Ruotsissa kuolee vuonna 1993 joulukuussa yli 11 000 ihmistä (huomioitava lisäksi, että Ruotsin väkiluku oli tuolloin vain 84 prosenttia nykymäärästä). Tällainen massamurha mennyt kaikilta teiltä ohi. Mikä oli liikakuolemiin syynä? No se influenssa. Teidän lempilapsen, koronan saldoksi jäi surkeat 10500 kalmoa huippukuukausi-huhtikuulta. Miksi kukaan ei ollut kuullutkaan moisesta? Miten avoimessa valtiossa tällainen sairas epidemia painettiin villaisella historian hämärään.
Mitä tapahtui vuonna 2002 Ruotsissa. Yli 95k kuollutta vuoteen! Pakko kai joku selitys olla, eikai ikäkohorttien välillä niin isoa eroa ole ollut. Mitään ihmettelyjä sen kummemmin silti noteerannut. Sen jälkeen ollut tasaisesti 89-92k, paitsi viime vuonna jäätiin harvinaisesti alle 89 tuhannen.
Paljonko tänä vuonna tulee kuolleita? Paljonko niistä on oikeasti koronan aiheuttamaa ylikuolleisuutta ja mihin tätä oikeasti nyt verrataan.
Monet näkee toki kuprun yksittäisten kuukausien osalta, joka on ihan luonnollinen merkki epidemiasta, mutta minkään tilastojen valossa en pysty näkemään mitään valtaisaa poikkeusta elettyihin aikoihin kuin sen infodemia-osuuden osalta.
Voin ihan rehellisesti todeta, että minulla ei riitä kompetenssi arvioimaan Ruotsin aiempia influenssaepidemioita. Ja luotan enemmän tässä lääketieteen ammattilaisiin, jotka pitävät kotonavirusta yleisesti selvästi kausi-influenssaa vaarallisempana. Toki tästäkin on eriäviä mielipiteitä tiedeyhteisössäkin, mutta mielestäni selvä enemmistö liputtaa koronaviruksen vaarallisuuden puolesta.
Ruotsin alkuvuoden kuolleisuus oli tämän uutisen mukaan tosiaan pahin sitten nälkävuosien, mutta on ihan fakta, että jos tauti niittää voimakkaasti etenkin elämänsä loppupuolella olevia ihmisiä, ja nopeuttaa heidän kuolemiaan ehkä muutamalla kuukaudella, pienenee heidän kuolleisuutensa sitten epidemian jälkeen, ja tämä tasaa tilastoa loppuvuodesta.
Ruotsin tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran Ruotsissa on kuollut puolessa vuodessa enemmän ihmisiä vuonna 1869, jolloin maassa raivosi nälänhätä. Silloin Ruotsissa kuoli 55 431 ihmistä.
www.hs.fi
Mutta: unohdat nyt kaksi asiaa:
1. Koronaviruksessa kuolleisuus ei ole ainoa mittari. Olen itse jatkuvasti maininnut, että vakavat pitkäaikaisvaikutukset ovat se, mikä pitää myös ottaa huomioon. Tätähän ei vieläkään tiedetä, että kuinka paljon näitä on. Ymmärtääkseni enemmän suhteessa influenssaan, mutta tämä nähdään vasta jälkikäteen.
2. Koronavirus kykenee ilman rajoituksia leviämään niin nopeasti, että sairaana olevien määrä räjähtää helposti käsiin, ja vaikka sairaala- ja etenkin tehohoitoa tarvitsevien suhteellinen osuus on varsin pieni, voivat nämäkin nousta lopulta niin isoiksi, että terveydenhuollon kapasiteetti tulee täyteen. Uutisista olet varmasti lukenut, että mm. Espanjassa, Ranskassa ja Belgiassa on ollut tällainen tilanne jo lähellä.
Ja tuo jälkimmäinen skenaario johtaa valitettavasti lisääntyneeseen kuolleisuuteen myös nuoremman väen keskuudessa.
Vielä 90-luvulla vastaava case elettiin vain alta pois eikä ketään kiinnostanut paskan vertaa. Hysteria on täysin oikea sana tälle kaikelle, kaikille jotka antaa hiljaisen hyväksynnän järkyttäville kuluille ja toimenpiteille, joita menee pelkästään flunssan liikehdinnän kartoittamiseen. Olette useat valitettavasti arvioineet koronan tuhovoiman väärin ja pidätte kiinni siitä jostain omanarvon tunnosta ja vetoatte tyhjiin terveysargumentteihin, joissa ei haluta tarkastella väestötasolla asiaa, kuten valtionhallinnossa esimerkiksi olisi syytä arvioida.
Hiljattain tehty kansainvälinen tutkimus totesi, että toistaiseksi parhaiten taloudellisesti ovat pärjänneet ne maat, jotka ovat saaneet koronaviruksen pidettyä aisoissa tiukoilla ja oikein kohdistetuilla rajoituksilla.
Saat kutsua minua hysteerikoksi, mutta väite on silti silkkaa paskaa. Minulla on ihan sama tahtotila kuin sinulla, eli pitää talous mahdollisimman hyvin käynnissä. Minä vain uskon, että se onnistuu ihan helvetin paljon paremmin siten, että laitetaan ensisijaisesti tiukkoja paikallisia rajoituksia nopeasti, ja tukahdutetaan alueelliset ryppäät. Ja jos tämä ei toimi, kohdistetaan laajempia toimia niille sektoreille, jotka ovat pahimpia riskejä taudin leviämisen kannalta. Tällä varmistetaan, että mahdollisimman suuri osa taloudesta saa kuitenkin olla avoinna, joskin reunaehdot huomioiden.
Jos tauti leviää hallitsemattomasti rajuksi epidemiaksi, niin on aivan sama, että onko rajoituksia vai ei. Ihmiset alkavat suojata itseään. Ja välttävät kaikkea ylimääräistä liikkumista ja palveluiden käyttämistä. Tuossa kohtaa talous ottaa enemmän osumaa. Ja tilanteen rauhoittuminen kestää paljon kauemmin kuin aikaisin kohdennetuilla täsmätoimilla.
Tällainen naurettava "hallinnassapitäminen" on kallista ja työlästä hyötyyn nähden. Tukahduttamaan on onnistunut käytännössä yksi länsimainen valtio, saari keskellä eimitääniä ja ei tule siis vuoden päiviin ottamaan turisteja (ilman jotain viikkojen karanteeneja tai jättimäistä testausrumbaa) yhden tärkeän elinkeinonsa hengissäpitämisiksi, mikäli haluaa tukahtumista jatkaa. Mikähän tuossa on se endgame. Kaikki pelimerkit rokotteessa.
Rokote, lääke, maailmanlaajuinen tukahduttaminen tai maailmanlaajuinen laumasuoja. Kaksi jälkimmäistä eivät ole realismia. Rokotteen suhteen olen toiveikas, mutta sekään tuskin auttaa nitistämään tautia kuin Länsimaista. Sen jälkeen rokote todennäköisesti jää osaksi matkailijan rokotevalikoimaa.
Se oli tiedossa jo hyvissä ajoin, että poliittisesti millään muulla ei oikein ole väliä, kun näyttää lopussa kaverille mahdollisimman pieni ruumiskasa niin alles gut. Rokote tullee hetkeen, kun globaalistikin pahin kiima alkaa olla lopuillaan ja sitten voidaan selitellä, kuinka se pelasti nyt silti kuitenkin vaikka kuinka monen kuoleman :D
Aika näyttää. Tällä hetkellä laumasuojasta ei ole merkkiäkään, sillä globaalisti tartunnat kasvavat edelleen - joskin tilastointi tässä ei ole erityisen luotettavaa. Mutta Eurooppa on esimerkiksi niin kaukana laumasuojasta, että rokote tulee hyvin todennäköisesti ennen sitä.
Ruotsissa ollaan pian niillä tietämillä, kun laumasuoja itsessään alkaa jo jarruttamaan potentiaalisten tartuntojen määriä. Oman kirjanpidon, jota WhatsApp-ryhmässä pidän, mukaan kohta n. kolmannes ruotsalaisista on saanut kokea koronan kutittelut.
Se on juuri tuon n. promillen verran kansasta, kun otollisissa oloissa virus pääsee myötavaikuttamaan kuolemiin ja pääsemään tilastoihin. Ruotsin absoluuttinen worst case -määrä siis n. 10k, josta puolet nyt täynnä. Täydellisellä vanhainkoteihin viruksen kärräämisellä siis Ruotsi olisi teoriassa onnistunut rikkomaan historiansa kuolinennätyksen (95k kuolleita v 2002), mutta sekin näyttää jäävän auttamatta häppärien uhkakuvaksi. Näissä tietysti täytyy muistaa, että tokihan the rajoitukset selitetään pääosin syyksi kuolemien vähentymiseen, vaikka tartuntoja Ruotsissakin sitä lähes tuhatta päivittäin.
Koronaspecial-kuolleisuusylijäämä esim vuoteen 2018 nähden on tällä hetkellä laskujeni mukaan n. 1200-1400 henkilöä, Joka katoaa täysin vuosittaiseen vaihteluun ja kun otetaan osaltaan huomioon, että viime vuonna Ruotsissa kuoli harvinaisen vähän ihmisiä.
Varmistumalla riskiryhmien pitämisestä pois viruksen vaikutinpiiristä saadaan merkittävä vaikutus kuolemiin. Toki alussa oli kyse jostain sairaaloiden kantokyvystä, jossain välissä kuolemista, nyt ei mistään niistä vaan itse tartunnat ja myyttiset foliohattujälkitaudit pakotuksena, joita on vaikeampi osoittaa lähinnä epätoivoiseksi pelotteluksi.
Kysymys aktiiviselle laskeskelija
@Sistis kselle:
Kuinka monta kuolemaa Ruotsissa tulee arviolta olemaan tänä armon vuonna?
Kuinka monen niistä arviolta värittäisit "tapahtui oletettavimmin/ensikädessä koronan taudillisen vaikutuksen takia" -tussilla?
En arvioi kuolemia. En ole niitä niin aktiivisesti seurannut, eikä kompetenssini edes riittäisi tuohon. Olen seurannut vain todettujen tapausten kehitystä, koska tuo data on niin helposti saatavilla.
Ruotsissa tartunnat ovat niin kovassa nousussa, ettei laumasuojasta ole merkkiäkään, eikä ymmärtääkseni edes Tegnell pidä sitä todennäköisenä. Hyvä, että sinä silti pidät. Kerro ihmeessä Tegnellille, että hän on väärässä. :)
Sairaaloiden kantokykyyn vastaan uusiksi: Espanja, Ranska, Belgia.
Omat viimeiset ääneen mietiskelyt: Kuinka on selitettävissä, että aiempina vuosina tällaiset määrät sai kaikessa rauhassa kuolla pois, eikä ketään kiinnostanut... Minun mielestäni ainoa selitys on, että Korona brändättiin mediassa nyt onnistuneesti ja ennenkaikkea lanseerattiin globaalisti lähes yhdenaikaisesti ja täten taattiin kiinnostus.
Tähänkin vastasin jo aiemmin: kuolleisuus ei ole ainoa mittari, ja rajoitusten ansiosta kuolleisuus on pysynyt näinkin pienenä.
Tehdäänkö tämä sama talousstuntti siis todellakin uudestaan, kun viiden vuoden päästä huomataan, että jossain päin pukkaa epidemiaa/ tai muuta uutta erikoista meemitautia.
Meemitauti. Hieno termi.
Tästä tuli mieleen tämä uutinen, jossa meemitauti osoitti karman vaikutuksen. Toki uutisen luotettavuuden voi kyseenalaistaa.
33-vuotias ukrainalainen Dmitriy Stuzhuk kuoli koronaviruksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Hänen ex-vaimonsa Sofia Stuzhuk kertoi asiasta ex-parin miljoonille someseuraajille.
www.is.fi
Mulle on ihan sama, saiko tästä nyt selvää, en vaivaudu ottamaan päivän kusenpolttamiin ilmiön mikromuutoksiin kantaa, kiinnostaa lähinnä iso kuva ja miten eteenpäin. Oma kanta selkeä: ainoastaan mahdollisesti mummot kotiarestiin ja yhteiskunnan pyörät ja sairaalan pyöröovet pyörimään. Ne kestävät sen kyllä jos Ruotsi kesti kuten kesti v. 1993 11000 kuollutta kuukauteen niin, että arkun luukutkaan narahtaneet.
Mielipiteesi tuli selväksi. Totean vain, että olen eri mieltä melkein kaikesta. Ja en löydä oikein millekään väitteellesi tukea tiedeyhteisöstä.
yle.fi
/img-s3.ilcdn.fi/486119d3202c077d206bb0e5f0cbb7e6218ae42d13620b47ad92476a898d35ca.jpg)
www.iltalehti.fi
