@iibor testauskapasiteetti ei taida missään vaiheessa epidemiaa olla löytänyt aivan kaikkia tapauksia. Jos oireet jäävät lieväksi ja henkilö ei edes saa flunssaoireita niin silloin testaamattomaksi myös jää. Toisaalta koronavirus on ollut aika pitkiä aikoja semmoinen, ettei siitä välttämättä ole haluttu kertoa, koska ihmisillä on melko voimakkaita käsityksiä asiasta. Jotkut toki kertovat avoimesti, mutta osa jättää kertomatta, koska erityisesti viime syksynä julkinen lynkkaus oli aika voimakas.
Jos muuten tätä kommentoi niin Suomessa on onnistuttu muuten hyvin ja nyt voi jo sanoa, että moni asiantuntija on alkanut löytää tietynlaista punaista lankaa puheisiin. Eilen parikin yliopistoprofessoria Ylen Aamussa totesi, ettei asioita voi katsoa ainoastaan koronaviruksen näkökulmasta enää. Kyllä - juuri tästä näkökulmasta rajoituksia saatettiin meillä vähän turhan aikaisin purkaa, mutta samalla pitää ymmärtää kokonaisuus ja paine myös siihen, että yhteiskuntaa halutaan pitää pyörimässä eikä sitä enää halua samalla tavalla sulkea kuin on tullut tutuksi.
Mikäli Suomen tämän hetken tilanteesta hakee jotain äärimmäisen huonoa niin itse menen tässä nyt vähän jo henkilötasolle:
- Krista Kiuru on ollut vaikeassa paikassa ja ihmisenä minun sitä pitää ymmärtää. Kuitenkin Kiurun julkinen märehtiminen, murehtiminen ja eräänlainen muiden näkökulmien jyrääminen on tässä tänä vuonna ollut Suomelle enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Kriisiaikoina täytyisi saada toivoa herättävää puhetta, mutta Kiurun johdolla koko viime syksy oli enemmänkin sellaista syyllisten etsimistä. En yhtään ihmettele, että Kiuru on nyt kadonnut johonkin julkisuudesta, koska aika harva tuon unohtaa.
- HUSin lääkärit ovat vaatineet lähinnä Eeva Ruotsalaisen johdolla jatkuvasti enemmän resursseja koronan varjolla. Olisi hyvä julkaista myös lääkäreiden sidonnaisuudet, koska Ruotsalainen selvästi kuului siihen ryhmään lääkäreistä, jotka haluavat tukahduttaa koronaviruksen, mutta tätä ei ole kovin julkisesti tuotu ilmi. Kun on tullut selväksi, ettei virusta voi tukahduttaa niin tämän myöntäminen on ollut tuskallisen hidasta. Ei resurssipula ratkea sillä, että kaikki muu ajetaan alas. Suomessa on juuri tämän tukahduttajien valtavan julkisen paineen vuoksi ollut vaikeuksia priorisoida sekä kohdentaa hoitoa. Jos resursseja oltaisiin alettu skaalata ylöspäin heti alkuun, homma olisi ollut tehtävissä. Ja Suomi tekee tässä poikkeuksen, lähes kaikki muut Euroopan maat ovat skaalanneet hoitoaan ylöspäin.
Vaihtoehtojakin on löytynyt: pakko nostaa infektiolääkäri
Jaana Syrjänen, TAYS esille. Syrjänen on oikeastaan ainoa täällä Pirkanmaalla suhteellisen julkisesti tunnettu asiantuntija, joka on koko pandemian ajan pystynyt viestimään kansankielisesti ja ymmärrettävästi. Rouvalla muuten ei ole mikään paras ulosanti, mutta Syrjänen on pystynyt koko tämän ajan puhumaan koronaviruksesta varsin realisesti. Kun koronavirus rantautui 2020 keväällä, Syrjäsen ensimmäinen kommentti asiaan oli,
jäitä hattuun. Hän myös puhui koko viime talven eri lockdownit läpi kohtalaisen selvästi siitä, että epidemiaa voi hidastaa ja se leviää koko ajan, muttei sitä voi poistaa. Tämä on jäänyt julkisessa keskustelussa todella vähälle huomiolle. Viimeisimpänä Syrjänen on nostanut esiin sen, että sairaalahoidon tarvetta voidaan torjua vain rokottamalla ja skaalaamalla sairaalahoitoa eikä muita vaihtoehtoja ole. Tällaista puhetta olisi kesken kriisin tarvittu myös johtavilta asiantuntijoilta enemmän. Mika Salminen siirsi vankkurit uuteen asentoon vasta keväällä.