Tunnuslukuja tarkastelemalla selviää. Muutamaa hieman vakavaraisempaa (Kärpät, HIFK, Tappara) lukuun ottamatta yhtiöillä on kassa luokkaa 100-500k. Eli kaikki mitä tulee sisään, menee toiminnan pyörittämiseen. Välillä tulee raskaasti tappiollisia tilikausia, joihin pitää varautua. Toiminta itsessään pyörii aika vakaalla liikevaihdolla, eli käytännössä tulos voi parantua pelillisen menestyksen ja sitä kautta kasvaneen tulovirran (lipputulot, sponsorit) myötä. Mutta tässäkin tulevat realiteetit vastaan aika äkkiä, sillä menestyäkseen pitää pääsääntöisesti investoida pelaajamateriaaliin, mikä taas syö sitä kannattavuutta.
Yhtenä toimivana reseptinä on ollut sitoa jääkiekko osaksi muuta bisnestä. Rauman Lukko on tässä mestari, sillä emoyhtiö (Contineo Oy) puuhailee kaikkea muutakin kuin jääkiekkoa, jolloin konserni voi kuitata tappiolliset tulokset. Kärpillä taas on (ymmärtääkseni) vahva alueellinen rooli liike-elämässä, jolla se tukee jääkiekkobisnestä.
Seurat työllistävät kourallisen henkilöitä, suurimmillaankin alle 100. Toki ottelutapahtumat työllistävät osa-aikaisia, mutta toisaalta voi myös kysyä, kanavoituisiko raha ja työllisyysvaikutukset muualle, mikäli Liiga-kiekkoa ei olisi olemassa.
Julkinen tuki taas tulee investointeina halleihin ja niiden ylläpitoon. Kunnat ovat usein rahallisena tukena, kun fasiliteetteja uusitaan ja kun niiden vuokrista neuvotellaan. Samaten juniori- ja harrastekiekkoilu on symbioosissa Liiga-seurojen kanssa, ja sieltä saadaan molemmin puolin hyötyjä.
En siis tällä halua sanoa sitä, etteikö Liigaa voisi taloudellisesti pyörittää, mutta ei se ydinliiketoiminta ole pääsääntöisesti voitollista. Oikeastaan tilanne muistuttaa hieman Telian tilannetta, eli tv-systeemit pyörii tappiolla, mutta samalla saadaan asiakkaita niihin oikeasti voitollisiin bisneksiin.
Tämä on ihan totta ja vaikuttaa varmasti taustalla. Eli kun on jo ehditty investoida johonkin, toiminnan alasajo toisi merkittävät tappiot ja vaikutukset talousalueelle. Tuki seuroille on luultavasti pienempi paha kuin konkurssit.
