niin miksi näitä asiantuntijoita löytyy aina vaan lisää, jotka sanoo, että "olemme epäonnistuneet kontrolloimaan viruksen leviämistä".
Koskahan tämä "leviämisen kontrollointiin" tähtäävä puhe alkaa kadota maailmasta? Mikä näyttö riittää, ettei se ole oikein kannattavaa toimintaa?
Koska tietysti asiantuntijoitakin löytyy ihan joka lähtöön samoin kuin meitä ei-asiantuntijoita. Vielä kun kukaan ei tiedä todellisella varmuudella, mitä tulee tapahtumaan tulevan talven aikana korkeankin rokotuskattavuuden maissa; eli kuinka kovalle koetukselle terveydenhuolto todellisuudessa joutuu.
Mutta toisaalta moni asiantuntijakin on ehkä ajanut itsensä ajatukselliseen umpikujaan. Lainatun artikkelin Gupta on ollut joka päivä, joka mediassa, joka tv-haastattelussa viimeiset kolme kuukautta, joka päivä, vaatimassa suurinpiirtein lockdownia. Niihin vaatimuksiin ei ole vaikuttanut mitenkään se, että sairaalahoitoa vaativien käyrä ei UK:ssa ole oikein inahtanutkaan sen kolmen kuukauden aikana. Sieltä on sitten hankala alkaa ehdotella jotain muuta, kun veitsenterä on jatkuvasti ollut nurkan takana mukamas.
Ja sen kontrolloinnin lopettaminen on tietysti myös hyvin pelottavaa. Ylipäänsä hallinnan puute ja kuitenkin periaattessa "antaa palaa" ei lähtökohtaisesti tunnu sellaiselta vaihtoehdolta, että siihen pitäisi lähteä. Samoin sen myöntäminen että jengiä nyt tulee vain kuolemaan isojakin määriä ei ole sellainen ajatus, minkä ääneen sanominen olisi kenestäkään kovin helppoa.
UK:ssa vielä omana vivahteenaan jatkuva vertailu EU-maihin - mikä osin sitten nivoutuu brexitiin ja sen osalta leiriytymiseen. Remainerit näkevät Saksan esimerkkimaana, kun siellä on pakkomaskit ja koronapassit - ja ne ovat syy miksi Saksassa tilanne on niin paljon parempi juuri nyt. Todellisuudessa Saksan väestössä on siis immuniteettia selvästi UK:ta vähemmän, noiden toimien tartuntoja hidastava vaikutus on pikemminkin vain nyanssi kokonaisuudessa ja oikeasti suuri ero on siinä, että Saksassa jengi elää yhä hyvin rajoitettua elämää, UK:ssa ei.
Se iso kysymys sitten on että koska sinne normaaliin palataan; tai jos ei palata, niin mitä sitten? Niitä tartuntoja ja sairaalahoidon tarvetta voidaan lykätä eteenpäin, mutta ei enää estää.
Korona jyllää taas kiihtyvääsi Euroopassa, ja Britanniassa on valmisteltu rajoitusten palauttamista, mikäli tilanne vielä pahenee. Syynä on nimenomaan tuo, että koronapotilaiden hoito kuormittaa terveydenhoitoa niin paljon, että kiireettömämpiä hoitotoimenpiteitä on jouduttu lykkäämään. Toistaseksi tämä on kuitenkin pysynyt vain yhtenä vaihtoehtona, ja Boris Johnson on vastustanut ajatusta.
Rajoitusten palauttamista ei kyllä ole valmisteltu nyt sen enempää kuin aiemminkaan. Plan B on olemassa, mutta se on siis ollut olemassa jo monta kuukautta sitten. Tällä hetkellä myös koko maan tasolla ollaan tilanteessa, missä hoitojonoja - joskin hyvin hiljakseen - pystytään pienentämään. Hoidon tarpeet eivät maassa jakaudu toki tasaisesti, vaan jossain on heikompi tilanne kuin toisaalla.
Ensi viikko on (Englannin) koululaisten syyslomaviikko ja tartuntamäärät kääntynevät selvään laskuun taas. Vaikka niillä ei pitäisi kovin suurta merkitystä päätöksenteossa olla (siis pelkillä tartunnoilla), tuo varmasti taas siirtää keskustelua vähän vähemmän akuutiksi.