Kyllä, on kiistatonta että koronavirus katosi Saksasta huhtikuun 2020 jälkeen ja sen jälkeenkin maskipakot ym. ovat käytännössä tehneet Saksasta koronavapaan maan.
Tuo on ihan sama kuin CDC:n katsaus
Decline in COVID-19 hospitalization growth rates associated with statewide mask mandates — 10 states, March–October 2020 (cdc.gov) joka tarjoaa ihan vakuuttavaa dataa....kun vain jättää huomioimatta sen mitä tapahtui lokakuun 2020 jälkeen.
Ja ylläolevasta kannattaa sitten pohtia taas sitä että mitä "maskimandaatti" edes tarkoittaa, mikä on se maski ja mitä se tarkoittaa millekään kontrollille jos sen toteuma on hyvin vaihtelevaa. Jos koko kansa käyttäisi FFP3-maskeja ilman hengitysventtiiliä vaihtaen maskit uuteen parin h välein käsidesillä putsaten, en kiistä yhtään etteikö korona siitä vähenisi. Mutta kun sitten meillä on buffit, marimekkomaskit ja venttiililliset maskit (joita ei siis mitenkään ole kielletty noin yleisesti) niin kas kummaa kun ehkä "maskimandaatti" ei ihan vastaa sitä mitä sillä haetaan ja tosiasiallinen tehokkuus onkin jotain muuta.
Ensin: Hienoa että tunnustat maskien hyödyt! Tämä tosin asettaa puheesi talismaaneista ja tansseista aika outoon valoon.
Mitä mielestäsi tapahtui lokakuun 2020 jälkeen ja mitä se osoittaa? Että kasvomaskisuositus tai edes pakko eivät hopealuodinomaisesti riitä pysäyttämään leviämistä kaikissa tilanteissa? Vielä pitäisi löytää joku joka on niin väittänyt...
Jos keuhkosyöpätapaukset lähtevät syystä X nousuun, tarkoittaako se että tupakoinnin lopettamisen hyödyllisyys tulee kyseenalaistaa? Joo, asia ei ole aivan sama, mutta tämä logiikka jolla kasvomaskeista huolimatta hetkellisesti käsistä päässyt epidemia olisi todiste kasvomaskien hyödyttömyydestä ei nyt vain ole järkevä. Kyllä, se osoittaa että pelkkä kasvomaskisuositus ei aina riitä mutta kuka sellaista on väittänytkään?
Jos maiden välillä halutaan katsoa niin kasvomaskien osalta Saksaa löperömmin operoinut mutta muuten väestöntiheydeltään yms. epidemian hallintaan paremmin sopivalla Ruotsilla luvut olivat selvästi huonommat.
Explore global data on COVID-19.
ourworldindata.org
Kysymys ei ole yhtä siitä suojaavatko maskit (FFP2 tasosta ylöspäin tottakai suojaavat, jos käyttäjällä ei ole partaa) tai vähentävätkö ne (suu-nenäsuojuksista ylöspäin jo selvästi) tartuntariskiä, vaan siitä miten tuollaiset keinot toimivat populaatiotasolla koko epidemian hallintaan. Tottakai voi aina sanoa että jos maskipakkoja tai olisi ollut niin tilanne olisi pahempi, mutta juuri silloin tullaan tiikerikarkoitustalismaani-keskusteluun, kun kuitenkaan edes maskipakottomissa maissa, osavaltioissa tai muissa hallintoalueissa epidemia ei ole räjähtänyt käsistä vahvoja maskimandaatteja käyttäviin verrokkeihin nähden. Toistan yhä ihan samaa viestiä kuin alusta asti, maskien hyödyt yksilötasolla oikein käytettynä ovat kohtuu kiistattomat mutta populaatiotasolla näytöt ovat vielä ohkaisempia.
Tuota noin, onko olemassa paljonkin vertaisarvioitua tutkimusdataa jossa tiikerinkarkoitustalismaanien todetaan toimivan? Tai koronatanssin? Suosittaako THL, ECDC, CDC, tai WHO tiikerinkarkoitustalismaaneja tai koronatanssia? Onko käynnissä tieteellinen debatti siitä kuinka suuri tiikerinkarkoitustalismaaniein ja koronatanssin vaikutus on?
Minkä ihmeen takia sitten jauhat niistä ja kuvittelet "kaulassa roikkuvan talismaanin" olevan osuva vertauskuva tähän maskikeskusteluun? Tekee vakavan ja tieteelliseen ajatteluun nojaavan keskustelun kanssasi hyvin vaikeaksi.
Olennaisempi kuin "pakko vs ei pakkoa" on maskien käyttöaste. Jossain suositukset voivat toimia lähes yhtä hyvin kuin pakko ja toisaalla taas kumpikin toimii huonosti.
No STM teki jo sen selvityksensä keväällä, onko sen jälkeen tehty jotain vastaavaa (jossa ei olisi virheitä). Omasta mielestäni data esim. sosial distancingin ja kontaktien minimoinnin osalta on eheää, näistä on käsittääkseni myös dataa aiemmista epidemioista. Kyse on siis vain siitä että jos on kolme kontrollia josta yhden impakti on 50, toisen 45 ja yhden 5, mutta jokaisella on rajahaitta (eli asian toteutus tiputtaa 10%, luku vapaavalintainen, muiden tehosta) niin mikä on optimaalinen ratkaisu.
Kelpaako ECDC:n tuore selvitys? Minusta vaatii melkoista tarkoitushakuisuutta jäädä kiinni tuohon vanhaan ja kyseenalaiseen STM:n selvitykseen jota ei kaiketi sitäkään ole vertaisarvioitu.
Eli lisänäyttöä kaivataan, mutta evidenssi on yhteensopiva pienestä kohtalaiseen hyödyn kanssa riippuen tilanteesta ja päädytään suosittelemaan maskeja (ei tietenkään ihan kaikissa tilanteissa). Maskien haitallisuus on tyyliä puheen epäselvyys ja "joillekin tulee ihottumaa".
Erityisesti tätä pätkää olisi hyvä hetki pureksia:
"Although there is only low to moderate certainty of evidence for a small to moderate effect of the use of medical face masks in the community for the prevention of COVID-19, the balance of results towards a protective effect across the wide variety of studies reviewed, the very low risk of serious adverse effects and applying the precautionary principle leads us to conclude that face masks should be considered an appropriate non-pharmaceutical intervention in combination with other measures in the effort to control the COVID-19 pandemic.
...
The lack of definitively convincing evidence and of an accurate estimate of the effectiveness of face masks illustrates the challenges of the assessment of the effectiveness of public health measures at population level. RCTs are challenging to design and conduct in community settings while observational studies suffer from several forms of bias that are difficult to account for. Factors such as compliance and the large variability of transmission dynamics in different settings compound this assessment. "
Eli prosentin todennäköisyys sille että saadaan jotain tuottoa, en kyllä ehkä tuota käyttäisi vielä investointiperusteena moneenkaan asiaan. Entä vaihtoehtoispanostukset, entä jos se sama panostus laitettaisiin johonkin muuhun, onko varmaa että tulos olisi sama tai huonompi. Alakoulut antavat nyt kutosluokkalaisille maskeja, määrät riippuvat vähän kouluista mutta karkeasti puhutaan 3-5 maskin määristä/koulupäivä ja kustannustaso tuolle on siellä 50c tienoilla. Kuulostaa vähältä, kunnes sitä vertaa kouluruoan hintaan, eli minkälaisen parannuksen lasten terveyteen saisi satsaamalla saman rahan kouluruokaan jolloin lapset olisivat terveempiä ja vähemmän alttiita sairauksille.
Niin, mikäli on prosentin todennäköisyys saada huima tuotto, todellakin kannattaa käyttää sitä investointiperusteena. Mitä luulet mikä noin yleisesti on tuotekehitytyksessä esimerkiksi lääketeollisuudessa todennäköisyys sille että uudesta lääkkeestä tulee jymymenestys ja kassamagneetti?
Paljonkohan kouluruoan lisäpanostuksilla olisi saatavissa "hyvää"? Varmaan sinulla on tähän sitä kovaa evidenssiä kun moisia lauot. Veikkaan laskevan rajahyödyn olevan tuossa hyvinkin kriittisessä kohtaa jo valmiiksi. Sen sijaan jos maskeilla saadaan vauhditettua talouden normalisoitumista viikollakin, mitähän luulet, paljonko tuosta syntyy ylimääräisiä kassavirtoja pitkin valtakuntaa ja onko koululaisten parinkymmenen sentin maskit siinä merkityksellinen juttu vaiko ei?
Missä minä sanon etten pidä maskia? Se tutkimushan maskien haitoista tulee juuri kääntäen siitä että sitä merkittävää mitattavaa hyötyä on niin kovin vaikea löytää. Niin Suomessa toimii yleisestikin esim. lääkeregulaatio, myyntiluvan (puhumattakaan korvattavuudesta) saa vain lääke joka merkittävästi parantaa hoitotasoa, ei vain ole parempi kuin placebo.
Miksi kasvomaskiin pitäisi soveltaa lääkeregulaatiota? Onko termi
non-pharmaceutical intervention tuttu? Kukaan ei käsittääkseni ole esittänyt että kasvomaskeja käytettäisiin lääkkeenä Covid-19-tautiin, vai onko?
