Hallituksen koronanyrkki keskittyi asioihin, jotka ovat alueiden päätösvallassa, arvioivat tartuntatautien asiantuntijat
Hallituksen koronaministerityöryhmän perjantaina julkistama rajoituskeinovalikoima ei vakuuta tartuntatautien asiantuntijoita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri
Asko Järvinen arvioi, että hallituksen koronanyrkki pyrki lähinnä ottamaa kantaa asioihin, jotka ovat alueiden, ei hallituksen, päätösvallassa.
– Kansalaisena ihmettelen, että hallitus käyttää aika paljon aikaa pohtiakseen asioita, jotka tehdään alueilla ja joihin on ehkä olemassa kansallisia linjauksia. Hallituksen tulisi pohtia keinoja, joita alueviranomaisilla ei ole käytettävissään ja joissa vaaditaan lainsäädäntötoimenpiteitä, Järvinen sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.
Hän olisi toivonut hallitukselta ennemminkin kannanottaja asioihin, jotka nousevat esiin tartunnanjäljityksen sakatessa.
– Esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset ja omalla ilmoituksella töistä poissaolo ovat asioita, joihin paikallisviranomaiset eivät pysty ottamaan kantaa.
Perjantaina nousi esiin asioita, jotka eivät ole hallituksen päätösvallassa, sanoo myös Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri
Jutta Peltoniemi. Perhe- ja peruspalveluministeri
Krista Kiuru (sd.) sanoi medialle myöhään perjantaina tahtotilan olevan, että koko koululuokka voidaan asettaa karanteeniin, jos luokassa on yksikin tartuntatapaus.
– Lainsäädäntömme mukaan karanteeneista päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri ja se on yksilötason valituskelpoinen hallintopäätös. Jos tällaiseen pakottavaan karanteenimääräykseen mennään, on siihen olemassa kansallinen ohjeistus. Sen mukaan lääkäri päättää, täyttyvätkö kriteerit yksilön kohdalla vai ei, Peltoniemi sanoo.
Järvisen mukaan on "huomattavan erikoista", jos hallitus lähtee ohjeistamaan pakkotoimenpiteiden tekemisessä viranomaista, joka tekee päätöksen virkavastuulla.
– Karanteenipäätös on ihmisen vapauksiin kohdistuva pakkotoimenpide ja lain mukaan se saadaan asettaa, jos muita keinoja tartunnan estämiseksi ei ole. Voi siis kysyä, voisiko esimerkiksi oikeusministeriö ohjeistaa poliisia pidätysmääräyksissä ohi lain, Järvinen vertaa
– Karanteenipäätökset ja koululuokkien testaamiset eivät kuitenkaan ole poliittisia päätöksiä. Voisi olla järkevää, että asiantuntijat esittävät ja poliitikot punnitsevat ottaen taloudelliset ja yhteiskunnalliset asiat huomioon. Nyt tämä on mennyt vähän päinvastoin. Toki taustalla on se, että kaikki ovat huolestuneita ennen kaikkea sairaanhoidon kantokyvystä.
Sekä Peltoniemi että Järvinen olivat allekirjoittajina keskiviikkona julkaistussa infektioasiantuntijoiden avoimessa kirjeessä, jossa puollettiin koulujen lähiopetusta. Sosiaali- ja terveysministeriö oli ehdottanut koulujen kevätkauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.
– Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että koulurajoitukset eivät ole kovin tehokkaita. Tämä ei tarkoita, etteikö kouluissa voisi tartuntoja syntyä, mutta kyse on suhteuttamisesta tiedettyihin haittoihin, Järvinen sanoo.
Koronaministerityöryhmä ei lopulta antanut kansallista suositusta etäkoulusta. Sen sijaan työryhmän toimenpiteisiin lukeutuu alueiden ohjaaminen kaikkien sisätilojen sulkupäätöksiin. Tämä koskisi myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Peltoniemi ei usko, että lasten harrastustoiminnan kieltäminen toisi merkittävää lisähyötyä tartuntojen estämiseen. Hän vertaa tilannetta nuorten aikuisten tartuntoihin, joiden määrä on lisääntynyt harrastustilojen ja ravintoloiden kiinni olosta huolimatta.
Järvinen puolestaan muistuttaa, että alueellisista asiantuntijoista tai koronakoordinaatioryhmistä juuri kukaan ei ole esittänyt lasten harrastusten kieltämistä.
Koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuutta on koronaministerityöryhmän mukaan tarkoitus parantaa kotitestauksella, jota suositellaan tehtäväksi kahdesti viikossa perusasteen ja toisen asteen oppilaille.
Peltoniemen mukaan tämä kuulostaa haasteelliselta.
– Suomessa on kuitenkin noin puoli miljoonaa peruskoululaista ja siihen päälle vielä toinen aste.
– THL julkaisi juuri raportin, jonka mukaan omikroniakin vastaan vakavan taudin suoja on kahdella rokotuksella hyvä ja kolmella erinomainen. Rokotuksiin panostamisen merkitys jäi vähän vähälle huomiolle perjantain infossa. Fokuksen pitäisi olla se, että me tavoittelemme rokotuskattavuuden nousua, koska rokotukset estävät vakavaa tautimuotoa.
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen olisi toivonut hallitukselta kannanottoja asioihin, joihin paikallisviranomaiset eivät pysty ottamaan kantaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset ja omalla ilmoituksella töistä poissaolo.
yle.fi