuuseen. Ensin toki todettaisiin, että eihän tälle mitään mahda, mutta aika nopeasti sieltä alkaisi löytyä kritiikin kohteita: Miksei tähän varauduttu? Miksi asiasta tiedotettiin epäjohdonmukaisesti? Miksen minä saa avustuspakettia ennen Inarissa asuvaa poronhoitajaa? Eikö hallituksella muka ole mitään tiekarttaa tästä eteenpäin? Ja niin edespäin.
Ihminen on sopeutuvainen eläin. Yhtäällä meillä on kyky elää vaikka minkälaisessa kurjuudessa, mutta toisaalta emme ole kovinkaan halukkaita luopumaan asioita, jotka olemme jo saavuttaneet. Moni on jo ikään kuin julistanut, ettei kestä tätä korona-aikaa enää kauaa. Sitten kuitenkin aika kuluu, yhteiskunta palaa normaaliin ja nämä valittajat keksivät uusia valituksen aiheita. Kohteena luultavasti silloinkin Krista Kiuru ja kumppanit - ehkä heistä tulee taas tyttöhallituksen vihaisia valkyrioita, jotka saalistavat tunnollisen työmiehen veroeuroja. Tai sitten se kaikki energia menee vaikka jääkiekkotuomareille huuteluun. Mistä minä tiedän. Mutta aika nopeasti tässä huomaa, että valittaminen on joillekin luonteista (myös itselleni), eikä sitä kaikkea kannata ottaa niin todesta.
