Puolitoista vuotta. Takana on puolitoista vuotta tätä sekoilua, ja kukaan ei vieläkään tiedä, millä toimivaltuuksilla mennään? Päätöksiä tehdään, puhuvia päitä on paljon mutta vastuuta ei tunnu olevan kenelläkään. Noh, ehkä seuraavaan pandemiaan mennessä kehitetään joku selkeämpi johtamis- ja viestintästrategia.
Noin lähtökohtaisesti pidän jopa positiivisena, että vastuuta annetaan paikallisille aveille, ettei hallitus / STM vedä koko maan osalta yhtenäistä päätöstä mahdollisista rajoituksista. Suomi on suuri maa, joten jonkinlainen paikallisuus päätöksissä olisi suotavaa. AVIt tekevät päätökset heille annettujen ohjeistusten puitteissa, parhaan harkintansa mukaan heillä olevaa tietoa ja asiantuntijoiden (THL / STM / paikalliset terveysviranomaiset) lausuntoja soveltaen. Paikallisuus ei ehkä kaikin osin ole toiminut, mutta yritystä oikeaan suuntaan on ollut. Juuri nyt hallituksen edustajat juoksevat oikein vauhdilla seinään yrittäessään pestä käsiään viimeisistä käänteistä. Vaikka muodollinen päätösvalta on AVIen puolella, eivät päättäjät näistä osattomia ole. AVIen päätökset perustuvat aina STMn ja hallituksen ohjaukseen sekä näiden asettamiin rajoihin. Eivät AVIt voi tehdä päätöksiä, joita hallitus ei lainsäädännöllään mahdollista. AVIt ovat kuitenkin tämänkin pandemian aikana ajoittain olleet vain kumileimasimia. Ovat antaneet päätöksen, koska se muodollisesti pitää AVIn tehdä, hallitus ei voi kaikkea kieltää. Lakien mukaan pitää kuitenkin mennä.
Mutta onko tässä touhussa mitään järkeä, kun julkisuudessa ääntä pitää AVI:n edustaja, joku STM:stä, THL, ministerit omalla linjallaan, useammasta sairaanhoitopiiristä useampi eri lääkäri / asiantuntija... Ei siinä kai sinänsä ongelmaa olisi, jos viesti olisi edes suurin piirtein samansuuntaista. Mutta nyt ollaan taas päästy siihen tilanteeseen, että taho X tekee päätöksiä tahon Y yrittäessä pestä kätensä aivan vastakkaisella kannalla... Sitten joukolla ihmetellään, miksi kansan keskuudessa alkaa näkyä väsymystä tähän touhuun. Olisihan tämä hieman helpompaa seurata, jos keskenään erimielisiä puhuvia päitä ei olisi toista tusinaa. Tai jos joku vaikka ottaisi vastuuta tehdyistä päätöksistä.