Heh, vai että Lappiin... not going to happen, ainakaan tässä huushollissa. Jos joku haluaa rahansa kantaa ylihintaisiin majoituksiin, ravintoloihin ja palveluihin, niin olkoot hyvä. Omalla kohdalla se ei ole koskaan ollut - eikä tule olemaan - minkäänlainen vaihtoehto.
No, eiköhän tämä pikkuhiljaa ala tästä helpottamaan kun aletaan saada rokotteita markkinoille. Muutenkin kun kelailen tätä vuotta taaksepäin, niin käytännössä ainoa asia mikä radikaalisti vaikutti elämäämme oli reissujen uudelleenjärjestely (toki neljästi päästiin käymään ulkomailla kuitenkin). Ja tietenkin lasten etäkoulujaksot. Ehkä eniten itseäni korpeaa peruuntunut Etelä-Afrikan reissu jonka olisi pitänyt alkaa tulevana lauantaina. Siitäkin tosin saatiin takaisin jokainen euro.
Itse olen käynyt useamman viime vuoden aikana vähintään kerran Lapissa. Joinain vuosina jopa kahdesti. Ulkomaillakin on tullut reissattua vuosittain, ja voisin sanoa, että on näissä kohteissa matkaaminen ihan erilaista oman reissukäyttäytymisen osalta. Ja varmaan samoin käyttäytyy lähes jokainen suomalainen reissaaja.
Käytännössä Lapissa majoitun siten, että syömiset tulee valmistettua itse - ellei sitten syödä maastossa Trangia-ruokaa. Ravintoloissa tulee syötyä vain yksittäisiä kertoja, jos sellaista nyt ylipäätään sattuu edes olemaan alueella. Sama pätee oluen juontiin. Jos majapaikan lähettyvillä on joku kuppila, niin saatan pyörähtää siellä, mutta muuten ostan oluet kaupasta ja nautin ne majapaikassa patikoinnin jälkeen. Elämyspalveluihin en ole rahojani laittanut, koska jokamiehen oikeudet mahdollistavat Lapin suurimmasta elämyksestä, eli luonnosta, nauttimisen ihan ilmaiseksi.
Ulkomailla ollessa tulee käytännössä aina syötyä ulkona. En varmaan ole koskaan kokkaillut itse mitään. Toki kaupasta saatan hakea ilta- tai välipalaa, mutta siihen tuo melkein jää. Toki majoitusmuodostakin tuo on pitkälti kiinni. Ulkomailla tulee myös käytettyä joskus retkien muodossa erilaisia matkailupalveluita ja toki vierailtua erilaisissa kulttuurikohteissa.
Sanoisin tämän pohjalta, että samalla tavalla kuin minä toimin ulkomailla, käyttäytyvät myös muualta tulevat turistit Suomessa. Ja toisaalta tästä syystä suomalaisilla turisteilla on todella hankala korvata ulkomaalaisten tuomia rahamääriä. Käyttäytyminen koti- ja ulkomailla eroaa yksinkertaisesti liikaa.
Tänä vuonna jäi Lapin reissut tekemättä, mutta ehtii sinne sitten kun rokotteen on saanut. Ulkomailla ehdin sentään käydä tänä vuonna, joskin hyvin lähellä. Omat nelikymppiset vietin tammikuussa Tallinnassa. Ja maaliskuussa juuri ennen Ruotsin julistamista epidemia-alueeksi teimme päiväreissun Uumajaan. Tuliaisina sieltä lievät flunssat ja vielä huhtikuussa vaivanneet erikoiset - mutta hyvin lievät - oireet, joten vaikea sanoa, vaikka olisi ollut koronakin...
Olen itse ottanut jo eteenpäin katsovan asenteen, ja olen jo alkanut suunnitella tulevia ulkomaan reissuja, jotka tuskin vielä ensi vuonna toteutuvat. Hyvä puoli tässä korona-ajassa on se, että ei ole mihinkään kiire, ja jos aina toisinaan vähän vilkuilee matkakohteita, niin ehtii hyvin jo saada ajatuksia siitä, mihin sitten seuraavaksi voisi mennä. Toki on ihan mahdollista, että lentoyhteydet tulevat vielä pitkään olemaan rajallisempia, jolloin joutuu puntaroimaan kunnolla kohteita hinnan ja matka-ajan mukaan.
Irlantiin toukokuulle suunniteltu reissu päätettiin perua (tai oikeammin jättää varaamatta) jo maaliskuun alussa kun epidemiatilanteen suunta näytti selvältä. Hauska yhteensattuma teikäläisen suunnitelmien kanssa on, että tuo oma merkkipäivä oli alunperin tarkoitus viettää Etelä-Afrikassa, mutta syksyllä jo tiesi, ettei se olisi tullut aikataulujen puolesta onnistumaan...