Vaikka tämä on yleisesti ottaen hyvä suunta, ei sitä voi täysin ongelmattomaksi kuvailla. Kun veroja kevennetään, verokanta heikkenee ja edellyttää tulovirtoja muualta. Kun taas nostetaan kulutusveroja (esim. alv, bensaverot), heijastuu se heikentyneenä ostovoimana pieni- ja keskituloisilla.
Se voi tosiaan pienentää ostovoimaa pienituloisilla, mutta keskituloisilla syntyykin valintoja miten haluaa veronsa maksaa. Tämä lisäisi mahdollisuuksia pienyrityksillekin, sillä kulutushan tuosta piristyisi aivan varmasti. Edelleen pitää muistaa, että vaikka mentäisiin lähemmäksi tasaverotusta, niin parempi tuloiset maksaa edelleen enemmän veroja. Kulutusverojen nousu olisi aikavarmaa kyllä lyhyellä tähtäimellä, mutta on myös mahdollista menojen vähentymisessä työllisyyden kasvaessa. Tuo ei siis aivan mustavalkoinen näkemys ole.
Hyvinvointivaltion hallitsevana ajatuksena on, että valtio/kunnat järjestävät välttämättömät palvelut. Tällä tavalla varmistetaan se, että duunarin ei tarvitse hankkia esim. kallista lastenvahtia, vaan hän voi viedä muksunsa kunnalliseen, kustannustehokkaaseen päivähoitoon.
Tarkoitin enemmänkin niitä palveluja, joita yhteiskunta ei tarjoa. Kuten kirjoitin varsin selvästi auki. Nyt se tilanne isossa kuvassa, että vain ne jotka eivät jotain osaa tai oikeasti ehdi, ostavat palveluna työtä pienyrityksiltä. Muut tekevät jutut itse, tai talkoilla kavereiden kanssa. Oli sitten kyse lattiaremontista tai stereoiden korjaamisesta.
Ihmisillä on jo nykyisin mahdollisuus ostaa palveluita julkisen sektorin ulkopuolelta, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi. Aika moni myös toimii näin esim. terveyspalveluiden kohdalla, mikä sitten näkyy yksittäisen ja julkisen välisenä kilpailuna; köyhien osa on tyytyä siihen, mitä heille ilmaiseksi tarjotaan.
Ja luojan kiitos, että on mahdollisuus ostaa niitäkin palveluja julkisen ulkopuolelta, mitä julkinenkin tarjoaa. Melkoinen kommarimeininki olisi valloillaan, jos valtiolla olisi täysi monopoli. Mutta siitäkään en puhunut, joskin uskon meidän menevän kohti vieläkin kalliimpaa järjestelmää yksityisten hoitamana. Minäkin pidän julkisesta terveyden huollosta ajatuksena, en vain näin toteutettuna.
Ymmärtääkseni Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Ongelmat piilevät lähinnä alueellisessa eriarvoisuudessa ja perusterveydenhuollon resursseissa.
En ole samaa mieltä. Minusta ympäri suomen julkinen terveyden huolto toimii hitaasti ja paikoin jopa epäpätevästi. Kustannustehokas se on varmasti, kun ei vain laiteta enempää rahaa systeemiin, kuin mitä laitetaan. Sitten jonotetaan johonkin magneettikuviin 6kk tai istutaan työkykyisenä päivystyksen jonossa 8h (15min asiaa varten). Se ei vain ole tehokasta. Alueellisia eriarvoisuuksia on varmasti. Nythän tässä ihanuuksien ihmemaassa ei korkeista veroista huolimatta tuoteta edes perusterveyden huoltoa kunnissa, kuin nimellisesti.
Aika paljon hyvääkin on kireällä verotuksella tuotettu.
Paljon on ollut hyvää, paljon on tarkoitettu hyvää, mutta itselleni on päivän selvää, ettei tähän tilanteeseen voi jäädä. Ei vaikka moni eturivin poliitikkomme näin haluaa.
Onko Suomessa jotenkin poikkeuksellisen vähän pätkätöitä?
Mikä tämän kysymyksen tuotti? Suomessahan tuntuu olevan entistä vähemmän vakinaista työsuhdetta tarvitsevaa työsarkaa. Aika loogista olisi, että pätkätyöt tai niiden teettäminen on kasvanut. Kaikilla meidän työvoimasta vain ei kannata ottaa nyt vastaan sellaisia töitä.
Sosiaaliturvan heikko kannustavuus on tunnustettu ongelma, johon pyritään vastaamaan. Työvoimapulaan liittyy ns. kohtaanto-ongelma, joka on sidoksissa mm. typerään aluepolitiikkaan ja työperäisen maahanmuuton esteisiin. Kumpaankin pitäisi puuttua.
En ole juurikaan asiantuntija, mutta itse katsoisin ensimmäisen lääkkeen olevan kannustaa sosiaaliturvallakin olevia "kannattamattomiakin" töitä tai tehtäviä vastaan. Tämä olisi helpointa siten, että ei heti leikata mitään, kun tilille tulee rahaa muualtakin kuin Kelalta. Silläkin uhalla, että jokin marginaaliporukka hyväksikäyttäisi systeemiä. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi ehdottomasti lisätä. Houkuttelevuuden lisääminen olisi helppoa esim. lisäämällä ostovoimaa jollain ilveellä.
Mielestäni nykyinen järjestelmä ei ole mitenkään katastrofaalisen huono, vaan päinvastoin melko hyvällä pohjalla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muutoksia pitäisi tehdä. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tällaista valmiutta on ollut selkeästi enemmän.
Välillä mietityttää, että kelle tämä on hyvä? Itse en ole kokenut systeemiä kannustavaksi missään vaiheessa elämäni aikana. Minusta kansakuntamme vahvuus piilee kyvyssä nousta yli "luokkarajojen" ja tämä on järjestelmämme ansiota. Eikä vähiten lastenhoidon ja koulutusjärjestelmämme. En tiedä onko tätä niin mahdoton tehdä ilman kireää tuloverotusta ja julmaa progressiota.
Tästä seuraakin sitten aliresursointia sote-menoissa, mikä on jo nykyisellään iso ongelma. On kuitenkin kylmä fakta, että valtion budjetista valtaosa valuu sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin sekä opetukseen. Kummastakin on haastavaa leikata, kun jo nyt kärsitään liian pienestä hoitohenkilökunnan ja opetusalan ammattilaisten määrästä.
Ja tuon takia en pidä systeemiämme kustannustehokkaana. Meillä ei ole varaa pitää edes riittävää määrää ihmisresursseja asiakasrajapinnassa. Miten toiminta voisi vajaamiehityksellä olla tehokasta? Rahaa kyllä säästyy, kun ei vain palkata ketään. Olisipa mukava, kun olisi joku viisas sanomassa mistä leikkausta voisi tehdä.. missä sitä rahaa tuhlataan niin helvetisti, että hoitajiakaan ei voida pitää sairaaloissa tarpeeksi? Ei ole niillä kovimmat palkat mitä kunnista löytyy.
Noin yleisesti ottaen sanoisin, että tukien varassa elämisen autuutta liioitellaan julkisessa keskustelussa. Vaikka työn vastaanottaminen ei aina olisi välitön pikavoitto, on sillä työuran ja oman hyvinvoinnin kannalta lähes poikkeuksetta positiivisia vaikutuksia.
Minusta sosiaalituet ovat hyvä asia. Ne pitävät sellaiset ihmiset poissa rikoksen polulta, jotka eivät halua sinne lähteä. Mikäli tukia olisi vähemmän, joutuisi matti perusperheenisäkin pohtimaan lastensa ruokkimista mihin hintaan tahansa. Jos rahaa ei ole, niin sen hinnan on oltava jotain muuta. Minustakin myös kaiken työn vastaanottaminen on positiivista ja sillä on vain hyviä vaikutuksia.. paitsi elantoon. Jotkut eivät vain voi ottaa riskiä, että se perustoimeentulo katkeaa. Enkä syyllistä siitä nyt tuilla eläviä ihmisiä vaan järjestelmää, joka pakottaa siihen.
Yksineläjien on varmaan helpompi ottaa tuollaisia taloudellisia riskejä, mutta nyt puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista köyhistä perheistä, joista pitää huolehtia. Siinä on se iso rahareikäkin ja jos näistä saataisiin aktivoitua edes vähäsen enemmän, niin kerrannaisvaikutukset voisivat olla todella isoja. Paras tapa olisi turvata elanto siinäkin tapauksessa, että ottaa työtä vastaan vähäksi aikaa, vaikkei siitä mitään pitempää poikisikaan.