Saat anteeksi. No hard feelings.Jostain kumman syystä tänne laskeutuu tasaisin väliajoin tyyppejä, joiden anti keskusteluun on valitella kuinka perseestä se on. Kyllä, täällä on öyhöttämistä ihan varmasti, mutta myös paljon aika ansiokkaita huomioita tästä kriisistä, siis myös niiden kynästä, jotka ilmeisesti tämän palstan lukemisen raskaaksi tekee. Totta kai myös monella meistä (melkein kaikista) on mielestään se paras "näkemys" siitä, että mitä pitäisi tehdä, mutta ei vastuuta kuin omasta arkitekemisestään. Näinhän se menee tuolla ulkomaailmassakin, mutta vähän mä jonkinasteisesta tunteiden kuohahtelusta huolimatta panisin arvoa näillekin käräjille täällä.
Mutta, että rauha laskeutuu maan päälle, niin anteeksi henkilökohtaisesta hyökkäyksestäni.
On ihan totta, että täällä on paljon ansiokkaita näkemyksiä ja hyvin perusteltuja, molempiin suuntiin.
Se, miksi "jotkut nimimerkit välillä laskeutuvat valittamaan keskustelun raskaudesta" johtuu minun näkemykseni mukaan siitä, että vähintään puolet keskustelusta tässä ketjussa on sellaista, että kun joku esittää mielipiteen, saa jonkun kimppuunsa välittömästi ja alkaa kauhea vääntö siitä, miksi "minä olen oikeassa ja sinä väärässä". Sellainen keskustelu on pidemmän päälle raskasta seurata sekä se, että kun se oma mielipide ja ratkaisumalli on se ainoa ja oikea, ei haluta kunnioittaa sitä toista mielipidettä, vaikka se(kin) olisi miten hyvin perusteltu (sorrun välillä varmasti itsekin tähän). Mitä tulee siihen, että "jotkut täällä välillä laskeutuvat kertomaan mielipiteensä" johtuu omalta kohdaltani myös siitä, että joku on jo esittänyt (ja paremmin sanankääntein) sen minunkin mielipiteeni enkä viitsi toistaa samaa asiaa. Sekin on raskasta, varsinkin jos se on sitä öyhöttämistä.
Sama koskee näitä iänikuisia mukahassutteluja ja vitsejä samasta asiasta. Ymmärrän, että iso osa on turhautuneita ja purkavat sitä täällä. Minä yritän keskittyä elämään ja normaaleihin asioihin, jos joku asia vituttaa, lähden ulos. Kummasti mustunut mieli valaistuu.