Tuon Ylen grafiikan mukaan noista kaupungeista ainoastaan Brysselissä tartunnat ovat kehittyneet likimain samaan tapaan Helsingin kanssa nykytilanteeseen. Wienissä ja Tukholmassa tartuntakäyrän nousu oli yli kaksi kertaa nopeampaa, eli käyrän lähtötaso "-5 viikon kohdalla" on alle puolet siitä mitä se on Helsingissä ja Brysselissä.
Onko tässä taas joku sellainen pointti, etteivät muut maat käy vertailukohteiksi? Muissa maissahan näin on nimittäin käynyt ja esimerkiksi itänaapurissa taahtuu parhaillaan.
Toisaalta tällainen vertailu ei sinällään ennusta mitään, jos ei oteta huomioon sitä, millä innokkuudella ihmiset käyvät testeissä ja kuinka helposti testeihin ylipäätään pääsee. Näissä analyyseissa olisi tarpeen vertailla myös sitä, mikä prosentti todetuista tartunnoista on lievä oireisia, mikä osuus vahvemmin oireilevia. Jos esimerkiksi Suomessa ihmiset hakeutuvat herkästi testeihin ja altistuneita testataan ahkerasti, löydetään tapauksia luonnollisesti enemmän kuin jos testeihin ei kovin helpolla lähdetä tai vain selkeästi oireilevia testataan (mikä ainakin jossain vaiheessa on ollut tilanne Ruotsissa). On siis hyvin mahdollista, etteivät nämä ilmaantuvusluvut ole vertailukelpoisia yllä mainituista seikoista johtuen. Tästä näkökulmasta onkin mielenkiintoista seurata, miten asiat pk-seudulla kehittyvät tulevina viikkoina, vaikka inhimillisestä näkökulmasta se ei sitä ole.YLE:llä mielenkiintoinen artikkeli, jossa vertaillaan tartuntojen kehitystä Helsingissä, Brysselissä, Wienissä ja Tukholmassa tänä syksynä. Artikkelissa esitetty kuvaaja osoittaa, että väkilukuun suhteutettuna kaikkien kaupunkien tartunnat kehittyivät samalla tapaa tilanteeseen, joka Helsingissä vallitsee nyt. Sitten hieman tämän jälkeen ne ovat lähteneet etenkin Tukholmassa ja Brysselissä selvään nousuun. Wienissä nousu on tullut hieman myöhemmin.
Kaikilla muilla alueilla on ollut yhteistä se, että sairaalat ovat olleet varsin täynnä, ja tiukkoja rajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön. Itävallassa ja etenkin Belgiassa nämä ovat jo helpottaneet tilannetta.
Toivottavasti Suomessa ehdittiin ajoissa kiristää toimia. Olen tämän suhteen varsin luottavainen.
Katso grafiikka: Tukholmassa ja Brysselissä oli samanlainen koronatilanne kuin Helsingissä on nyt – sitten sairaalat täyttyivät äärimmilleen
Selviääkö Suomi jatkossakin vähällä koronaviruksesta?yle.fi
YLE:llä mielenkiintoinen artikkeli, jossa vertaillaan tartuntojen kehitystä Helsingissä, Brysselissä, Wienissä ja Tukholmassa tänä syksynä. Artikkelissa esitetty kuvaaja osoittaa, että väkilukuun suhteutettuna kaikkien kaupunkien tartunnat kehittyivät samalla tapaa tilanteeseen, joka Helsingissä vallitsee nyt. Sitten hieman tämän jälkeen ne ovat lähteneet etenkin Tukholmassa ja Brysselissä selvään nousuun. Wienissä nousu on tullut hieman myöhemmin.
Toivottavasti Suomessa ehdittiin ajoissa kiristää toimia. Olen tämän suhteen varsin luottavainen.
Katso grafiikka: Tukholmassa ja Brysselissä oli samanlainen koronatilanne kuin Helsingissä on nyt – sitten sairaalat täyttyivät äärimmilleen
Selviääkö Suomi jatkossakin vähällä koronaviruksesta?
Vaikka nyt avoimuus on ollut Putinilta hieman hukassa, eikä kukaan varmasti länsimaissa Sputnikia ota (ja viesti lieni kasku), niin ihan oletettavaa tuon toimivan hyvin. Se perustuu lähes täysin samaan teknologiaan kuin Oxfordin rokote ja kesällä GRU ja GCHQ mittelivät voimiaan, kun venäläiset yrittivät murtautua Oxfordin tietoihin.
Sputnikiin liittyy sellainen skeptisyys, että se on tehty ydinjätteestä jossain ruosteisessa ämpärissä. Todellisuudessa venäjällä on järjettömän kokoiset tieteelliset resurssit ja jonkinlaista taipumusta edelläkuvatun tapaiseen teolliseen vakoiluun.
Eiköhän tämä ole yhdessä sovittu taktiikka. Marin saa näin ollen jatkaa puheenjohtajana hamaan tulevaisuuteen ja Marinin frendi (Kiuru) saa jatkossa varmasti hyvät hillotolpat.
Puolisoni työkaverin vanhemmat Belgiassa käännytettiin sairaalan ovelta. Hengissä ilmeisesti ovat, mutta aika kriittinen on tilanne. Lisäksi kuulin tutun kautta Kosovosta tapauksen, jossa sairaalassa ei ollut enää antaa lisähappea ja sukulainen menehtyi tämän seurauksena. Toki jälkimmäinen ei taida olla Länsi-Eurooppaa.
Ranskassa ja Belgiassa oltiin jokunen viikko sitten matkalla tähän ennen lockdowneja, kun ainakin Ranskassa pyydettiin oireettomia koronaa sairastavia lääkäreitä tulemaan taudista huolimatta töihin.
yle.fi
Eikö tuossa graafissa ole erikseen käyrät vuodeosastolla ja teho-osastoilla oleville potilaille. Eli nuo pitäisi laskea yhteen, jos halutaan kokonaismäärä. Eli keväällä huipussa olisi ollut noin 160 vuodeosastolla ja 80 teholla eli yhteensä 240.
Tuossa sivun keskivaiheilla näkyy graafi. Keväällä näytti olevan 160 sairaalahoidossa korkeimmillaan ja niistä 80 teholla. Eli sairaalapotilaiden osalta aletaan olla jo aika lähellä. Teholla olevien potilaiden pienempi määrä saattanee liittyä siihen, että nykyään osataan paremmin hoitaa sairaalapotilaita.
Tästä voitaneen kohta tehdä johtopäätös, että ollaan "yhtä pahassa" tilanteessa kuin keväällä oltiin.
