Sistis on mielenkiintoinen tapaus kaiken kaikkiaan. Ei riitä, että selittää (vastaan siitä mitä itse olen todennut) uudelleen ja uudelleen, että tauti ei välttämättä ala hellittää, toisin kuin olkiukkohorinoissasi koet tärkeäksi hokea. Pakotat nyt minutkin tähän toistoon.
Kuten jo tapauksien lähtiessä uuteen lentoon noteerasin, että "ei mene enää montakaan kahta viikkoa" kun se n. 30 prossaa olisi täynnä. Nyt voisin jo sanoa, että ollaan aivan shiinä kinthaalla. Ja kuten sanoin silloin, että kuin taikaiskusta tai nappia painaen tapausmäärät eivät vääjäämättömästi ala laskea, vaan koska paikallisia taskuja edelleen tällaisessa 30-prossaisessa tilanteessa todentotta on, näihin iskiessä koronaluvut voivat luonnollisesti löytää vielä uusia ennätystasojakin.
Taudin potentiaalinen terveysuhka Ruotsin väestölle, jäljellä oleva "tuhopotentiaali" vähentyy siis sitä mukaan kun se jäytää ja jyllää ja tuhot siirtyvät pois potentiaalin puolelta mm aktuaalisiksi ruumiskasoiksi. Tämä kaikki on toistoa, mutta tarve sille oli jälleen niin ilmeistä, että ei voi jättää väliin: Ei ole olemassa myöskään yksiselitteistä, universaalia altistumisprossaa tai laumasuojaprosenttia, jolloin ei tule yhtäkään uutta tapausta ja teoreettinenkin prosenttiosuus on hyvin tauti- ja ympäristöspesifi. Yleisestiottaen ja jonkinlainen tilastollinen tosiasia on, että n. kolmanneksella oleva immuniteetti toden totta rupeaa jo vaikuttamaan kulkutaudin leviämispotentiaaliin. Sillä, että kolmanneksella on jo immuniteetti on jo vähintään vastaava vaikutus kuin vahvalla eristäytymismenettelyllä other things equal.
Virus leviää kontakteista, ja kun kontaktit vähenevät, virus menettää tilaisuuksia hypätä ihmisestä toiseen.
www.hs.fi
Tällä hesarin sanomat -lehden biljardipalloharjoitteella voi saada viitteellistä ideaa, toki palluroita ei pääse tässä manageroimaan siten, jossa idea olisi selitettynä Sistiksen ymmärystä tukevalla tavalla.
Case Study: Miksi esimerkiksi samankokoisen Tsekin, Kreikan ja vaikka Itävallankin jne koronatilanne ja kuolemat räjähtivät tässä käsiin, mutta Ruotsissa kuolemat hillitymmällä tasolla. Potentiaali oli siihen asti neitseellisemmästä immuniteetti- ja siis tautitilanteesta täysin eri kuin Ruotsissa, kuten siis yrittänyt selittää.
Paljon muutakin voi toki tehdä, jos vaikka makroekonomisten arvioiden kautta uuttunut hyöty–haitta -punninta tai sitten poliittinen/populistinen tilanneharkinta osoittaa, että yksiselitteisesti kannattavaa esim. tukahduttaa. Tiedoilla, joita sekä äänestäjät, äänestäjät, joilla on terveysviranomaisen natsat ja lisäksi valtiontalouden realiteetit ja näkymät päättäjille sanelevat.
Jos ei se rokote jo pian riipu ihmisten hihassa, on paikoin (eniten koronamarinoituneet maat ja kaupungit suhteessa väkilukuun) enää jokseenkin samantekevää, annetaanko sitä nyt ollenkaan vai ei. Suomen kannalta asiassa on toki vielä panosta jäljellä. Itse kiinnostuneen innolla odotan, tuleeko Ruotsissa edes historiansa suurinta kuolemavuotta, vaikka porukkaa onkin nyt eniten historiansa aikana. Pelottelusta huolimatta ja vaikka viime vuonna oli pienin määrä kuolleita sitten vuoden 1977 ja on siten ainakin oletettavaa, että ilman koronaakin kuolemat olisivat tänä vuonna vahvasti kasvussa. Pelkistetysti voisi todeta, että öyhötykseen nähden siis itse väestö- ja terveysvaikutukset jäänevät kuitenkin ohimeneväksi kuriositeetiksi, mikäli tosiaan edes sen huippuvuoden 2002 ja 95009 död) ohittaisi. Toisin on laita mm. globaalin talous- ja matkailuelämän eikä siinä mitään. Valintojen maailma. Tuolloin 2002 oli vissiin tosiaan joku flunssa Ruotsissa, mutta kukaan ei oikein muista tai ollut kiinnostunut kuolleista, koska pidettiin aiemmin normaalina, että esim. vanha ihminen voi kuolla.
Tiukkaa tekee, vaaditaan vähintään perinteinen vuoden loppu ja 7565 kalmoa joka kuussa, kolme kuukautta tilastoimatta ja nyt kasassa 72 312. Kiinnostaa ihan jo siksi, kun tästäkin on veto olemassa.
yle.fi