Koronan seurauksista sanoisin, että tällaisella tietääkseni perusterveellä nelikymppisellä toki tehohoitoon joutumisen riski on varsin pieni, mutta ei kuitenkaan niin pieni, että osaisin olla pitämättä sitä merkittävänä riskinä. Suhtaudun siihen samalla tavalla kuin noihin mainitsemiisi onnettomuuksiin: riskiä kannattaa kokeilla minimoida järkevissä määrin. Kompromissi elämisen ja varovaisuuden välillä siis. Muihin tauteihin tuo pätee osittain: niidenkin riskejä voi jonkin verran vähentää, mutta on paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa itse.
Kuulostat kyllä kohtalaisen varovaiselta henkilöltä. Perusterveellä 40-vuotiaalla ihmisellä merkittävä riski joutua koronan takia tehohoitoon (ja huom, ensin pitää vielä onnistua epätodennäköisessä, eli saada korona). Mikäköhän riski on prosenteissa? 0, jotain, mutta montakohan nollaa tulee ennen jotain muuta numeroa?
Omalta kohdaltani nämä uudet rajoitukset nostivat ainakin tartuntariskiä huomattavasti. Ennen kävin kunnan salilla ja koriksessa, joissa molemmissa varmasti lähellä nollaa mahdollisuus saada mikään virus. Nyt jouduin siirtymään yksityiselle salille, joka oli lähes ääriään myöten täynnä. En pidä edelleenkään riskiä minään ajattelemisen arvoisena, mutta aiempaan verrattuna se kyllä nousi merkittävästi.
harmi, että suomalaisten vastuullisuus on niin huono. Kuvittelin vähän, että ei tuolla salillakaan juuri ketään ole, kun kaikki on peloteltu pois. No se oli väärin luultu.
tuota ”käyttäydytään vastuullisesti”-fraasia toistellaan tällä hetkellä niin paljon, että se on noussut inhokkifraasikseni jo ”joulu peruttu” edelle.