Kokoomus

[dana77]

Tuosta voisin tarttua kyllä tuohon koulujen käymiseen. Olen itse käynyt Helsingin kauppakorkeakoulun (joka on nykyisin osa Aalto-yliopistoa) ja näin jälkikäteen kyllä pitää pyöritellä vähän päätä siitä talousopetuksen asenteellisuudesta, mikä opinahjossa oli. Hyvin vahvasti pääoma edellä ja "kokoomuksen oikean laidan" talousoppeja siellä julistettiin "oikeana talouspolitiikkana" ihan oppimateriaaleissa. Metsässä kävelyllekin voi määritellä maksavan rahaa yksilölle, koska sen ajan voisi käyttää työntekoon ja ansaita rahaa.

Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?

 

[Jussih]

Hyvä, että joku nosti keskusteluun tuon työntekijöiden edustuksen yhtiöiden hallituksissa. Minullakin on suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi tämä on Kokoomukselle (ja EK:lle) niin kovin ongelmallista. Ensinnäkin, yksi työntekijä ei hallituksessa pysty merkittävää vahinkoa aiheuttamaan vaikka olisi minkälainen pölvästi. Toisekseen, todennäköistä on, että kun työntekijä näkee asian kaikki puolet, lähentyy hänen mielipiteensä kummasti omistajien näkemystä. Kolmannekseen, vaikkei näin kävisikään on hätätilanteessa yksittäinen työntekijä helppo korruptoida toimimaan hallituksessa johdon toiveiden mukaisesti ja viemään alaspäin toivottua sanomaa.

Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?

 

[Cobol]

Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?

Ruotsissa raja on muistaakseni 30 työntekijää. Kyllä se toimii hyvin. Jos konsernin johto on esimerkiksi Ruotsin ulkopuolella, konsernin edustaja voi Ruotsissa toimivan tytäryhtiön hallituksen kokouksessa keskustella työntekijöiden edustajan kanssa samalla ja viestit kulkevat suoraan työntekijöiden suuntaan. Sama kääntäen eli Ruotsin tytäryhtiön työntekijöiden näkemykset tulevat konsernin johtohenkilöille suoraan.

 

[Ollakseni]

Hyvä, että joku nosti keskusteluun tuon työntekijöiden edustuksen yhtiöiden hallituksissa. Minullakin on suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi tämä on Kokoomukselle (ja EK:lle) niin kovin ongelmallista. Ensinnäkin, yksi työntekijä ei hallituksessa pysty merkittävää vahinkoa aiheuttamaan vaikka olisi minkälainen pölvästi. Toisekseen, todennäköistä on, että kun työntekijä näkee asian kaikki puolet, lähentyy hänen mielipiteensä kummasti omistajien näkemystä. Kolmannekseen, vaikkei näin kävisikään on hätätilanteessa yksittäinen työntekijä helppo korruptoida toimimaan hallituksessa johdon toiveiden mukaisesti ja viemään alaspäin toivottua sanomaa.

Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?

Miksi yksityisen yhtiön hallituksessa pitäisi olla lainsäätämä minimiedustus jollekin ryhmälle? Jos työntekijät haluavat edustajan hallitukseen, voivat ostaa osakkeita ja käyttää äänioikeuttaan.

 

[lihaani]

Miksi yksityisen yhtiön hallituksessa pitäisi olla lainsäätämä minimiedustus jollekin ryhmälle? Jos työntekijät haluavat edustajan hallitukseen, voivat ostaa osakkeita ja käyttää äänioikeuttaan.

Ihanneolosuhteissa oilisi näin. Mutta arjessa suurimmalle osalle työtekijöitä osakkeiden hinnat ovat niin suuria, ettei heillä ole varaa ostaa osakkeita. Pitää myös syödä, asua ja pukeutua.

Tämä myötämäärämisoikeus, mikä Ruotsissa on, on tarkoitettu siihen, että työntekijät tietävät yrityksen todellisesta tilasta saman kuin omistajatkin.

Kummasti palkankorotusvaatimukset asettuvat realistiselle tasolle.

 

[Kilgore Trout]

Minulla on myönteisiä kokemuksia työntekijän ottamisesta yrityksen hallitukseen. Se toki eri asia reilun 20 hengen asiantuntijayrityksessa, jossa omistajat työskentelevät rinnan työntekijöiden kanssa, kuin jossain muualla. Meille se oli selvä lisäarvo, kun pyrimme pitämään vaihtuvuuden pienenä ja työntekijöistä kiinni.

 

[Cobol]

Minulla on myönteisiä kokemuksia työntekijän ottamisesta yrityksen hallitukseen. Se toki eri asia reilun 20 hengen asiantuntijayrityksessa, jossa omistajat työskentelevät rinnan työntekijöiden kanssa, kuin jossain muualla. Meille se oli selvä lisäarvo, kun pyrimme pitämään vaihtuvuuden pienenä ja työntekijöistä kiinni.

On se isommissakin puitteissa näin. Itsellä kokemusta ensin omasta firmasta, sitten pörssiyhtiöstä ja konsernista, joka toimii Euroopassa ja USA:ssa. Suomessa voisi valita henkilöstön edustajat joko suoraan vaaleilla tai vaaleilla esimerkiksi kolme, joista yhtiön hallitus valitsee mielestään yhden parhaan. Tämä käytäntö on Suomessa joillakin suuremmista yrityksistä.

Tulevaisuudessa uskon, että kaikki ovat Suomessakin sitä mieltä, että henkilöstön edustaja/edustajat kuuluvat yritysten hallintoon. Pienempiä yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät on kääntänyt jo takkinsa. Tavoitetta on helpompi saavuttaa, jos yrityksen henkilökunta on hyvin perillä yrityksen asioista. Sen takia Yrittäjillä on valmius siihen, että yrityksen henkilökunnan rooli yrityksen hallinnossa vahvistuisi.

 

[Ollakseni]

Jos tuo työntekijöiden ottaminen hallitukseen on niin hyvä asia, niin mikseivät yritykset tee tätä ihan itsenäisesti? Miksi siihen vaaditaan lainsäädännöllinen pakko?

 

[Cobol]

Jos tuo työntekijöiden ottaminen hallitukseen on niin hyvä asia, niin mikseivät yritykset tee tätä ihan itsenäisesti? Miksi siihen vaaditaan lainsäädännöllinen pakko?

Osa valitsee, osa ei. Yksi ongelma on, miten henkilöstön edustaja valitaan ja kuka edustaa henkilöstöä kun mitään lakia tms ei ole. Myös asenneilmapiiri on vastassa. Varsinkin pienempiä yrityksiä voidaan johtaa kertomalla mahdollisimman vähän henkilöstölle.

 

[E]

Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?

Lähinnä pointti oli se, että kilpailevia talousoppeja vähäteltiin ja sivuutettiin aivan täysin. Kova markkinatalous - jossa työntekijät on lähinnä kuluerä - oli se ihanne.

Kun tuon ajattelun yhdistää politiikkaan, syntyy näitä "kauppakamarinulikoita" (jos Loka Laitista saa siteerara), jotka ajattelevat työväestön lähinnä alemman kastin ihmisinä, joiden ahneus (eli toive saada sen verran liksaa, että jäisi vähän pakollisten menojen jälkeen ylikin) syö pääomien tarvitsemia tuottoja (joiden pitäisi nyt olla vähintään 10% vuodessa, mieluummin yli 15%).

 

[Petri1981]

Itse näkisin, että EU-politiikassa on kokoomukselle pienimuotoinen kompastuskivi, kun huomioi sen, mihin suuntaan EUta ollaan nyt viemässä. Sinänsä EU-myönteisyys ja avoin suhtautuminen integraatioon on ihan fine, mutta pian tulee myös se hetki, jolloin kokoomuksen pitää myöntää, että tämän tien päässä on tulonsiirrot ja mm. EU-tason verotusoikeus ja se voi olla monille ydinkannattajille kova paikka, eikä vähiten juuri näille mainitsemilleni rotary-jäärille.

Näin on. Olen nyt puoli vuotta ihmetellyt, kun ns. ”markkinamyönteiset” kokoomuslaiset kannattavat EU:n elpymisrahastoa, eli sisäistä tulonsiirtomekanismia, jossa käytännössä terveiden maiden talouksilta seteleitä siirrettään kuihtuviin talouksiin. Näin pidetään kuulemma koko Eurooppa elinvoimaisena, joka on ehdottoman tärkeää. Sitten seuraavana päivänä naureskellaan kepuille, jotka haluavat siirtää taloudellisesti terveiltä kaupungeilta euroja taloudellisesti kuihtuville maakunnille ja kunnille.
”Pidetään koko Suomi elinvoimaisena (tulonsiirroilla)” nyt vain on niin tyhmä ja markkinatalousvastainen ideologia kuulemma, mitä se toki onkin. Ihan yhtä tyhmä kuin ”Pidetään koko Eurooppa elinvoimaisena (tulonsiirroilla)”.

Muutenkin täysi vassaripuoluehan tämä Kokoomus on, mutta silti edelleen vähiten huono vaihtoehto.

 

[dana77]

Lähinnä pointti oli se, että kilpailevia talousoppeja vähäteltiin ja sivuutettiin aivan täysin. Kova markkinatalous - jossa työntekijät on lähinnä kuluerä - oli se ihanne.

En edelleenkään ole saanut vastausta, että minä nämä kilpailevat talousopit ovat jos puhutaan mikrotaloustieteestä?
Tottakai työntekijät ovat taloustieteessä (kirjanpito yms) kuluerä siinä missä raaka-aineet, verot tai vuokratkin. Ei sillä mitään arvolatausta ole puoleen tai toiseen, vaan se on fakta. Kauppatiedehän on lähinnä matematiikkaa.

Toki johtamista opetetaan joskus/usein myös kauppatieteiden laitoksella ja siellä mukana on sitten psykologiaa yms "pehmeää".

Kun tuon ajattelun yhdistää politiikkaan, syntyy näitä "kauppakamarinulikoita" (jos Loka Laitista saa siteerara), jotka ajattelevat työväestön lähinnä alemman kastin ihmisinä, joiden ahneus (eli toive saada sen verran liksaa, että jäisi vähän pakollisten menojen jälkeen ylikin) syö pääomien tarvitsemia tuottoja (joiden pitäisi nyt olla vähintään 10% vuodessa, mieluummin yli 15%).

Työntekijöiden ahneus ei poikkea mitenkään sijoittajien ahneudesta. Kumpikin koittaa saada mahdollisimman suuren osan lisäarvosta itselleen. Siinä että sijoittaja koittaa saada mahdollisimman hyvän tuoton sijoituksilleen ei poikkea mitenkään siitä, että työntekijä kilpailuttaa oman asuntolainansa. Sen moralistointi on lähinnä naivia.

 

[Cobol]

Näin on. Olen nyt puoli vuotta ihmetellyt, kun ns. ”markkinamyönteiset” kokoomuslaiset kannattavat EU:n elpymisrahastoa, eli sisäistä tulonsiirtomekanismia, jossa käytännössä terveiden maiden talouksilta seteleitä siirrettään kuihtuviin talouksiin.

Euroopassa ns. vanhoissa länsimaissa ainoastaan perussuomalaisia vastaava laitaoikeisto joko kannattaa ei tai ei kannata riippuen kunkin maan omasta asemasta ja siitä, kuinka vahvasti on saamapuolella. Kokoomuksesta selvästi oikealla olevat puolueet kannattavat, vaikkapa Saksassa tai muissa maissa.

Muutenkin täysi vassaripuoluehan tämä Kokoomus on, mutta silti edelleen vähiten huono vaihtoehto.

Marxilainen puoluehan se Kokoomus on ja palstalla onkin näköjään käynnistynyt iloisten persuhenkisten kisa, kumpi on enemmän vassari ja marxilainen, Vihreät vai Kokoomus. Se että Kokoomus olisi täysin vassaripuolue kertoo ainoastaan näin väittävän oman poliittisen position. Sieltä katsoen kyllä, muuten tietenkään ei.

 

[E]

En edelleenkään ole saanut vastausta, että minä nämä kilpailevat talousopit ovat jos puhutaan mikrotaloustieteestä?

Tässä ketjussa varmaan pitäisi keskittyä Kokoomuksen politiikkaan, ei sinäänsä taloustieteistä väittelyyn. Mutta ainoana toimivana mallina opetetun täysin avoimen ja yksityisomisteisen markkinatalouden vastakohta olisi esimerkiksi täysin suljettu julkisvetoinen talous. Välille mahtuu paljon harmaan sävyjä.

Yleisesti en ymmärrä, miksi oletusarvoisesti yksityinen toimija olisi aina ylivertainen vaihtoehto julkiseen toimijaan.

Tottakai työntekijät ovat taloustieteessä (kirjanpito yms) kuluerä siinä missä raaka-aineet, verot tai vuokratkin. Ei sillä mitään arvolatausta ole puoleen tai toiseen, vaan se on fakta. Kauppatiedehän on lähinnä matematiikkaa.

Työntekijän tulisi olla lähtökohtaisesti taloustieteessä investointi, ei kuluerä. Mutta se ei ollut pointti.

Politiikkaan ei voi suoraan soveltaa taloustieteitä tai yritysjohtamista. Jos teet tuottoa omistajille yritysjohtajana, saat jatkaa hommissasi, vaikka työntekijät ei ihan tyytyväisiä olisikaan. Jos taas poliitikkona saat valtiotalouden ylijäämäiseksi, mutta kansalaiset ovat tyytymättömiä, et saa vaaleissa jatkoa. Politiikka eroaa siinä mielessä yritysjohtamisesta, että vaaleissa ne "duunarit" valitsee johtajansa, ei "omistaja". Ja sitä ei tunnu monet Kokoomuksessa ymmärtävän - tosin ei tuntunut Sipiläkään.

Toki johtamista opetetaan joskus/usein myös kauppatieteiden laitoksella ja siellä mukana on sitten psykologiaa yms "pehmeää".

No "pehmeä" tarkoitti lähinnä sitä, että luvut ei ole keskiössä. Kyllä johtamisenkin puolella oli kohtuu vahva asenne sama siinä, että työntekijöiden asioista tarvitsee huolehtia lain minimin yli vain, jos yritykset joutuvat oikeasti kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Muuten työntekijät eivät olleet ihmisiä, he olivat resursseja.

Työntekijöiden ahneus ei poikkea mitenkään sijoittajien ahneudesta. Kumpikin koittaa saada mahdollisimman suuren osan lisäarvosta itselleen. Siinä että sijoittaja koittaa saada mahdollisimman hyvän tuoton sijoituksilleen ei poikkea mitenkään siitä, että työntekijä kilpailuttaa oman asuntolainansa. Sen moralistointi on lähinnä naivia.

Kyllä, juuri näin.

Mutta asenteellisesti on väärin opettaa, että pääomat saavat kyllä hakea maksimaalista tuottoa, mutta työntekijäpuolen osalta kaikki olojen tai ehtojen parannukset ovat paheksuttavaa, koska ne pienentävät yrityksen tuottoja. Ja se heijastuu monien erityisesti nuoremman polven kokoomuslaisten ja Kokoomuksen kannattajien asenteissa.

 

[Walrus21]

Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?

Sosiaalidemokratia, eli marxilaisuuden ja liberalismin avioton lapsi. Perustuu vahvaan omistusoikeuden instituutioon sekä valtion kontrolloimaan, kapitalistiseen sekatalouteen. Eräällä tavalla siis marxilainen luomus, jossa ryövätään työn lisäarvo patruunalta valtion pohjattomaan kirstuun. Sieltä se sitten kanavoidaan sosialistisesti "yhteiseen hyvään", eli esimerkiksi siihen, että alkoholistiäidin ja sekatyöläisen esikoiselle tarjotaan mahdollisuuksien tasa-arvoa maksuttoman koulutuksen muodossa. Rahat otetaan väkivaltamonopolin turvin mm. rikkailta perijöiltä, keskituloisilta insinööreiltä sekä progression kourissa taistelevilta lääkäreiltä.

Kokoomuskin tätä kuulemma kannattaa. Vuosien varrella sille on jopa kehitetty monia hauskoja termejä, joista 90-luvun ekososiaalinen markkinatalous on oma suosikkini.

 

[dana77]

Tässä ketjussa varmaan pitäisi keskittyä Kokoomuksen politiikkaan, ei sinäänsä taloustieteistä väittelyyn. Mutta ainoana toimivana mallina opetetun täysin avoimen ja yksityisomisteisen markkinatalouden vastakohta olisi esimerkiksi täysin suljettu julkisvetoinen talous. Välille mahtuu paljon harmaan sävyjä.

En voi sanoa, että tunnistaisin aihetta tälle kritiikille. Hieman ensimmäinen fiilis on, että onko kritiikki sama kuin lääketieteen kohdalla harmiteltaisiin että keskitytään pelkästään länsimaiseen lääketieteeseen ja unohdetaan kokonaan itämainen osaaminen ja ihmisen henkisyys.. Tosin minä en todennäköisesti ole samassa yliopistossa opiskellut.

Taloustiede jakautuu aika vahvasti mikrotaloustieteeseen eli yksiköiden toimintaan ja makrotaloustieteeseen, eli yhteiskuntien toimintaan. Julkisen sektorin koko ja sen vaikutus taloudelliseen toiminnan määrään on aivan puhtaasti tieteellisesti tutkittava kysymys ja taloustiede ei itsessään ota kantaa sen tuloksien hyöntämiseen poliittisessa päätöksenteossa.

Yleisesti en ymmärrä, miksi oletusarvoisesti yksityinen toimija olisi aina ylivertainen vaihtoehto julkiseen toimijaan.

Tätäkö ei siellä koulussa opetettu?

En usko että missään linjataan että yksityinen toimija olisi aina ylivertainen toimija verrattuna julkiseen. En ole koskaan kuullutkaan kenenkään ehdottavan oikeusjärjestelmän yksityistämistä, koska insentiivien luominen on lähes mahdotonta. Sen sijaan se on varsin mikrotaloustieteen peruskauraa, että rahan avulla ohjaamalla ja motivoimalla työntekijät saadaan toimimaan toivotulla tavalla kuin ilman ja sen takia yksityiset voittavat vapaassa kilpailussa toimijat jotka eivät sitä hyödynnä.

Työntekijän tulisi olla lähtökohtaisesti taloustieteessä investointi, ei kuluerä. Mutta se ei ollut pointti.

Työntekijä on taloustieteessä investointi ihan samalla tavalla kuin konekin, mutta on ne kumpikin myös kulueriä.
Kumpikin on tuotantovälineitä.

Politiikkaan ei voi suoraan soveltaa taloustieteitä tai yritysjohtamista. Jos teet tuottoa omistajille yritysjohtajana, saat jatkaa hommissasi, vaikka työntekijät ei ihan tyytyväisiä olisikaan. Jos taas poliitikkona saat valtiotalouden ylijäämäiseksi, mutta kansalaiset ovat tyytymättömiä, et saa vaaleissa jatkoa. Politiikka eroaa siinä mielessä yritysjohtamisesta, että vaaleissa ne "duunarit" valitsee johtajansa, ei "omistaja". Ja sitä ei tunnu monet Kokoomuksessa ymmärtävän - tosin ei tuntunut Sipiläkään.

Eiköhän tuon että mkä ero on yritysjohtamisella ja poliitiikalla tajua ihan jokainen kokoomuspolitiikko ja sipiä.

Mutta asenteellisesti on väärin opettaa, että pääomat saavat kyllä hakea maksimaalista tuottoa, mutta työntekijäpuolen osalta kaikki olojen tai ehtojen parannukset ovat paheksuttavaa, koska ne pienentävät yrityksen tuottoja. Ja se heijastuu monien erityisesti nuoremman polven kokoomuslaisten ja Kokoomuksen kannattajien asenteissa.

En ole usenkaan nähnyt kenenkään paheksuvat palkkojen korotuksia siksi, että ne pienentävät yritysten voittoja, Olen sitävastoin nähnyt palkankorotuksia paheksuttavan siksi, että ne vievät työpaikkoja pois suomesta, aiheuttavat konkursseja ja sitä myöten työttömyyttä. Lakkoilua ja sitä kautta aiheuttevia vahinkoja kansantaloudelle näkee usein kritisoitavat.
Toki jos yritysten voitot ovat liian pienet ei tänne investoida ja synny talouskasvua, joten on siinä pointtinsa. Jokainen taloustiedettä lukenut tietää, että avainsana tässä on tuottavuus.

 

[dana77]

Sosiaalidemokratia, eli marxilaisuuden ja liberalismin avioton lapsi. Perustuu vahvaan omistusoikeuden instituutioon sekä valtion kontrolloimaan, kapitalistiseen sekatalouteen.

Näin toki, mutta sekin noudattaa täysin samoja taloustieteellisiä tuloksia ja lainalaisuuksia ja sitä tutkitaan ja mitataaan täysin samoin metodein. Ei ole olemassa mitään erillistä sekataloustieteellistä tiedekuntaa, jossa opetettaisiin jotain vaihtoehtoista totuutta. Tosin en ole Kiljavan opiston tarjontaan lähemmin tutustunut.

 

[Evil]

Kokoomuksen olemassaolohan perustuu täysin näihin sihteerisirpoihin ja osastoalipäällikköjarmoihin, jotka ovat oikeasti alempaa keskiluokkaa mutta kuvittelevat olevansa ylempää. Niinpä ne äänestää ylöspäin. Ajattelevat että Iso Raha valtaan päästyään ajaa heidän etuaan. Mutta ei se aja. Se ajaa Ison Rahan etua. Helvetin taiten toteutettu huijaus, kun huijatut eivät edes tajua että heitä on kusetettu. Ja vaikka tajuaisivat, eivät usko.

 

[Dennis]

Mielestäni pitkään aikaan mielenkiintoisin artikkeli Kokoomuksesta:

Kokoomus | Kokoomuksen sisäinen selvitys paljastaa kovan kamppailun perussuomalaisten kanssa – Kokoomuslähde: Sinivihreys oli toiveajattelua

Kokoomus kamppailee vihreiden kanssa samoista äänestäjistä lähinnä vain Helsingissä ja jossain määrin muutamissa suurissa kaupungeissa.

www.hs.fi

Tässä puhutaan siitä, miten kokoomuslaisesta politiikasta pitäisi viestiä, mutta ei oikeastaan siitä, mihin Kokoomus haluaa kehittyä.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Päivän Hesarissa oli juttua CDUsta, jossa valitaan Merkelin seuraajaa (ja siis todennäköistä seuraavaa liittokansleria). Myös CDUn sisällä on voimakasta ristivetoa sen suhteen, mihin suuntaan puoluetta halutaan ohjata, eli mennäänkö konservatiivisempaan moodiin vai pyritäänkö muovaamaan puolueen linjaa enemmän vasemmalle, jotta todennäköinen tuleva hallitusyhteistyö Saksan Vihreiden kanssa onnistuisi jouhevammin.

Edit. ja näköjään juuri tullut tulos kertoo, että pj-vaalin tulos oli lopulta sellainen, että maltillisempi ja ”keskustalaisempi” (ei KePulaisempi) ehdokas voitti. Veikkaan, että tätä tulosta seurataan myös Kokoomuksessa mielenkiinnolla.

 

[Vatso]

Kokoomus, Petteri Orpo: ”bensaveroja ei nosteta”.

Kokoomuksen puolueohjelma: ”Luovumme autoverosta asteittain ja kompensoimme veromenetyksen nostamalla ajoneuvoveroa ja liikennepolttoaineiden verotusta”.

Kannattaisi varmaan tarkastaa ekana, mitä siellä omilla nettisivuilla lukee ennen kuin vaihdetaan lennosta linjaa jonkun imagokonsultin suosittelemaan suuntaan. Kyllähän Kokoomuksen ja Orpon uskottavuus alkaa lähentelemään nollaa ja näköpiirissä on vain huonoja ja hyvin huonoja kannatuslukemia.

 

[Cobol]

Orpo on jo kääntänyt kelkkansa enemmän arvokonservatiiviseen suuntaan. Ihan suunnitellusti. Edellinen suuri, Orpon esille nostama asia, oli humanitaaristen maahanmuuttajien mukanaan tuomat ongelmat kun 82 prosenttia heistä saa asumistukeakin.

Nostamalla jatkossa esille taattuja konservatiivisia valintoja, Orpo pyrkii säilyttämään paikkansa ja viemään Kokoomuksen vaaleissa voittoon. Nyt ei olla sinivihreitä lainkaan, koska se ei kiinnosta ketään.

 

[Vahva tunne]

Kokoomuksen olemassaolohan perustuu täysin näihin sihteerisirpoihin ja osastoalipäällikköjarmoihin, jotka ovat oikeasti alempaa keskiluokkaa mutta kuvittelevat olevansa ylempää. Niinpä ne äänestää ylöspäin. Ajattelevat että Iso Raha valtaan päästyään ajaa heidän etuaan. Mutta ei se aja. Se ajaa Ison Rahan etua. Helvetin taiten toteutettu huijaus, kun huijatut eivät edes tajua että heitä on kusetettu. Ja vaikka tajuaisivat, eivät usko.

Miten tuo kuulostaa jotenkin tutulta, oliko se jenkkilä, eikös sielläkin hiljan joku vastaavanlainen keissi ollut?

 

[Tuamas]

Kokoomuksessa on isoa sisäistä kipuilua sen suhteen mihin suuntaan puolueen pitäisi venyä.

Puolueen ylin johto on lähtenyt johdonmukaisesti kosiskelemaan konservatiiveja takaisin lähemmäs kypäräpappipuoluetta asemoitumalla.

Taas vastapuolella inan alempana (mutta kuitenkin johtotasolla) puolueessa liberaalisiipi pyrkii pitämään yllä kulissia sivistysporvaripuolueesta ja korostaa omaa liberaaliuttaan.

Nyt kun taustalla ei ole kultasormena Taru Tujusen kaltaista strategia ja Orpon karismattomuus saa jopa Matti Vanhasen näyttämään suurelta innostavalta johtajalta.

Puolue on kriisissä, kannatus sukeltaa oppositioasemasta huolimatta ja kansalaisille puolue näyttäytyy selkärangattomana ”markkinatutkimuspuolueena”, joka kääntää takkia heti kun jossain kyselyssä kansalaismielipide on omaa kantaa vastaan.

Hyvänä esimerkkinä puolueen skitsofreeninen suhtautuminen liikenteeseen, sen verottamiseen ja tietulleihin, joissa kaikissa on tehty u-käännöksiä aina sen mukaan mikä on vaikuttanut suosituimmalta kannanotolta.

 

[Walrus21]

Puolue on kriisissä, kannatus sukeltaa oppositioasemasta huolimatta ja kansalaisille puolue näyttäytyy selkärangattomana ”markkinatutkimuspuolueena”, joka kääntää takkia heti kun jossain kyselyssä kansalaismielipide on omaa kantaa vastaan.

Hyvänä esimerkkinä puolueen skitsofreeninen suhtautuminen liikenteeseen, sen verottamiseen ja tietulleihin, joissa kaikissa on tehty u-käännöksiä aina sen mukaan mikä on vaikuttanut suosituimmalta kannanotolta.

Tätähän se on. Toiminta on jatkuvasti reaktiivista. Ulospäin näyttää siltä, että puolue ei ole oikein mistään mitään mieltä; kaikki on kaupan.

Jos kannatus edellyttää vihertämistä, laitetaan Mykkänen tai Saara-Sofia Siren kosiskelemaan nuoria liberaaleja. Jos liikenteen sähköistyminen aiheuttaa huolta, ei hätää: kokoomus on autopuolue, joka pitää toyotanraadot kesämökkiläisten pihoilla ja bensanhinnan alhaalla.

Ydinkannattajaryhmälle on ihan sama, miten monilla rattailla karavaani kulkee. Mutta liikkuville äänestäjille touhu näyttää siltä, että kokoomus ei luota edes itseensä. Miksi äänestäjän pitäisi siis luottaa kokoomukseen? Mitä ratkaisuja heillä on tarjolla tulevaisuuteen?

Olen joskus todennut, että itseäni ei haittaa inhorealistinen rehellisyys. Jämäkkä oikeistopuolue, joka ajaa veroja alas, on ihan ok. Mutta tämä nykyinen pro-business -tilataksi ja sen matkustajisto on kuin jostain parodiasta.

Paras saatavilla oleva versio kokoomuksesta taisi olla Sipilän keskustapuolue vuosina 2015-2019.

 

[Salama44]

Paljon kertoo Kokoomuksesta että väitetään vaalimainoksessa sydämen oleva oikealla puolen ja se kuvataan vielä siniseksi. Sehän on täyttä puppua Eivätkö ne keksi mitään parempaa esim. että Suomen väri on sininen.

Kyllä sydän on vasemmalla ja sen väri on punainen. Huvittavan epätoivoista mainontaa. Koko ajan menee huonommaksi.