Tässä on aivan erinomainen Twitter-viestiketju syistä, minkä takia Tanska poistaa kaikki rajoitukset, vaikka ilmaantuvuus on räjähysmäisessä nousussa ja myös kuolemien ja sairaalapotilaiden määrä on nousussa. Syynä tähän toimenpiteeseen ovat paitsi se tunnettu: korkean rokotuskattavuuden ja omikronin aiheuttaman huomattavasti lievemmän taudinkuvan takia paine teho-osastoille ei kasva ja nousussa oleva kuolleisuuskin johtuu vielä taannoisesta delta-aallosta, jonka omikron on nyttemmin jo syrjäyttänyt.
Mutta yllämainittu ei edes ole tuon twiittiketjun pääpointti, koska nuo nyt ovat oikeastaan täysin tunnettuja asioita. Pääpointti ketjussa on
luottamus.
Michael Bang Petersen kirjoittaa, että syy sille, että vallanpitäjiin epäluottamusta aiheuttava pandemiaväsymys on Tanskassa lievempää, kuin Eurooppalaisissa verrokkimaissa on se, että Tanskassa rajoituksia on lievennetty aina heti, kun se suinkin on ollut mahdollista. Se on antanut ihmisille "lepoa" pandemia-arjesta ja lisännyt luottmausta hallitukseen sekä virkakoneistoon.
Ihmisten luottamus hallitukseen sekä virkakoneistoon puolestaan on aiheuttanut sen, että ihmiset itse ovat valmiita huomimaan muiden ihmisten huolet ja pelot, sekä esimerkiksi pitämään turvavälejä vanhempiin ihmisiin, jotta nämä voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. Se, että ihmiset luottavat hallitukseen johtaa siihen, että hallitus voi myös luottaa ihmisten omaan harkintakykyyn aikana, kun pandemia ei vielä ole ohi.
Kun hallitus luottaa kansaan, kansa luottaa hallitukseen. Tämä on erityisen tärkeää, jos ikävä skenaario toteutuu, tulee vielä joku uusi variantti, ja rajoituksia joudutaan vielä asettamaan uudelleen. Yhteiskunta hyväksyy silloin rajoitukset, koska se voi luottaa, että niitä lievennetään taas välittömästi, kun se vain on mahdollista.
***
Aivan täysin sattumalta, aivan samaa asiaa käsittelevä kolumni julkaistiin tänään Helsingin Sanomissa. Kolumnin on kirjoittanut Taru Tujunen.
Tujunen tekee täysin saman huomion: pandemian alussa Suomi pystyi toimimaan nopeasti ja joustavasti siksi, että - aivan kuten Tanskassa - myös Suomessa luotettiin hallitukseen sekä virkakoneistoon.
Bang Petersenin ja Tujusen kirjoituksissa on kuitenkin se sävyero, että toisin kuin asia nähtävästi on Tanskassa, Suomessa hallitus ja virkakoneisto ei luotakaan yhteiskuntaan. Tämä luottamuksen puute on johtanut siihen, että vuoropuhelu päättäjien ja asiantuntijoiden (sekä myös päättäjien ja yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten edunvalvontajärjestöjen) välillä ei enää toimi, ja - vastoin asiantuntijoiden mielipiteitä - rajoituksia asetettu ja jatkettu tarpeettomasti ja ilman selkeää tieteellistä oikeutusta.
Yhteiskunnan ja päättäjien välinen luottamus horjuu tilanteessa, jossa sitä eniten tarvittaisiin.
Ajatus kansalaisten kontrolloinnista on länsimaiselle demokratialle vieras. Se vie helposti negatiiviseen kierteeseen.
www.hs.fi
***
Koska en asu Suomessa, minua ei Suomen pandemiatoimenpiteet koske juuri mitenkään. Joten miksi minua edes kiinnostaisi? Koska olen suomalainen ja minulle on tärkeää se, miten Suomella menee. Henkilökohtaisesti olen ollut vihainen tilanteesta juuri näiden syiden takia, mitä ylle linkittämäni twiittiketju sekä Tujusen kolumni käsittelevät - ilman että olen oikeastaan onnistunut sitä kunnolla itse sanoiksi pukemaan. Suomen vahvuus on yhteiskunnan ja valtiokoneiston välinen keksinäinen luottamus, ja nyt - pääosin nimenomaan STM:n moraalittoman ja vastuuttoman toiminnan takia (erityisesti tieteellisten tulosten cherrypicking omien päähänpinttymien pönkittämiseen) - tämä luottamus on asetettu veitsenterälle.
Olkoonkin, että Suomessa toki (ehkä toisin kuin Tanskassa) vallitsee myös ennenkin kritisoimani vahva holhoamisen perinne ja sille löytyy kansasta myös tukijansa. Edes holhoamisen perinne ei kuitenkaan mitenkään oikeuta toimintaa, jota olemme STM:n puolelta joutuneet kokemaan. Eikä holhoamisen perinne tai holhouspolitiikan perimmäinen tarkoitus muuta sitä, että tämmöinen toiminta on aiheuttanut vakavaa epäluottamusta hallintoa kohtaan.
Optimistisena ihmisenä näen kuitenkin mahdollisuuden, että tämä jatkossa vain vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että nämä pandemiatoimenpiteet ja erityiseti sen viimeaikaiset vaiheet käsitellään läpikotaisin mediassa sekä ylipäätään julkisessa keskustelussa.