Terveydenhuollon järjestelmää ollaan rajoituksilla ennen kaikkea pyritty suojaamaan eikä kaikkia kuolemia ole voitu eikä ole kuviteltukaan voitavan estää. Tuntuu vähän hölmöltä, että joillekin talous edellä ajattelu on niin vahvaa, että ajatellaan, että talous kärsii ihan turhaan nyt vanhusten ja perussairauksista kärsivien ihmisten takia. Mittaillaan kylmästi elinvuosien hintaa, mutta kuinka moni esim. isoa eläkettä nauttiva asiantuntijakommentoija koskaan ajattelee, kuinka kalliiksi hänen pitkät eläkevuotensa yhteiskunnalle tulevat. Ei ajattele, kun hän on tärkeä se viisi lastaan hoitanut ja kouluttanut siivooja Maija ei ole.
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa kommentoi hyvin Paul Lillrankin pohdintoja.
”Hän myös pohtii, olisivatko Lillrankin laskelmat ja äänensävy erilaisia, jos koronavirus iskisi ensisijaisesti parhaassa työvireessä oleviin yritysjohtajiin. Nyt sairastuneet ja kuolleet eivät ole julkisuuden henkilöitä, ja tuntemattomista tulee tilastolukuja.”