Mullistavaa. Miksiköhän kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin? Eiku...ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksatus valtiolle
Mullistavaa. Miksiköhän kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin? Eiku...ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksatus valtiolle
Jep, eihän tuo lista kovin radikaalilta näytä. Tasaveronkin voi halutessaan, jos jostain syystä haluaa nähdä turhaa vaivaa, järkeistää ihan toimivaksi ratkaisuksi. Leponiemi voisi hyvin olla yhteistyössä Marinin kanssa - toisen kohdalla avoin kysymys on poliittisesta kompetenssista (eli pärjääkö ja osaako Lepomäki poliittisissa väännöissä) ja toisella kyvystä uudistuspolitiikkaan (eli ymmärtäisikö esim. Soininvaaran "vasemmistolaisesta markkinaliberalismista" jotakin).Mullistavaa. Miksiköhän kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin? Eiku...
Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että siirtyminen oikeammalle tarkoittaisi todennäköisesti pienempää äänisaalista. Ehkä tietysti samalla yhtenäisempää puoluetta ja sitoutuneempaa äänestäjäjoukkoa, mutta siirtymää RKP:hen ja vihreisiin tulisi varmasti.Tämä lienee syy siihen, että moni Kokoomus-äänestäjä Lepomäestä tykkää. Puolueena Kokoomus on valahtanut muun poliittisen kentän mukana liikaakin vasemmalle, ja puolueen perinteiset arvot eivät enää juurikaan näy politiikassa, valitettavasti. Lepomäki on piristävä poikkeus muuhun puolue-karjaan.
Lepomäki toisaalta veisi puoluetta liberaalimpaan suuntaan, mikä voisi tuoda äänestäjiä Vihreistä.Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että siirtyminen oikeammalle tarkoittaisi todennäköisesti pienempää äänisaalista. Ehkä tietysti samalla yhtenäisempää puoluetta ja sitoutuneempaa äänestäjäjoukkoa, mutta siirtymää RKP:hen ja vihreisiin tulisi varmasti.
Ja onhan niitä lisääkin. Osa aikaansa edellä. Mutta juttuhan on siinä, että kaikki ovat perusteltuja. Samaa mieltä ei tarvitse olla mutta asialliset perustelut ovat raikkaita tuulahduksia ummehtuneessa politiikassa. Siitähän demokratiassa pitäisi olla kyse. Äänestäjille jää sitten aivoriihtä valita puolensa. Perusteeton mutuhuutelu tuntuu olevan kova sana tänä päivänä. Ja lehteenkin pääsee helpommin tällä tavalla. Toimittajat tuntuvat kuvittelevan ettei aikuisia ihmisiä kiinnosta politiikka ilman näyttäviä uhkakuvien maalailua ja helposti ymmärrettäviä mielikuvia. Milloin lähtee itsenäisyys, milloin loppuu eläkkeet jne.Hänen älykkäitä ja päteviä ideoitaan ovat mm. perustulo, alhaisempi tasaverotus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksatus valtiolle ja samalla sen heikentäminen ("kannustavuus"), työehtosopimusten yleissitovuuden poisto jne.
Rohkenen olla tästä eri mieltä. Jos politiikasta kuohitaan pois kaikenlainen identiteettikinastelu, jäljelle jää aika perinteinen oikeiston ja vasemmiston välinen kamppailu. Toki siellä on muitakin sävyjä, mutta ydinkonflikti keskittyy edelleen taloudellisen intervention määrään.Koko vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu on todella väsynyttä. Tilaus sellaiseen loppui joskus 90-luvulla. Liberalismi-konservatismi olisi oikea jako. Molemmat aatteet ovat perusteltuja nyt ja jatkossa. Sekä Marin että Lepomäki ovat virkistävän älykkäitä poliitikkoja, eri puolillla tai ei. Huhtasaaret ja muut Kulmunit vievät vain mielenkiintoa politiikasta. Valitettavasti kansalle tuntuu uppoavan Orpon kaltaiset mitättömyydet paremmin. Demokratiassa pätevin tulee harvoin valituksi.
Ehkei RKP:hen kuitenkaan. RKP taitaa nyt Orpon aikana olla meidän ainoa aito oikeistopuolue.siirtymää RKP:hen ja vihreisiin tulisi varmasti.
Onpa aina silloin tällöin kannattanut jopa vapaata kilpailuakin.Kokoomus asettuu käytännössä aina sääntelyn purkamisen tai elinkeinoelämän puolelle.
Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että siirtyminen oikeammalle tarkoittaisi todennäköisesti pienempää äänisaalista. Ehkä tietysti samalla yhtenäisempää puoluetta ja sitoutuneempaa äänestäjäjoukkoa, mutta siirtymää RKP:hen ja vihreisiin tulisi varmasti.
Onpa aina silloin tällöin kannattanut jopa vapaata kilpailuakin.
Olen pitkälti samaa mieltä @Walrus21 kanssa edellä. Ja ihmiset voi varmasti jakaa laatikoihin monella eri tavalla. Jos kuitenkin haluaa nähdä poliittisen kentän pitämällä liberalismin toisena vastavoimana, niin jako kannattaisi tehdä ennemmin liberalismi-totalitarismi akselilla. Molemmat näistä ovat aktiivisia ja selkeitä idealismeja - ja vieläpä toistensa vastakohta. Yksilönvapaudet vastaan valtion kontrolli. Konservatismi ei ole siis poliittisesti ajateltuna liberalismin vastakohta.Koko vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu on todella väsynyttä. Tilaus sellaiseen loppui joskus 90-luvulla. Liberalismi-konservatismi olisi oikea jako. Molemmat aatteet ovat perusteltuja nyt ja jatkossa.
Hmm, monet konservatiivit eivät esim. hyväksy homoliittoja tai -adoptioita tai kannata transseksuaalien oikeuksia - samalla he kuitenkin voivat rakastaa Ayn Randia ja täysin vapaita markkinoita. Tälläinen yhdistelmä on hyvin tavallinen esim. USA:ssa eikä nyt joissakin lievemmissä muodoissa Suomessakaan mitenkään tavaton. Perinteinen nelikenttä löytää näille oikein hyvän lja selkeän okeron arvoliberalismi/konservatismi ja talousliberalismi/suurempi valtiojohtoisuus -akseleilta. En oikein ymmärrä, miksi niin monet, etenkin oikeistossa, haluavat päästä eroon tästä sangen toimivasta ideologisen kartoituksen mallista.Molemmat näistä ovat aktiivisia ja selkeitä idealismeja - ja vieläpä toistensa vastakohta. Yksilönvapaudet vastaan valtion kontrolli. Konservatismi ei ole siis poliittisesti ajateltuna liberalismin vastakohta.
Konservatismi on poliittinen aate (vanhollisuus), joka pyrkii säilyttämään vanhaa ja vastustamaan äkillisiä muutoksia. (Määritelmä on kopsattu suoraan netistä.) Ei konservatismi itsessään tarkoita minkään tietyn asian vastustamista, ainoastaan muutosta yleisesti. Moni konservatiivi hyväksyy homoliitot. Henkilökohtaisesti uskaltaisin väittää, että useimmissa ihmisissä on sekä liberaaleja, että konservatiivisia piirteitä.Hmm, monet konservatiivit eivät esim. hyväksy homoliittoja tai -adoptioita tai kannata transseksuaalien oikeuksia - samalla he kuitenkin voivat rakastaa Ayn Randia ja täysin vapaita markkinoita.
Itse ymmärrän erittäin hyvin miksi siitä halutaan eroon. Konservatismilla on negatiivinen leima. Mutta perustele toki näkemyksesi siitä, miksi yksilönvapauksia hakeva idealismi ja yksilönvapauksia rajoittava idealismi eivät olisi keskenään niitä vastakohtia? Ja siitä miksi poliittinen ideologiakartoitus pitäisi tehdä juuri muutosta hakevien ja muutosta vastustavien kesken? Muutos ja sen vastustaminen eivät sinällään ole kovin vahvoja poliittisia visioita. Kuten edellä mainitsen, liberaali, joka elää maailmassa, jonka ei halua muuttuvan, on myös konservatiivi.En oikein ymmärrä, miksi niin monet, etenkin oikeistossa, haluavat päästä eroon tästä sangen toimivasta ideologisen kartoituksen mallista.
Kokoomuksella jo kampanja käynnissä tätä silmällä pitäen. Lepomäkihän on suorastaan demari:Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että siirtyminen oikeammalle tarkoittaisi todennäköisesti pienempää äänisaalista. Ehkä tietysti samalla yhtenäisempää puoluetta ja sitoutuneempaa äänestäjäjoukkoa, mutta siirtymää RKP:hen ja vihreisiin tulisi varmasti.
Jos konservatismi määriteltäisiin vain muutosten vastustamisen kautta, siitä tulisi sangen sisällöllisesti tyhjä ideologia. Perinteisesti näin ei kuitenkaan ole ollut - vaan se on yhdistetty ideologisiin juuriinsa, esim. Burkeen sekä 1900-luvulla käytyihin kamppailuihin sosialismia ja sosiaalidemokratiaa sekä arvoliberalismia vastaan. Minun puolestani termistä ja perinteisestä nelikentästä voidaan luopua vaikka heti, mutta en oikein tajua, mitä esität tilalle. Jotain yksiulotteista totalitarismi-asteikkoa? Nyt varmaan seuraavaksi haluat kertoa, miten eksentrisesti määrittelet totalitarismin tässä kontekstissasi?Konservatismi on poliittinen aate (vanhollisuus), joka pyrkii säilyttämään vanhaa ja vastustamaan äkillisiä muutoksia. (Määritelmä on kopsattu suoraan netistä.) Ei konservatismi itsessään tarkoita minkään tietyn asian vastustamista, ainoastaan muutosta yleisesti. Moni konservatiivi hyväksyy homoliitot. Henkilökohtaisesti uskaltaisin väittää, että useimmissa ihmisissä on sekä liberaaleja, että konservatiivisia piirteitä.
Konservatismi on tänä päivänä melko tyhjä ideologia. Viittaat tuossa menneisiin aikoihin, ja maailman ollessa erilainen, se tietenkin merkitsi jotain muuta.Jos konservatismi määriteltäisiin vain muutosten vastustamisen kautta, siitä tulisi sangen sisällöllisesti tyhjä ideologia. Perinteisesti näin ei kuitenkaan ole ollut - vaan se on yhdistetty ideologisiin juuriinsa, esim. Burkeen sekä 1900-luvulla käytyihin kamppailuihin sosialismia ja sosiaalidemokratiaa sekä arvoliberalismia vastaan.
Jos tunget mukaan keskusteluun, tutustu siihen mistä keskustellaan. Itse ajattelen asioita vasemmisto-oikeisto-aksellilla, joiden sisälle mahtuu paljon spefifistisempiakin määritelmiä. Toinen nimimerkki halusi pois tästä määritelmästä korvatakseen sen liberalismi-konservatismi vastakkainasettelulla. Oma näkemykseni on perustunut siihen, että jos liberalismia halutaan pitää toisena määrittäjänä, niin sen vastakappaleena tulisi pitää ideologiaa, joka on oikeasti sen poliittinen vastakappale - eli totalitarismi. Konservatismi ei mielestäni ole tänä päivänä hyvä poliittinen vastakappale liberalismille. Konservatismi on periaatteessa hyvä vastakappale idealismille, joka pyrkii muuttamaan maailmaa. Vähemmän liberaaleimpina aikoina tämä saattoi pitää paikkansa.Minun puolestani termistä ja perinteisestä nelikentästä voidaan luopua vaikka heti, mutta en oikein tajua, mitä esität tilalle. Jotain yksiulotteista totalitarismi-asteikkoa? Nyt varmaan seuraavaksi haluat kertoa, miten eksentrisesti määrittelet totalitarismin tässä kontekstissasi?
Olen peräti vähän tutustunutkin - ja siksi pidän perinteistä nelikenttää todella kätevänä työkaluna. Tuskinpa kukaan voi väittää vastaan, etteivätkö nämä kaksi dimensiota, suhtautuminen talouden toimintaan sekä arvoliberalismin ja arvokonservatismin välinen kamppailu todellakin määrittäisi nykypäivän politiikkaa ja poliittista debattia. En sitten tiedä miksi pitäisi keksiä pyörä uudelleen ja vieläpä huonompana versiona.Jos tunget mukaan keskusteluun, tutustu siihen mistä keskustellaan.
Timo Soini pähkinänkuoressa.Viholliskuvaan liittyy tavallisimmin pyöräily, kasvisruoka ja maailmanparannus.
Ei. Tutustu keskusteluun johon tulit mukaan. En ole väittänyt, että perinteisiä poliittisia kartoituksia pitäisi jotenkin muuttaa. Olen väittänyt, että JOS liberalismi halutaan pitää toisena vastakappaleena kahtiajakoisessa poliittisessa määritelmässä, konservatismi ei ole se paras poliittinen vastakappale, koska se ideologia on enemmänkin muutosvastarintaa, jonka poliittinen ideologinen määritelmä määräytyy vallalla olevan järjestelmän kautta. MIKÄLI halutaan määritellä poliittinen kenttä kahtiajakoisesti, määrittelen sen itse mielummin vasemman ja oikean kautta. Se on mielestäni laveampaa ja siten ei niin lokeroivaa, koska ihmisen poliittiset ideologiat harvoin asuu yhdessä laatikossa. En ole mielestäni kritisoinut sinun nelikenttääsi. Menee jankkaamisen puolelle ja turhan monimutkaiseksi, joten lopetan osaltani tähän.Olen peräti vähän tutustunutkin - ja siksi pidän perinteistä nelikenttää todella kätevänä työkaluna.
Pidän toki itsekin Lepomäestä, mutta itse en vielä ole ihan niin vakuuttunut ajatuksistaan kuin monet Kokoomuksen kannattajat. Loppujen lopuksi tätä samaa vanhaa, että kapitalismi kyllä hoitaa ja hyvä valuu myös alas. Toivottavasti pääsee kuitenkin yrittämään ja tuolloin vaalitulos on sellainen, ettei kaikki kaadu kompromisseihin.
Aloin miettimään, että mitä jos ratkaistaan ansiosidonnaisen ongelma niin, että annetaan jokaisen kassan tarjota minkälaista ansiosidonnaista vaan, mutta kyseinen ansiosidonnainen kustannettaisiin 100 % kyseisen kassan varoista eikä verovaroista.
Tähän asiaan liittyy pari mielenkiintoista pointtia.Samalla sosialistit haluavat kahlita kapitalistista vastuunottoa. Esimerkiksi työterveyssopimukset ovat tarkasti säädeltyjä, ettei vain kukaan saisi enemmän kun toiset. Ymmärrän pointit esimerkiksi siitä, että liian hyvät työterveyssopimukset eriarvoistavat ihmisiä. Mielestäni tämä kuitenkin perustuu etenkin työnantajaan eikä tuloluokkaan niinkuin tällä hetkellä. Samalla myös kunnallisen terveydenhuollon resursseja vapautuisi käytettäväksi hoitoihin, kehitykseen ja tutkimukseen koska työterveydestä ei kipattaisi niin helpolla kunnalliselle puolelle. Tämä olisi selkeästi kaikki voittaa järjestelmä, jossa toki joku voittaisi mahdollisesti enemmän kuin toinen ja yksityinen vastuu ihmisistä kasvaisi, joka varsinkaan ei sovi sosialistille. Todellisuudessa kuitenkin rapistuvassa Suomessa jonka huoltosuhde näyttää kammottavalta meidän on pakko löytää muita vastuunkantajia kuin valtio. Ihan jo siitä syystä, ettei valtion rahat riitä kaikkeen.