Jos sitten pysähdymme pohtimaan, kumpi vaihtoehto on Suomen kannalta (= Suomen kansantalouden ja turvallisuuden) parempi vaihtoehto, on suhteellisen selvää, että ajatus Halla-Ahosta pääministerinä ei ole yhtään hullumpi. Marinoitumisen jatkuminen toisen kauden ajan tuottaisi todennäköisesti sellaista taloudellista vahinkoa, jota ei enää olisi mahdollista korvata. On selvää, että persut joutuisivat vaalivoittajinakin tinkimään todella paljon tavoitteistaan. Ensimmäisenä romukoppaan lentäisi perussuomalainen EU-politiikka, sillä hallitusta ei synny muuten kuin nykyisen kaltaisen tai sitä hyvin lähellä olevan EU-politiikan kanssa.
Mitä persut sitten muuttaisivat pääministeripuolueena? Ulkomaalaispolitiikka muuttuisi olennaisesti nykyistä kireämmäksi. Kokoomus, Kepu ja KD voisivat hyvinkin niellä tämän, jos kiristysten ulkopuolelle rajattaisiin työperäinen maahanmuutto (ja tämä varmasti sopisi Hallikselle, hörhöimmät persut ovat sitten luku sinänsä).
Summa summarum, Halla-Ahon hallituksen ohjelma ei tulisi merkitsevästi poikkeamaan Sipilän hallituksesta ja sehän merkitsisi selvää parannusta nykytilanteeseen.