Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Pottakameli]

Eikö omaolo.fi toimi koko maassa, vai miksi pitää jonotella puhelimessa? Omat testit on ainakin tuota kautta hoitunut sujuvasti, ja vapaita aikoja on saanut nopeammin mitä paikalle ehtisi.

Ainakin Jyväskylässä tuota kautta pääsee testiin vain kaupungin omaan pisteeseen, joka sijaitsee ihan hevonperseessä. Jos haluat vaihtoehtoiselle testipisteelle esimerkiksi keskustaan, niin se on valitettavasti vain soitettava.

Ilman autoa tuonne kaupungin omalle pisteelle ei keskustasta pääse, eikä saa edes mennä ellei kävele.

Muissa kaupungeissa luultavasti homma hoidettu paremmin kuin täällä.

 

[BigRedCat]

Kyllä, on kiistatonta että koronavirus katosi Saksasta huhtikuun 2020 jälkeen ja sen jälkeenkin maskipakot ym. ovat käytännössä tehneet Saksasta koronavapaan maan.
Tuo on ihan sama kuin CDC:n katsaus Decline in COVID-19 hospitalization growth rates associated with statewide mask mandates — 10 states, March–October 2020 (cdc.gov) joka tarjoaa ihan vakuuttavaa dataa....kun vain jättää huomioimatta sen mitä tapahtui lokakuun 2020 jälkeen.

Ja ylläolevasta kannattaa sitten pohtia taas sitä että mitä "maskimandaatti" edes tarkoittaa, mikä on se maski ja mitä se tarkoittaa millekään kontrollille jos sen toteuma on hyvin vaihtelevaa. Jos koko kansa käyttäisi FFP3-maskeja ilman hengitysventtiiliä vaihtaen maskit uuteen parin h välein käsidesillä putsaten, en kiistä yhtään etteikö korona siitä vähenisi. Mutta kun sitten meillä on buffit, marimekkomaskit ja venttiililliset maskit (joita ei siis mitenkään ole kielletty noin yleisesti) niin kas kummaa kun ehkä "maskimandaatti" ei ihan vastaa sitä mitä sillä haetaan ja tosiasiallinen tehokkuus onkin jotain muuta.

Ensin: Hienoa että tunnustat maskien hyödyt! Tämä tosin asettaa puheesi talismaaneista ja tansseista aika outoon valoon.

Mitä mielestäsi tapahtui lokakuun 2020 jälkeen ja mitä se osoittaa? Että kasvomaskisuositus tai edes pakko eivät hopealuodinomaisesti riitä pysäyttämään leviämistä kaikissa tilanteissa? Vielä pitäisi löytää joku joka on niin väittänyt...

Jos keuhkosyöpätapaukset lähtevät syystä X nousuun, tarkoittaako se että tupakoinnin lopettamisen hyödyllisyys tulee kyseenalaistaa? Joo, asia ei ole aivan sama, mutta tämä logiikka jolla kasvomaskeista huolimatta hetkellisesti käsistä päässyt epidemia olisi todiste kasvomaskien hyödyttömyydestä ei nyt vain ole järkevä. Kyllä, se osoittaa että pelkkä kasvomaskisuositus ei aina riitä mutta kuka sellaista on väittänytkään?

Jos maiden välillä halutaan katsoa niin kasvomaskien osalta Saksaa löperömmin operoinut mutta muuten väestöntiheydeltään yms. epidemian hallintaan paremmin sopivalla Ruotsilla luvut olivat selvästi huonommat.

COVID-19 Data Explorer

Explore global data on COVID-19.

ourworldindata.org

Kysymys ei ole yhtä siitä suojaavatko maskit (FFP2 tasosta ylöspäin tottakai suojaavat, jos käyttäjällä ei ole partaa) tai vähentävätkö ne (suu-nenäsuojuksista ylöspäin jo selvästi) tartuntariskiä, vaan siitä miten tuollaiset keinot toimivat populaatiotasolla koko epidemian hallintaan. Tottakai voi aina sanoa että jos maskipakkoja tai olisi ollut niin tilanne olisi pahempi, mutta juuri silloin tullaan tiikerikarkoitustalismaani-keskusteluun, kun kuitenkaan edes maskipakottomissa maissa, osavaltioissa tai muissa hallintoalueissa epidemia ei ole räjähtänyt käsistä vahvoja maskimandaatteja käyttäviin verrokkeihin nähden. Toistan yhä ihan samaa viestiä kuin alusta asti, maskien hyödyt yksilötasolla oikein käytettynä ovat kohtuu kiistattomat mutta populaatiotasolla näytöt ovat vielä ohkaisempia.

Tuota noin, onko olemassa paljonkin vertaisarvioitua tutkimusdataa jossa tiikerinkarkoitustalismaanien todetaan toimivan? Tai koronatanssin? Suosittaako THL, ECDC, CDC, tai WHO tiikerinkarkoitustalismaaneja tai koronatanssia? Onko käynnissä tieteellinen debatti siitä kuinka suuri tiikerinkarkoitustalismaaniein ja koronatanssin vaikutus on? Minkä ihmeen takia sitten jauhat niistä ja kuvittelet "kaulassa roikkuvan talismaanin" olevan osuva vertauskuva tähän maskikeskusteluun? Tekee vakavan ja tieteelliseen ajatteluun nojaavan keskustelun kanssasi hyvin vaikeaksi.

Olennaisempi kuin "pakko vs ei pakkoa" on maskien käyttöaste. Jossain suositukset voivat toimia lähes yhtä hyvin kuin pakko ja toisaalla taas kumpikin toimii huonosti.

No STM teki jo sen selvityksensä keväällä, onko sen jälkeen tehty jotain vastaavaa (jossa ei olisi virheitä). Omasta mielestäni data esim. sosial distancingin ja kontaktien minimoinnin osalta on eheää, näistä on käsittääkseni myös dataa aiemmista epidemioista. Kyse on siis vain siitä että jos on kolme kontrollia josta yhden impakti on 50, toisen 45 ja yhden 5, mutta jokaisella on rajahaitta (eli asian toteutus tiputtaa 10%, luku vapaavalintainen, muiden tehosta) niin mikä on optimaalinen ratkaisu.

Kelpaako ECDC:n tuore selvitys? Minusta vaatii melkoista tarkoitushakuisuutta jäädä kiinni tuohon vanhaan ja kyseenalaiseen STM:n selvitykseen jota ei kaiketi sitäkään ole vertaisarvioitu.

https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-19-face-masks-community-first-update.pdf

Eli lisänäyttöä kaivataan, mutta evidenssi on yhteensopiva pienestä kohtalaiseen hyödyn kanssa riippuen tilanteesta ja päädytään suosittelemaan maskeja (ei tietenkään ihan kaikissa tilanteissa). Maskien haitallisuus on tyyliä puheen epäselvyys ja "joillekin tulee ihottumaa".

Erityisesti tätä pätkää olisi hyvä hetki pureksia:

"Although there is only low to moderate certainty of evidence for a small to moderate effect of the use of medical face masks in the community for the prevention of COVID-19, the balance of results towards a protective effect across the wide variety of studies reviewed, the very low risk of serious adverse effects and applying the precautionary principle leads us to conclude that face masks should be considered an appropriate non-pharmaceutical intervention in combination with other measures in the effort to control the COVID-19 pandemic.
...
The lack of definitively convincing evidence and of an accurate estimate of the effectiveness of face masks illustrates the challenges of the assessment of the effectiveness of public health measures at population level. RCTs are challenging to design and conduct in community settings while observational studies suffer from several forms of bias that are difficult to account for. Factors such as compliance and the large variability of transmission dynamics in different settings compound this assessment. "

Eli prosentin todennäköisyys sille että saadaan jotain tuottoa, en kyllä ehkä tuota käyttäisi vielä investointiperusteena moneenkaan asiaan. Entä vaihtoehtoispanostukset, entä jos se sama panostus laitettaisiin johonkin muuhun, onko varmaa että tulos olisi sama tai huonompi. Alakoulut antavat nyt kutosluokkalaisille maskeja, määrät riippuvat vähän kouluista mutta karkeasti puhutaan 3-5 maskin määristä/koulupäivä ja kustannustaso tuolle on siellä 50c tienoilla. Kuulostaa vähältä, kunnes sitä vertaa kouluruoan hintaan, eli minkälaisen parannuksen lasten terveyteen saisi satsaamalla saman rahan kouluruokaan jolloin lapset olisivat terveempiä ja vähemmän alttiita sairauksille.

Niin, mikäli on prosentin todennäköisyys saada huima tuotto, todellakin kannattaa käyttää sitä investointiperusteena. Mitä luulet mikä noin yleisesti on tuotekehitytyksessä esimerkiksi lääketeollisuudessa todennäköisyys sille että uudesta lääkkeestä tulee jymymenestys ja kassamagneetti?

Paljonkohan kouluruoan lisäpanostuksilla olisi saatavissa "hyvää"? Varmaan sinulla on tähän sitä kovaa evidenssiä kun moisia lauot. Veikkaan laskevan rajahyödyn olevan tuossa hyvinkin kriittisessä kohtaa jo valmiiksi. Sen sijaan jos maskeilla saadaan vauhditettua talouden normalisoitumista viikollakin, mitähän luulet, paljonko tuosta syntyy ylimääräisiä kassavirtoja pitkin valtakuntaa ja onko koululaisten parinkymmenen sentin maskit siinä merkityksellinen juttu vaiko ei?

Missä minä sanon etten pidä maskia? Se tutkimushan maskien haitoista tulee juuri kääntäen siitä että sitä merkittävää mitattavaa hyötyä on niin kovin vaikea löytää. Niin Suomessa toimii yleisestikin esim. lääkeregulaatio, myyntiluvan (puhumattakaan korvattavuudesta) saa vain lääke joka merkittävästi parantaa hoitotasoa, ei vain ole parempi kuin placebo.

Miksi kasvomaskiin pitäisi soveltaa lääkeregulaatiota? Onko termi non-pharmaceutical intervention tuttu? Kukaan ei käsittääkseni ole esittänyt että kasvomaskeja käytettäisiin lääkkeenä Covid-19-tautiin, vai onko?

 

[Näkkäri]

Toki en osaa sanoa ulkomaiden tilanteesta. Otin vain kantaa tuohon Suomen pieneen prosenttiin. En niinkään vertailleksani Suomea ja esim Eurooppaa. Toki voi olla että sama tilanne kaikkialla.

Mutta kun lainauksessasi juuri verrattiin Suomea muihin maihin ja hait testauksesta syyn miksi Suomessa tilanne on ”parempi” kuin muualla. Eikö silloin nimenomaan pidä verrata näihin muihin maihin noita testimääriä tai putoaa kyllä väitteiltä pohja aivan totaalisesti. Se oli siis ilmeisesti ihan täyttä häränpaskaa ilman mitään oikeaa dataa?

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Mutta kun lainauksessasi juuri verrattiin Suomea muihin maihin ja hait testauksesta syyn miksi Suomessa tilanne on ”parempi” kuin muualla. Eikö silloin nimenomaan pidä verrata näihin muihin maihin noita testimääriä tai putoaa kyllä väitteiltä pohja aivan totaalisesti. Se oli siis ilmeisesti ihan täyttä häränpaskaa ilman mitään oikeaa dataa?

Taisin jo korjata tuota viestiä, että en usko maiden tilastojen olevan vertailukelpoisia.

 

[Individual]

Näin nämä asiat koetaan.

Ex-Quiet Riot -solisti ei aio ottaa koronarokotetta - ”Jos virusta ei pelkää, se ei myöskään tartu”

Quiet Riot -yhtyeessä vuosina 1987-1989 toiminut, QR-studioalbumilla (1988) sekä vuonna 2004 julkaistulla ’89 Live in Japan -livelevyllä laulanut Paul Shortino kertoo tuoreessa Ouch, You’re in My Hair…

www.inferno.fi

 

[Clubittaja]

Data paljastaa: pahentunut koronatilanne ei hillinnyt talvilomalaisten liikkumista – liikennemäärissä jopa huomattavaa kasvua

Tieliikenteen ja matkapuhelindatan perusteella Etelä-Suomen talvilomaviikko sai lomalaiset liikkelle viimevuotiseen tapaan.

yle.fi

Telian Ylelle toimittamien matkapuhelinverkon datasta koottujen tilastojen perusteella talvilomalaisia oli Lapissa suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna.
Johtava asiantuntija Tiia Palvimo Telialta muistuttaa kuitenkin, että tilastojen vertaaminen viimevuotiseen ei ole aivan yksinkertaista, koska ulkomaalaiset turistit puuttuvat Lapista tänä vuonna kokonaan.
– Oma arviomme on, että suomalaisturistien määrä Lapissa on tilastomme mukaan tänä vuonna vähintään yhtä suuri kuin viime vuonna. Tämä käy parhaiten selville väkimääriä vertaamalla ja huomioimalla ulkomaalaisturistien vaikutuksen niihin.



Kuten odotettua, on ns. tavan kansan keskuudessa pahin koronapaniikki hälventynyt. Hyvä juttu Lapin yrittäjille ja toki ihan yleisesti ihmisille, että elämää uskalletaan jatkaa.

Tämä tietenkin asettaa ison haasteen mahdollisille tuleville rajoituksille; kuinka moni oikeasti näitä jaksaa enää noudattaa vuoden jälkeen? Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää julkistaa edes jonkinlainen strategia, jolla rajoituksia aletaan purkaa. Tämän ei edes tarvitsisi olla sidottu mihinkään päivämääriin, vaan rokotuksien edistämiseen. "Kun riskiryhmä 1 on rokotettu, voidaan tehdä XX ja kun molemmat riskiryhmät sekä terveydenhuolto, avaamme XXX".

Se kannustaisi aivan varmasti ihmisiä jaksamaan vielä seurata ja noudattaa jopa kiristyviä rajoituksia. Jos edelleen jatketaan ns. veitsenterä-linjalla, en usko riittävän monen ottavan tätä enää vakavasti.

 

[Normandia]

• Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 734 (+1*)
• Erikoissairaanhoidon osastoilla olevien potilaiden määrä: 100 (+10*)
• Perusterveydenhuollon osastoilla olevien potilaiden määrä: 52 (+2*)
• Teho-osastoilla olevien potilaiden määrä: 34 (+4*)

Jonkinmoista kasvua sairaalaluvuissa ja teholuvuissa. Kuolemien määrän lisääntyminen saatu hyvin rauhottumaan, taitaa rokotukset näkyä jo kuolemien määrässä.

 

[jiihoo]

Data paljastaa: pahentunut koronatilanne ei hillinnyt talvilomalaisten liikkumista – liikennemäärissä jopa huomattavaa kasvua

Tieliikenteen ja matkapuhelindatan perusteella Etelä-Suomen talvilomaviikko sai lomalaiset liikkelle viimevuotiseen tapaan.

yle.fi

Telian Ylelle toimittamien matkapuhelinverkon datasta koottujen tilastojen perusteella talvilomalaisia oli Lapissa suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna.
Johtava asiantuntija Tiia Palvimo Telialta muistuttaa kuitenkin, että tilastojen vertaaminen viimevuotiseen ei ole aivan yksinkertaista, koska ulkomaalaiset turistit puuttuvat Lapista tänä vuonna kokonaan.
– Oma arviomme on, että suomalaisturistien määrä Lapissa on tilastomme mukaan tänä vuonna vähintään yhtä suuri kuin viime vuonna. Tämä käy parhaiten selville väkimääriä vertaamalla ja huomioimalla ulkomaalaisturistien vaikutuksen niihin.



Kuten odotettua, on ns. tavan kansan keskuudessa pahin koronapaniikki hälventynyt. Hyvä juttu Lapin yrittäjille ja toki ihan yleisesti ihmisille, että elämää uskalletaan jatkaa.

Tämä tietenkin asettaa ison haasteen mahdollisille tuleville rajoituksille; kuinka moni oikeasti näitä jaksaa enää noudattaa vuoden jälkeen? Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää julkistaa edes jonkinlainen strategia, jolla rajoituksia aletaan purkaa. Tämän ei edes tarvitsisi olla sidottu mihinkään päivämääriin, vaan rokotuksien edistämiseen. "Kun riskiryhmä 1 on rokotettu, voidaan tehdä XX ja kun molemmat riskiryhmät sekä terveydenhuolto, avaamme XXX".

Se kannustaisi aivan varmasti ihmisiä jaksamaan vielä seurata ja noudattaa jopa kiristyviä rajoituksia. Jos edelleen jatketaan ns. veitsenterä-linjalla, en usko riittävän monen ottavan tätä enää vakavasti.

Tuota exit-strategiaa todella toivoisi. Se eilen laittamasi Brittien suunnitelma esimerkiksi on mielestäni lupaavan ja järkevän oloinen. Suunnitelma, johon tehdään korjauksia tilanteen mukaan tarpeen vaatiessa, mutta suunnitelma kuitenkin.

Ja mitä rajoitusten noudattamisen tulee, niin uskon jossain määrin tuohon edellisessä viestissä mainitsemaani ihmisten itseohjautuvuuteen. Jos on dataa näyttää, että tartunnat on selkeästi kasvamaan, niin suurin osa ihmisistä ottaa asian vakavasti ja pyrkii vähentämään kontakteja. Mutta jos tosiaan ollaan suurin piirtein samassa tartuntamäärässä päivästä toiseen, mutta virallisesti kuitenkin ”veitsen terällä” ja samalla tilanteesta pois pääsystä ei ole mitään ajatusta olemassa tai ainakaan esitettynä, niin eihän se oikein motivoi parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämän pienen tartuntapiikin myötä ne Marinin puolentoista viikon takaiset kommentitkin rajoitusten purkamisesta on jääneet nyt vähän taka-alalle. Mahdollisesti pieni notkahdus luvuissa saa ison kuvan ajattelun taas unohtumaan.

 

[Steril]

Kaikki lähtee ajatuksesta; jos ajattelet tietyllä tavalla, niin myös tapahtuu. Siksi pitäisi aina ajatella mitä haluaa, ei sitä, mitä ei halua

Perhana, miksi minä en ole tätä aikaisemmin tajunnut? Minähän olisin upporikas jos olisin vain ajatellut niin tarpeeksi voimakkaasti. Tai koronaa ei enää olisi. Taas opin uutta.

 

[Lätty-ylämummo]

Yksi syy voi löytyä myös testauksesta. Viime keväänä eikä vielä tänäkään vuonna monikaan ei päässyt halutessaan testeihin, vaikka oireita saattoi olla. Moni ei siis ole päässyt testiin joten tässä ainakin yksi syy.

"Suomessa on todettu 22.3.2020 mennessä yhteensä 626 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Uusia tapauksia on yhteensä 105. Testattuja on lähes 10 000."

Suomessa nyt yhteensä 626 varmistettua koronavirustartuntaa – HUSissa todettiin 71 uutta tartuntaa

Sairaalahoitoa vaativia potilaita on keskussairaaloissa 43, joista 12 on teho-osastolla.

yle.fi

"Yrttiaho arvioi, että uusi ohjeistus ei kovin paljon lisää testaamisen tarvetta. Testauskapasiteetti on nyt Suomessa noin 30 000 testiä vuorokaudessa"

Koronavirus | Koronavilkku alkaa ohjeistaa altistuneita koronatestiin, oli oireita tai ei – karanteenia suositellaan, vaikka testitulos olisi negatiivinen

Uusi ohjeistus päivittyy Koronavilkku-sovellukseen maaliskuun alussa tulevan ohjelmistopäivityksen mukana, kertoo tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho THL:stä.

www.hs.fi

Testauskapasiteetti on kasvanut aika merkittävästi.

Keväällä yhtä positiivista kohti 15.97 testiä
Tämän päivän luvuilla koko korona ajalta tarvittiin yhtä positiivista kohti 59.13 testiä.

Ainakin Helsingissä jäljityksen yhteydessä kysytään mahdolliset oireet, joiden perusteella ohjataan tai ei - testiin.
Oleellisessa osassa on siis oma määritelmä siitä, tunteeko itsensä oireelliseksi vai ei. Testauskapasiteettia jää päivittäin käyttämättä, joten kaikki oireelliset pääsevät nyt halutessaan testiin. Vuosi sitten alkuun ei testattu kuin terveydenhoitohenkilökunnan epäillyt tartunnat. Tästä testausta laajennettiin sitä mukaa, kun testejä saatiin käyttöön. Nyt niitä kyllä on.

 

[Näkkäri]

Taisin jo korjata tuota viestiä, että en usko maiden tilastojen olevan vertailukelpoisia.

Ei se mihinkään riitä etteivät ne ole mielestäsi vertailukelpoisia. Haen jotain muuta kuin "musta tuntuu"-tason todisteita oletuksellesi miksi Suomen tilanne on hyvä verrattuna moniin muihin maihin. Yritit sitä kaivaa vähäisestä testaamisesta, mutta sille väitteelle ei löydy mitään todisteita. Se ei siis ainakaan todistetusti ole totta vaan löyhä oletus, jonka en itse usko olevan totta. Toivottavasti ei kukaan muukaan.

 

[Näkkäri]

Näin nämä asiat koetaan.

Niin eli kyse on rokotepelosta, joka on verhottu johonkin yksisarvisluokan-höpötykseen. Sääliksi käy,

 

[Normandia]

Lainsäädäntö | Hallituksen esitys pakkotestauksen aloittamiseksi on tarpeeton, arvostelevat oikeustieteilijät: Pakkotestaaminen rajoilla olisi ollut mahdollista koko ajan

Aluehallintovirastoilla on jo voimassa olevan lain perusteella toimivalta määrätä pakollisia terveystarkastuksia.

www.hs.fi

Onpa puuhastelua, jos näin tosiaan on.

 

[Lätty-ylämummo]

Tuota exit-strategiaa todella toivoisi. Se eilen laittamasi Brittien suunnitelma esimerkiksi on mielestäni lupaavan ja järkevän oloinen. Suunnitelma, johon tehdään korjauksia tilanteen mukaan tarpeen vaatiessa, mutta suunnitelma kuitenkin.

Ja mitä rajoitusten noudattamisen tulee, niin uskon jossain määrin tuohon edellisessä viestissä mainitsemaani ihmisten itseohjautuvuuteen. Jos on dataa näyttää, että tartunnat on selkeästi kasvamaan, niin suurin osa ihmisistä ottaa asian vakavasti ja pyrkii vähentämään kontakteja. Mutta jos tosiaan ollaan suurin piirtein samassa tartuntamäärässä päivästä toiseen, mutta virallisesti kuitenkin ”veitsen terällä” ja samalla tilanteesta pois pääsystä ei ole mitään ajatusta olemassa tai ainakaan esitettynä, niin eihän se oikein motivoi parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämän pienen tartuntapiikin myötä ne Marinin puolentoista viikon takaiset kommentitkin rajoitusten purkamisesta on jääneet nyt vähän taka-alalle. Mahdollisesti pieni notkahdus luvuissa saa ison kuvan ajattelun taas unohtumaan.

Isossa kuvassa tartuntoja tapahtuu päivittäin edelleen niin paljon, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla rajoitteiden purulle ole perustetta. Brittimuunnoksen vuoksi ollaan edelleen siinä veitsen terällä, lähteekö tartunnat lapasesta vai ei. Tällä ei viitata terveydenhuollon kantokykyyn, vaan siihen, että uusi tarttuvampi muuntunut virus lähtee leviämään voimakkaasti rajoituksista huolimatta. Nämä nykyiset rajoitukset riittävät juuri ja juuri pitämään tilanteen nyt vakaana, mutta pari suurempaa ryvästä työmailla tai kauppakeskuksissa muuttaa tilanteen muutamassa päivässä selvästi huonommaksi. Kotiin viety tartunta tartuttaa lähes väistämättä muut saman talouden asukkaat, jotka oireettomasssa vaiheessa altistavat taas isomman joukon tartunnoille.

Britit ovat aivan eri asemassa siksi, että siellä rokotepeitto alkaa olla merkittävästi kattavampi. Toiseksi, brittien rajoitukset ovat todella järeitä näihin meidän toimiin verrattuna. Siellä voidaan nyt alkaa purkaa sellaisia liikkumista rajoittavia toimia, joita meillä ei ole edes tarvinnut ottaa käyttöön.

Hallitus purki keväällä rajoitteita ennakoitua aiemmin, kun tartunnat saatiin alas. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö samaa tehtäisi nytkin, kunhan siihen on riittävät perusteet.
Mitään exit-suunnitelmaa ei voida kyllä vielä julkaista siitä syystä, että tartuntoja/päivä tapahtuu yksinkertaisesti liikaa.


Contents

1. Summary: what you can and cannot do during the national lockdown
2. Who this guidance is for
3. Hands. Face. Space.
4. Reducing the chance of catching or spreading the virus in your home
5. When you can leave home
6. Meeting other people
7. Exercising
8. Face coverings
9. Support and childcare bubbles
10. If you break the rules
11. Protecting people more at risk from coronavirus
12. Going to work
13. Going to school or college
14. Universities
15. Childcare
16. Travel
17. International travel
18. Staying away from home overnight
19. Care home visits
20. Funerals
21. Weddings, civil partnerships and religious services
22. Places of worship
23. Sports and physical activity
24. Moving home
25. Financial support
26. Businesses and venues
27. Businesses and venues which can remain open
28. Healthcare and public services
29. Easy r

 

[kende]

• Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 734 (+1*)
• Erikoissairaanhoidon osastoilla olevien potilaiden määrä: 100 (+10*)
• Perusterveydenhuollon osastoilla olevien potilaiden määrä: 52 (+2*)
• Teho-osastoilla olevien potilaiden määrä: 34 (+4*)

Jonkinmoista kasvua sairaalaluvuissa ja teholuvuissa. Kuolemien määrän lisääntynyt saatu hyvin rauhottumaan, taitaa rokotukset näkyä jo kuolemien määrässä.

"Taitaa rokotukset näkyä jo kuolemien määrässä."

Tottakai ne alkavat enenevässä määrin näkymään. Ruotsissakin rehellistä ylikuolleisuutta tuli n. parintuhannen kalmon verran, mutta se tulee toisaalta tänä vuonna näkymään ns. alikuolleisuutena, ellei muuten sairastavuus, itsarit tai onnettomuusmäärät kasva "totutusta". Olen nähnyt erittäin erikoisia graafeja, joiden sisältö yrittää tehdä väitteen, että ylikuolleisuus olisi ollut poikkeuksellisen suurta. Tässä tietysti poikkeuksellisuus on suhteellinen käsite, mutta en vain ymmärrä miten 11000 kuollutta -93 yhdessä huhtikuussa tai 95009 ruumista vuonna -02 eivät olleet vähintään yhtä "poikkeuksellisia" kun arvioinnissa on siis Ruotsin kuolleisuus ja kulloinenkin väestömäärä ja rakenne.

Todella ihmeellinen oletus tehdään, että kuolleisuus voisi aleta kokoajan kohti nollaa per vaikka 100 000 ihmistä, teoriassa mahdollinen ainoastaan (niin kauan) kun kansakunta vuosi vuodelta nuorenee keski-iältään.

Ainiin, takaisin koronakuolemiin by rokote. Mites tosiaan näissä se tilastointimenetelmä tai muu prosessi? Normi-eikinos-kuolema, koronakuolema vai rokotekuolema :D Eikö rokote siis ole vähintään epäillysti myötävaikuttanut potilaan kuolemaan, jos menehtyminen tapahtuu kuukauden sisään rokotteesta... Aijai, toivottavasti kukaan ei ainakaan ajattele, että olisi se kuitenkin sitten pisaratartutetummankin variantin saadessa varmaan kuollut yrittäessään selitellä rokotteella mahdollisesti joudutettua kuolemaa.

Itse sain pelikiellonkin, kun jouduin useammin kuin yhdessä viestissä teroittamaan sitä, kuinka sairastumisenkin kautta saatu immuniteetti pystyy teoreettisia tartuntamääriä (ja toki sen ohella kuolemiakin) pudottamaan, kun sairastuneita on vähäistä suurempi määrä. Jotenkin vastahakoinen suhtautuminen ja vastaanväittöä /asian vierestäpuhumista kuitenkin oli tätä ihan selvää mekaniikkaa koskien, joka soveltuu mielestäni edelleen ihan samalla logiikalla myös rokotuksiin. Ei tarvita mitään täyttä laumasuojaa, ennenkuin rokotettujen määrällä alkaa jo olla epidemiaa (sen terveydellisiä vaikutuksia väestöön) rajaavaa vaikutusta. Jo aiemmin muistin lisäksi mainita disclaimerina, että luonnollisesti neitseellisemmat taskut kuten vaikka Euroopan kontekstissa Suomi, ei pysty(nyt) vielä luottamaan mihinkään tällaiseen kollektiiviseen light-immuniteettiin ja paikallisen epidemian mahdollisuus toki pysyy.

Kiva kyllä kun tämä sekoilu joka tapauksessa viimein loppuu. Pääsee poliitikotkin sitten laskemaan vähän muitakin laskuja ja pohtimaan millainen veitsityökalusarja löytyy rakenteellisempia ongelmia ja velkaantumista kohtaan. Ikävämpää työtä toki kaikkinensa. Etenkin seuraavalla hallituksella erittäin epäkiitollinen tehtävä kun näiden Euroopan koronabileiden jäljet eivät välttämättä yhdessä tai kahdessa hallituskaudessa lähde, vaikka keksisi itsekin lisää "väliaikaisia" rahoitusmenetelmiä.

 

[Denverin Munasyndi]

• Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 734 (+1*)
• Erikoissairaanhoidon osastoilla olevien potilaiden määrä: 100 (+10*)
• Perusterveydenhuollon osastoilla olevien potilaiden määrä: 52 (+2*)
• Teho-osastoilla olevien potilaiden määrä: 34 (+4*)

Jonkinmoista kasvua sairaalaluvuissa ja teholuvuissa. Kuolemien määrän lisääntyminen saatu hyvin rauhottumaan, taitaa rokotukset näkyä jo kuolemien määrässä.

Ei tullut perinteistä tiistain leikkausta sairaalamäärissä, vaikka sitä eilen huutelin. Katsotaan nyt jäikö sitten keskiviikon puolelle. Saattaa tietty olla, että tapauksia on saatu runsaasti nyt sellaiseen porukkaan, joka joutuu piipahtamaan osastolla varmuuden vuoksi jonkinlaisella jaksolla. Mutta ihan vielä en näin korkeaa nousua odottanut, vaikka tartuntamäärät ovatkin olleet kasvussa.

 

[Lätty-ylämummo]

Taisin jo korjata tuota viestiä, että en usko maiden tilastojen olevan vertailukelpoisia.

Totta kait tilastoihin voi olla uskomatta. Tilastointia ohjaa kansainväliset määritykset, joten tilastojen perusteet on vertailukelpoisia. Sitten on poliittisista, tai muista syistä tilastojaan väärentäviä maita, joiden dataan ei todellakaan voi uskoa. Kysymys kuuluukin, onko Euroopassa vähemmistö vai enemmistö tuollaisia maita.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää ihan hyvin. On maita, jotka ovat testanneet todella paljon, mutta siellä alkaa nousta suhdeluvut testiä/positiivinen niin isoiksi, ettei siinä ole enää järkeä.

Oleellista on se, että Suomessa jää päivittäin testikapasiteettia käyttämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos oireellisia onkin joku päivä aiempia enemmän, niin niistä selvitään vapaana olevan testikapasiteetin turvin viiveettä, ja saadaan heti tieto tarvittavia toimenpiteitä varten. Pelkkä huvin vuoksi testaaminen ei tartuntoja vähennä.

#	Country, Other	Total Cases	New Cases	Total Deaths	New Deaths	Total Recovered	Active Cases	Serious, Critical	Tot Cases/ 1M pop	Deaths/ 1M pop	Total Tests	Tests/ 1M pop	Population
1	Gibraltar	4,232		91		4,103	38	6	125,638	2,702	180,819	5,368,098	33,684
2	Faeroe Islands	658		1		655	2		13,433	20	229,423	4,683,727	48,983
3	Luxembourg	54,172		628		50,931	2,613	16	85,644	993	2,059,584	3,256,146	632,522
4	Denmark	208,027		2,343		199,818	5,866	51	35,833	404	16,164,539	2,784,399	5,805,397
5	Andorra	10,712		109		10,245	358	22	138,496	1,409	193,595	2,503,006	77,345
6	Channel Islands	4,030		85		3,858	87	4	23,042	486	361,291	2,065,736	174,897
7	Malta	21,306	+221	306	+1	18,500	2,500	18	48,170	692	680,433	1,538,383	442,304
8	Iceland	6,049		29		5,995	25	8	17,652	85	496,506	1,448,916	342,674
9	Monaco	1,885		22		1,657	206	12	47,816	558	51,953	1,317,868	39,422
10	UK	4,126,150		120,757		2,548,621	1,456,772	2,469	60,575	1,773	86,272,167	1,266,538	68,116,498
11	San Marino	3,494		72		3,115	307	9	102,834	2,119	40,120	1,180,799	33,977
12	Spain	3,153,971		67,636		2,542,353	543,982	3,533	67,441	1,446	38,491,517	823,057	46,766,511
13	Belgium	755,594	+1,121	21,923	+20	51,730	681,941	329	65,013	1,886	9,198,605	791,466	11,622,238
14	Portugal	798,074		16,023		701,409	80,642	627	78,416	1,574	8,044,334	790,410	10,177,418
15	France	3,609,827		84,613		250,532	3,274,682	3,407	55,224	1,294	51,162,866	782,702	65,367,004
16	Latvia	82,462	+669	1,570	+24	71,506	9,386	79	44,036	838	1,445,983	772,172	1,872,618
17	Lithuania	194,833	+482	3,189	+7	180,640	11,004	153	72,227	1,182	2,081,601	771,671	2,697,523
18	Russia	4,189,153	+11,823	84,047	+417	3,739,344	365,762	2,300	28,698	576	109,600,000	750,813	145,975,002
19	Liechtenstein	2,553	+3	54		2,484	15	4	66,834	1,414	27,354	716,092	38,199
20	Czechia	1,168,491	+11,233	19,537	+84	1,028,131	120,823	1,329	108,982	1,822	7,576,422	706,634	10,721,843
21	Ireland	215,743		4,137		23,364	188,242	150	43,380	832	3,437,691	691,226	4,973,327
22	Norway	68,758		608		63,783	4,367	20	12,619	112	3,756,761	689,491	5,448,604
23	Estonia	59,407	+962	553	+13	46,335	12,519	44	44,764	417	901,906	679,600	1,327,113
24	Italy	2,818,863		95,992		2,334,968	387,903	2,118	46,667	1,589	38,229,611	632,897	60,404,177
25	Finland	54,532	+400	734	+1	40,000	13,798	34	9,832	132	3,183,208	573,934	5,546,293
26	Austria	448,371	+1,727	8,434	+37	423,014	16,923	271	49,601	933	5,162,574	571,106	9,039,605
27	Switzerland	551,355	+1,131	9,919	+12	499,532	41,904	187	63,407	1,141	4,939,727	568,079	8,695,487
28	Sweden	631,166		12,649		N/A	N/A	207	62,245	1,247	5,708,037	562,926	10,139,947
29	Germany	2,399,500		68,772		2,207,700	123,028	3,057	28,580	819	42,872,730	510,649	83,957,272
30	Belarus	279,456		1,921		269,428	8,107		29,580	203	4,799,410	508,019	9,447,309
31	Greece	180,672		6,321		161,252	13,099	326	17,389	608	4,958,128	477,202	10,389,989
32	Slovenia	185,912	+899	3,792	+8	170,527	11,593	107	89,418	1,824	890,360	428,238	2,079,123
33	Montenegro	72,395		957		63,280	8,158	68	115,257	1,524	268,618	427,655	628,118
34	Netherlands	1,060,801		15,249		N/A	N/A	561	61,820	889	6,970,400	406,214	17,159,413
35	Isle of Man	456		25		409	22		5,344	293	31,471	368,841	85,324
36	Hungary	407,274	+1,628	14,450	+103	310,848	81,976	396	42,229	1,498	3,528,862	365,896	9,644,437
37	Slovakia	294,790	+1,998	6,671	+94	255,300	32,819	665	53,977	1,221	1,983,818	363,246	5,461,355
38	Serbia	439,596		4,351		400,347	34,898	153	50,444	499	2,858,176	327,978	8,714,523
39	Croatia	240,360	+343	5,462	+13	232,697	2,201	67	58,785	1,336	1,313,573	321,260	4,088,816
40	Romania	784,711	+3,382	20,013	+119	728,252	36,446	978	40,968	1,045	5,904,761	308,274	19,154,280
41	Poland	1,648,962	+6,310	42,436	+247	1,389,516	217,010	1,347	43,601	1,122	9,594,884	253,700	37,819,738
42	North Macedonia	99,408		3,076		89,742	6,590	131	47,716	1,476	503,565	241,713	2,083,319
43	Bulgaria	238,591		9,933		201,029	27,629	334	34,506	1,437	1,602,871	231,815	6,914,435
44	Bosnia and Herzegovina	128,661		5,016		112,879	10,766		39,375	1,535	648,158	198,362	3,267,558
45	Moldova	177,407		3,799		162,595	11,013	281	44,045	943	693,078	172,070	4,027,881
46	Ukraine	1,311,844	+4,182	25,309	+153	1,151,777	134,758	177	30,114	581	6,714,484	154,133	43,563,039
47	Albania	101,285		1,681		64,318	35,286	38	35,220	585	436,091	151,644	2,875,760

 

[Wäinö#16]

Tottakai ne alkavat enenevässä määrin näkymään. Ruotsissakin rehellistä ylikuolleisuutta tuli n. parintuhannen kalmon verran, mutta se tulee toisaalta tänä vuonna näkymään ns. alikuolleisuutena, ellei muuten sairastavuus, itsarit tai onnettomuusmäärät kasva "totutusta". Olen nähnyt erittäin erikoisia graafeja, joiden sisältö yrittää tehdä väitteen, että ylikuolleisuus olisi ollut poikkeuksellisen suurta. Tässä tietysti poikkeuksellisuus on suhteellinen käsite, mutta en vain ymmärrä miten 11000 kuollutta -93 yhdessä huhtikuussa tai 95009 ruumista vuonna -02 eivät olleet vähintään yhtä "poikkeuksellisia" kun arvioinnissa on siis Ruotsin kuolleisuus ja kulloinenkin väestömäärä ja rakenne.

Linkkasin kymmenisen sivua takaperin tuon Ruotsin ylikuolleisuusdatan, joka perustuu sikäläisen tilastokeskuksen tietoihin reilun sadan vuoden ajalta. Viime vuoden ylikuolleisuus oli reilut 7000 ja on suurinta sitten vuoden 1919. Tuosta datasta näkee myös, että kuolleisuuden odotusarvo on tullut jo kolmisenkymmentä vuotta tasaisesti alaspäin.

 

[BigRedCat]

Rajojen pakkotestausasiaan taas uutta tietoa kun nyt hallinto-oikeuden emeritusprofessori Mäenpää sekä julkisoikeuden professori Salminen sanovat ettei tartuntatautilain päivitys tuo mitään muutosta asiaan:

Lainsäädäntö | Hallituksen esitys pakkotestauksen aloittamiseksi on tarpeeton, arvostelevat oikeustieteilijät: Pakkotestaaminen rajoilla olisi ollut mahdollista koko ajan

Aluehallintovirastoilla on jo voimassa olevan lain perusteella toimivalta määrätä pakollisia terveystarkastuksia.

www.hs.fi

Mäenpää arvioi, että asiassa vaikuttaisi olleen pallottelua vastuunkannosta. Hänen mielestään ministeriön olisi pitänyt olla aktiivisempi, koska aluehallintovirastojen valvontavastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä.

”Kun ministeriössä on havaittu, että aluehallintovirastot eivät käytä niille laissa selvästi säädettyä toimivaltaa määrätä pakollisia terveystarkastuksia tehtäväksi esimerkiksi lentoasemilla ja satamissa, ministeriön olisi pitänyt ohjeistaa virastoja aloittamaan lain mahdollistamat pakkotestaukset.”

Professori Salminen on samaa mieltä, että aluehallintovirastojen toimettomuutta pakkotestauksissa ei voi perustella ministeriön ohjeilla.

”Jos viranomainen jättää käyttämättä sille laissa säädettyä toimivaltaa, se on yhtä vakava asia kuin toimivallan ylittäminen. On myös syytä ottaa huomioon, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole missään vaiheessa ottanut kantaa siihen, ovatko pakolliset terveystarkastukset mahdollisia voimassa olevan tartuntatautilain nojalla, vaikka tällainen käsitys on saattanut julkisesta keskustelusta muodostua.”

ping @Lätty-ylämummo ja nimimerkin @DAF kommentit kiinnostaisivat myös. Mikä näiden kannanottojen merkitys on vai onko mikään?

 

[topdog]

Huutonaurua! Nyt on kyllä osuva sarjakuva!

Ville Rannan pilapiirros: Onko sinullakin koronarajoitusfetissi?

Ville Rannan pilapiirros 23.2.2021.

www.iltalehti.fi

 

[jiihoo]

Isossa kuvassa tartuntoja tapahtuu päivittäin edelleen niin paljon, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla rajoitteiden purulle ole perustetta. Brittimuunnoksen vuoksi ollaan edelleen siinä veitsen terällä, lähteekö tartunnat lapasesta vai ei. Tällä ei viitata terveydenhuollon kantokykyyn, vaan siihen, että uusi tarttuvampi muuntunut virus lähtee leviämään voimakkaasti rajoituksista huolimatta. Nämä nykyiset rajoitukset riittävät juuri ja juuri pitämään tilanteen nyt vakaana, mutta pari suurempaa ryvästä työmailla tai kauppakeskuksissa muuttaa tilanteen muutamassa päivässä selvästi huonommaksi. Kotiin viety tartunta tartuttaa lähes väistämättä muut saman talouden asukkaat, jotka oireettomasssa vaiheessa altistavat taas isomman joukon tartunnoille.

Britit ovat aivan eri asemassa siksi, että siellä rokotepeitto alkaa olla merkittävästi kattavampi. Toiseksi, brittien rajoitukset ovat todella järeitä näihin meidän toimiin verrattuna. Siellä voidaan nyt alkaa purkaa sellaisia liikkumista rajoittavia toimia, joita meillä ei ole edes tarvinnut ottaa käyttöön.

Hallitus purki keväällä rajoitteita ennakoitua aiemmin, kun tartunnat saatiin alas. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö samaa tehtäisi nytkin, kunhan siihen on riittävät perusteet.
Mitään exit-suunnitelmaa ei voida kyllä vielä julkaista siitä syystä, että tartuntoja/päivä tapahtuu yksinkertaisesti liikaa.


Contents

1. Summary: what you can and cannot do during the national lockdown
2. Who this guidance is for
3. Hands. Face. Space.
4. Reducing the chance of catching or spreading the virus in your home
5. When you can leave home
6. Meeting other people
7. Exercising
8. Face coverings
9. Support and childcare bubbles
10. If you break the rules
11. Protecting people more at risk from coronavirus
12. Going to work
13. Going to school or college
14. Universities
15. Childcare
16. Travel
17. International travel
18. Staying away from home overnight
19. Care home visits
20. Funerals
21. Weddings, civil partnerships and religious services
22. Places of worship
23. Sports and physical activity
24. Moving home
25. Financial support
26. Businesses and venues
27. Businesses and venues which can remain open
28. Healthcare and public services
29. Easy r

Minun mielestäni terveydenhuollon kantokyky on se määre, minkä mukaan päätöksiä pitäisi tehdä. Mutta tässä on tietty ideologisia eroja; osalle se riittää ja osan mielestä tartuntoja pitää rajoittaa kattavaan rokopeittoon (laumasuoja) saakka.

Suunniteltuun rokoteaikatauluun perustuva exit-suunnitelma voidaan kyllä linjata ihan riippumatta tartuntatilanteestakin. Sen ei tietenkään tarvitse sisältää tarkkoja päiviä tai niitä voidaan muuttaa rokoteaikataulun päivittyessä. Lisäksi on myös sitten erillinen asia päättää mukailisiko aikataulu laumasuojan saavuttamista rokotteella vai voisiko rajoitusten purkaminen olla aikaisempaa, kuten Marin ehdotti.

Olisi kuitenkin tärkeä löytää tähän jokin konsensus hallituksessa, lyödä se lukkoon ja alkaa toteuttamaan suunnitelmaa. Se palvelisi varmasti kaikkia tahoja asettamalla selkeän päämäärän ja poistamalla epävarmuutta siitä mitä tuleman pitää.

 

[kende]

Linkkasin kymmenisen sivua takaperin tuon Ruotsin ylikuolleisuusdatan, joka perustuu sikäläisen tilastokeskuksen tietoihin reilun sadan vuoden ajalta. Viime vuoden ylikuolleisuus oli reilut 7000 ja on suurinta sitten vuoden 1919. Tuosta datasta näkee myös, että kuolleisuuden odotusarvo on tullut jo kolmisenkymmentä vuotta tasaisesti alaspäin.

Niin, juuri siitä puhelinkin. Nyt tarvittaisiin selvennys siis miksi "ylikuolleisuus" tässä esityksessä lasketaan ilmeisesti aiempaan vuoteen tapahtuneen vertaillun kuolleisuuden yksikkönoususta(tai laskusta)? :D ja sitä tukien saatu aaltoileva käyrä, jonka lopun laskutrendistä tulkitsija voi luulla, että olisi missään määrin odotusarvoista sen jatkuminen. Lisäksi toki kehnoa tai tarkoitushakuista kuvaajan tekemistä kun juuri espanjantauti 4.5 yksikköisine nousuineen ei edes mahdu koko kuvaajaan, SILTI tähän vajaan tolpan viereen piirretään nuoli tältä koronahysteriavuodelta :D

Eli kuten jo kirjoitin, kaipailen perusteita, miksi kuolleisuusodottama ja siitä päätelty ylikuolleisuus on syytä tapahtua tuollaisen ei mielekkään vertailun kautta eikä vaikka keskimääräisen eliniänodotepainotetun väestökoon ja jakauman mukaan, jolloin se olisi paljon ennustettavampi ja stabiilimpi. On jo päivänselvää, että kuolleisuus tulee tänä vuonna 2021 olemaan vähäisempi, mutta se vertailukohta on nyt sitten taas hakusessa.

Jo 2019 tilastoista oli pääteltävissä tilastollinen nousupaine 2020 vuodelle, kun absoluuttiset kuolemamäärät jäivät niin alhaisiksi, ihan tietämättä edes onko kyseessä väestöllinen ikäkausitasku tai lisääntynyt syntyvyys, joka selittäisi kenties osan madaltuneesta kuolleisuudesta. Tämä on osaltaan juuri se ihmetyksen aihe, jos minä tuon viisi miljoonaa 10-vuotiasta tervettä lasta ruotsiin vuonna 2022, "kuolleisuus" niiaa entisestään ja laskennallinen ylikuolleisuus (tulkittu tästä keinotekoisen alhaisesta suhdeluvusta) on siis aina vaan isompi. Onpa jännä.

 

[Sistis]

Havaintoja maailmalta:

1. Koko maailman tilaston tammikuun alkupuolelta asti jatkunut selvä lasku on pysähtynyt. Viikkokeskiarvolla laskettu R-luku nousi hieman yli yhden. Tartunnat putosivat alle puoleen tammikuun huipuista. Kyseinen tilasto on kuitenkin hyvin epätarkka. Syyt kehitykseen löytyvät hyvin todennäköisesti seuraavista kohdista.

2. Israelin jyrkkä pudotus on taas hetkellisesti ohi. Todennäköisesti tartunnat kuitenkin putoavat taas kohta lisää. Aiemminkin oli vastaava tilanne, jossa jyrkkää pudotusta seurasi hetkellinen vakaa vaihe.

3. Italiassa on käännytty laskuvaiheen jälkeen lievään nousuun. Tartunnat edelleen 65% huippua alempana.

4. Ruotsissa tartunnat nousussa laskuvaiheen jälkeen. Nyt tartuntamäärä noin puolet huipuista.

5. Ranskassa on ollut melko tasaista, mutta pienen heilunnan sävyttämää pienen nousun jälkeen. Nyt ollaan n. 65% huipun alapuolella.

6. Belgiassa on ollut viime vuoden lopun jyrkän laskun jälkeen melko tasaista. Pieniä nousuja ja laskuja. Tartunnat tulleet huipusta alas n. 85%.

7. Britanniassa tartunnat edelleen laskussa, mutta laskuvauhti on viime päivinä hidastunut. Nyt huipuista tultu alas noin 80%.

8. Saksassa lasku on niin ikään pysähtynyt. Huipuista tultiin alas reilu 70%.

9. Yhdysvalloissa lasku jatkuu edelleen jyrkkänä. Huipuista tultu alas 75%.

10. Suomessa tartunnat saavuttaneet huippunsa. Kasvu näyttäisi hidastuvan (R-luku painuu kohti arvoa 1.0, ja ehkä sen alle)

11. Tšekki on Euroopan pahin koronapesäke tällä hetkellä. Tartunnat olivat jo hyvässä laskussa, ja tammikuun lopussa oli pudottu noin puoleen huipuista. Nyt on kuitenkin ollut taas kovaa nousua. Nykyinen taso on n. 25% huipuista, mutta nousu on varsin jyrkkä.

Tuossa havaintoja. Lasku oli hyvä laajalla rintamalla, mutta se näyttää nyt pitkälti pysähtyneen. Toivottavasti kuitenkin vain väliaikaisesti, ja rokotteiden tuoma helpotus tulee todennäköisesti näkymään EU-maiden luvuissa ehkä jo kuukauden päästä.

 

[Huono pakki]

Huutonaurua! Nyt on kyllä osuva sarjakuva!

Ville Rannan pilapiirros: Onko sinullakin koronarajoitusfetissi?

Ville Rannan pilapiirros 23.2.2021.

www.iltalehti.fi

Ja kommentit jutun ohessa aiheuttavat täällä lievää suunpielien nykimistä ylöspäin.

 

[Lätty-ylämummo]

Minun mielestäni terveydenhuollon kantokyky on se määre, minkä mukaan päätöksiä pitäisi tehdä. Mutta tässä on tietty ideologisia eroja; osalle se riittää ja osan mielestä tartuntoja pitää rajoittaa kattavaan rokopeittoon (laumasuoja) saakka.

Suunniteltuun rokoteaikatauluun perustuva exit-suunnitelma voidaan kyllä linjata ihan riippumatta tartuntatilanteestakin. Sen ei tietenkään tarvitse sisältää tarkkoja päiviä tai niitä voidaan muuttaa rokoteaikataulun päivittyessä. Lisäksi on myös sitten erillinen asia päättää mukailisiko aikataulu laumasuojan saavuttamista rokotteella vai voisiko rajoitusten purkaminen olla aikaisempaa, kuten Marin ehdotti.

Olisi kuitenkin tärkeä löytää tähän jokin konsensus hallituksessa, lyödä se lukkoon ja alkaa toteuttamaan suunnitelmaa. Se palvelisi varmasti kaikkia tahoja asettamalla selkeän päämäärän ja poistamalla epävarmuutta siitä mitä tuleman pitää.

Mä voin hoitaa.


Exit

Koronarajoitukset poistetaan tartuntatilanteen salliessa.

Helsingissä 22.2.2021
@Lätty-ylämummo