Juuri tällaista tarkoitan. Kiitos!
Juuri tällaista tarkoitan. Kiitos!Jossakin nelikentässä viime vaalien aikaan oli kysymykset "Pitäisikö opettajia palkata lisää?" ja "Pitäisikö poliiseja palkata lisää?". Ensimmäiseen jos vastasi myöntävästi oli vasemmistolainen ja ei-vastauksella oikeistolainen. Jälkimmäisessä kysymyksessä tilanne oli päinvastainen.
Otan nyt vaikka esimerkkinä tuon pakkoruotsin. Kun sitä kysytään nelikentässä, niin kannattamalla pakkoruotsia siirryt napsun liberaaliuden suuntaan ja kielivapausta kannattamalla siirryt konservatiiviseen suuntaan. Eihän siinä ole mitään järkeä? Pitäisi olla toiste päin. Tässä asiassa persut ovat liberaalimpia kuin esimerkiksi Vihreät (muistaakseni kannattavat pakkoruotsia).
En näe miten jokaisen suomalaisen pakottaminen ruotsin opiskeluun turvaa vähemmistön oikeuksia. Julkisten palveluiden tarjoaminen ruotsinkielellä sitä toki tekee, mutta ei niiden tarjoamiseen tarvita viittä miljoonaa ruotsin taitajaa. Muutenkin näen tässä selkeäsri vastakkain valinnanvapauden ja pakottamisen ruotsin kielen opiskeluun historiallisista eli konservatiivisista syistä. Noh tämä on toki mielipideasia ja niistä voisi kinata oikeassakin ketjussa.Niin.. Pakkoruotsi.. sehän on vähemmistökielen aseman turvaamiskesi ja kielivähemmistön omalla kielellä saatavien palvelujen turvaamista.. eli siis arvopohjainen kanta, jossa vähemmistöt ovat positiivisen etujensaajien joukossa kompensoimaan valtaväestön rakenteellisia etuja.
Eli kyllä minä sijoittaisin pakkoruotsin kannattamisen arvoliberaalille puolelle ja vastustamisen konservatismin puolelle suomalaisessa kontekstissa... Ei, itse en kannata pakkoruotsia, mutta se taas on eriasia ja johtuu henk. koht. oppimisvaikeuksista peruskoulutasolla.
NATO kysymys on haastavampi, koska sitä voidaan tosiaan katsoa kummalta kannalta tahansa, kansainvälisen yhteistyön syventäjänä (liberaaliarvo) tai vanhakanaisen vastakkainasettelun lisääjänä (konservatiiviarvo).
Maanpuolustus on sinällään selkeästi konservatiiviarvo historiallisessa kontekstissa, mutta kysymys siitä mikä on maanpuolustusta on todella monitahoinen asia. Varsinkin Suomen historiallisessa katsannossa, jossa WWII:n jälkeen otetiin linja pysyä erossa konflikteja aiheuttavista aiheista kokonaan. Nythän se on konservatiivista ajattelua (koska se käytännössä johti suomettumiseen) mutta oli aikanaan hyvinkin liberaalia.
Niin.. Pakkoruotsi.. sehän on vähemmistökielen aseman turvaamiskesi ja kielivähemmistön omalla kielellä saatavien palvelujen turvaamista.. eli siis arvopohjainen kanta, jossa vähemmistöt ovat positiivisen etujensaajien joukossa kompensoimaan valtaväestön rakenteellisia etuja.
Eli kyllä minä sijoittaisin pakkoruotsin kannattamisen arvoliberaalille puolelle ja vastustamisen konservatismin puolelle suomalaisessa kontekstissa... Ei, itse en kannata pakkoruotsia, mutta se taas on eriasia ja johtuu henk. koht. oppimisvaikeuksista peruskoulutasolla..
Minusta nykyinen syteemi tältä osin on paitsi vanhoillinen, myös typerä ja tehoton.
Kuten tuossa edellä yritin avata niin Suomessa ruotsin kielen asema on ollut hyvin merkittävä symbolinen vedenjakaja - sen suomenkieliset puolustajat ovat perinteisesti olleet länteen ja Skandinaviaan suuntautuneita arvoliberaaleja ja maltillisia vasemmistolaisia ja sen jyrkimmät vastustajat arvokonservatiivisia kansallisradikaaleja (sekä äärivasemmistolaisia Neuvostoliiton tavoitteiden ajajia). Historiallinen muisti on yllättävän pitkä. Sinänsä pakkoruotsi on itselleni melko yhdentekevä kysymys, mutta siitä lähtien kun hamalla 90-luvulla Suomalaisuuden liitto vallattiin (mikä oli yksi nykyisen kansallisradikaalin öyhöttämisen alkupisteistä) niin en ole halunnut tässä asiassa antaa milliäkään periksi. Ja kun melkoisesti harrastan kansallista kulttuuria ja historiaamme (siis paitsi en sillä tavalla öyhöttäisin somaleista ja Soroksesta ja Nato-salaliitoista) niin ruotsin kielen kulttuurinen merkitys on niin valtava, etten näe kauheata itkun aihetta siinä, että sitä jossain Ilomantsissa joudutaan pakolla tankkaamaan. Maailma on kova. Muistelen että sinä kovasti halajaisit ainakin joissakin asioissa Venäjän perään notta en sinänsä ihmettele kantaasi.
En edelleenkään ymmärrä miten historiallisin syin perusteltu valinnanvapauden rajoitus muuttuu liberaaliksi, silloin kun sitä vastustavat nationalistit ja konservatiivit, mutta ei mun toisaalta kaikkien mielipiteitä tarvitsekaan ymmärtää.Kuten tuossa edellä yritin avata niin Suomessa ruotsin kielen asema on ollut hyvin merkittävä symbolinen vedenjakaja - sen suomenkieliset puolustajat ovat perinteisesti olleet länteen ja Skandinaviaan suuntautuneita arvoliberaaleja ja maltillisia vasemmistolaisia ja sen jyrkimmät vastustajat arvokonservatiivisia kansallisradikaaleja (sekä äärivasemmistolaisia Neuvostoliiton tavoitteiden ajajia). Historiallinen muisti on yllättävän pitkä. Sinänsä pakkoruotsi on itselleni melko yhdentekevä kysymys, mutta siitä lähtien kun hamalla 90-luvulla Suomalaisuuden liitto vallattiin (mikä oli yksi nykyisen kansallisradikaalin öyhöttämisen alkupisteistä) niin en ole halunnut tässä asiassa antaa milliäkään periksi. Ja kun melkoisesti harrastan kansallista kulttuuria ja historiaamme (siis paitsi en sillä tavalla öyhöttäisin somaleista ja Soroksesta ja Nato-salaliitoista) niin ruotsin kielen kulttuurinen merkitys on niin valtava, etten näe kauheata itkun aihetta siinä, että sitä jossain Ilomantsissa joudutaan pakolla tankkaamaan. Maailma on kova. Muistelen että sinä kovasti halajaisit ainakin joissakin asioissa Venäjän perään notta en sinänsä ihmettele kantaasi.
En edelleenkään ymmärrä miten historiallisin syin perusteltu valinnanvapauden rajoitus muuttuu liberaaliksi, silloin kun sitä vastustavat nationalistit ja konservatiivit, mutta ei mun toisaalta kaikkien mielipiteitä tarvitsekaan ymmärtää.
Toki jos näemme arvot jonkinlaisina atomistisina seisovan pöydän yksittäisinä valintoina niin voi ymmärtää tuon näkemistä ei-liberaalina. Mutta todellisuudessa arvomaailma on yleensä konsistenssi systeemi ja niinpä etenkin fanaattinen pakkoruotsin vastustus ei nojaa liberalismiin vaan kansallisradikalismiin ja Suomen näkemiseen sorrettuna ex-siirtomaana, jonka pitäisi löytää tukea ja sukulaissieluja jostain muualta kuin Skandinaviasta. Ja päinvastoin suomenkielisten ruotsin kielen aseman puolustaminen ei liity konservatiivis-radikaalisosialistiseen haluun tukahduttaa yksilönvapaus vaan haluun pitää Suomi selkeästi pohjoismaisessa ja läntisessä leirissä. Tässä perinteisessä kamppailussa pakkoruotsilla on symboliarvoa - sen lakkauttaminen on joko ensimmäinen saavutus tai ensimmäinen perääntyminen tällä nimenomaisella rintamalohkolla..
Ensimmäinen kappale sulta ihmeellistä paatosta. Ei pahalla. Eiköhän pakkoruotsin vastustus perustu pääasiassa ihan järkisyihin eikä mihinkään fanatismiin tai ryssän rakastamiseen, vaikka joihinkin yksilöihin sekin varmaan pätee. Kovasti perustelet tätä asiaa historialla, eli vanhanaikaisella konservatiivisella näkemyksellä, ja otat vain sivulauseessa kantaa tuohon asian pihviin, eli siihen onko pakkoruotsittaminen järkevää vai ei.Toki jos näemme arvot jonkinlaisina atomistisina seisovan pöydän yksittäisinä valintoina niin voi ymmärtää tuon näkemistä ei-liberaalina. Mutta todellisuudessa arvomaailma on yleensä konsistenssi systeemi ja niinpä etenkin fanaattinen pakkoruotsin vastustus ei nojaa liberalismiin vaan kansallisradikalismiin ja Suomen näkemiseen sorrettuna ex-siirtomaana, jonka pitäisi löytää tukea ja sukulaissieluja jostain muualta kuin Skandinaviasta. Ja päinvastoin suomenkielisten ruotsin kielen aseman puolustaminen ei liity konservatiivis-radikaalisosialistiseen haluun tukahduttaa yksilönvapaus vaan haluun pitää Suomi selkeästi pohjoismaisessa ja läntisessä leirissä. Tässä perinteisessä kamppailussa pakkoruotsilla on symboliarvoa - sen lakkauttaminen on joko ensimmäinen saavutus tai ensimmäinen perääntyminen tällä nimenomaisella rintamalohkolla.
Toki etenkin nuoremmissa polvissa on muuten liberaaleja ja pohjoismaisesti suuntautuneita, jotka eivät kuitenkaan enää näe pakkoruotsia tai edes ruotsin asemaa kansalliskielenä kovin olennaisena asiana. Ja jos he ovat vielä talousliberaaleja niin tähän voi liittyä myös tietty stahanovilainen ajattelu siitä mihin kieliin on tuotannollisesti järkevä panostaa. Itse olen vähän vanhempana ja historian harrastajana eri linjoilla - ja nyt kun Euroopassa ja maailmassa puhaltavat taas kovin koleat tuulet ja 30-luku ja populismi on uusinta retroa siellä sun täällä niin ei tämä nyt ihan täysin vainoharhaiselta mielestäni vaikuta...
Ensimmäinen kappale sulta ihmeellistä paatosta. Ei pahalla. Eiköhän pakkoruotsin vastustus perustu pääasiassa ihan järkisyihin eikä mihinkään fanatismiin tai ryssän rakastamiseen, vaikka joihinkin yksilöihin sekin varmaan pätee. Kovasti perustelet tätä asiaa historialla, eli vanhanaikaisella konservatiivisella näkemyksellä, ja otat vain sivulauseessa kantaa tuohon asian pihviin, eli siihen onko pakkoruotsittaminen järkevää vai ei.
Ruotsia tai muitakaan pohjois- tai länsimaita ei varmasti kiinnosta yhtään onko Suomessa pakkoruotsi vai ei, eikä sillä ole mitään muuta kuin symbolista merkitystä joillekin fanaattisille pakkoruotsin kannattajille. Suomen sijoittumiseen länsimaisena demokratiana ei vaikuta yhtään pakkoruotsi, eikä kielivapaus siirtäisi meitä milliäkään lähemmäksi itänaapuria tai kauemmaksi länsinaapurista.
Historia ei ole minulle samalla tavalla harrastus kuin sinulle, mutta kuitenkin mun ammatti. En näe pakkoruotsilla Suomen identiteetissä samaa merkitystä kuin sinä, mutta ymmärrän nyt kyllä mitä haet takaa, eikä se kuulosta yhtään typerältä. Annoit parhaat perustelut pakkoruotsin kannattamiselle mitä olen lukenut.No, minulla on tosiaan taustani takia suorastaan automaattisesti historiallinen perspektiivi arvioidessani nykypäivää. Olen myös perehtynyt aika paljonkin kansallisradikaaleihin, siis sekä nykyhetken että menneisyyden versioihin - ja olen suorastaan hätkähtänyt miten samankaltaisia ne ovat. Toki onnen ihmemaa löytyy nyt lähinnä Venäjältä eikä Italiasta tai Saksasta, mutta kuitenkin. Teemat ja kohteet ovat hämmentävän samat. Yhtenä niistä halu kaikin tavoin nakertaa Suomen pohjoismaista olemusta. Minusta on siis todellakin hyödyllistä käydä tätä viivytystaistelua (pakkoruotsihan tulee lopulta häviämään), eikä antaa periksi juuri kun hyöky on voimakkaimmillaan. Antaa lyödä päätään pakkoruotsiin niin eivät kerkiä puuttumaan ruotsin asemaan toisena kansalliskielenä. Sehän on sitten se seuraava askel. Toki ymmärrän, että monilta tämä historiallinen aspekti puuttuu, enkä sitä mitenkään tuomitse. Oudon tutulta vain nämä viime ajat ovat ihmisen silmissä vaikuttaneet, näköjään historia todella toistaa itseään joskus, eikä edes välttämättä kokonaan farssina.
Joo, rasistien kiusaaminen. Jos tuon veisi vielä vähän pidemmälle, niin pakotettaisiin kaikki persut opiskelemaan ruotsia, mutta vapautettaisiin muut siitä.Historia ei ole minulle samalla tavalla harrastus kuin sinulle, mutta kuitenkin mun ammatti. En näe pakkoruotsilla Suomen identiteetissä samaa merkitystä kuin sinä, mutta ymmärrän nyt kyllä mitä haet takaa, eikä se kuulosta yhtään typerältä. Annoit parhaat perustelut pakkoruotsin kannattamiselle mitä olen lukenut.
Siis mitä ihmettä? Miksi ihmeessä nelikenttä olisi huonompi kuin yksiulotteinen akseli? Siis on ihan tyypillistä, että jako arvoliberaalien vs arvokonservatiivien sekä talousliberaalien vs vasemmistolaisten välillä menee ihan ristiin. Joku kannattaa tasaveroa ja ay-liikkeen verovähennysten poistamista ja vastustaa homoliittoja henkeen vereen. Ja päinvastoin. Miten ihmeessä näistä kahdesta ulottuvuudesta saisi järkevän yksiulotteisen yhdistelmän eikä hyvin tulkinnanvaraisen muusin? Sama kysymys myös @Cobol . Toki ulkopolitiikka, EU ja maanpuolustus voivat olla hankalia kysymyksiä mitata nelikentälläkään, mutta onhan se nyt paljon informatiivisempi kuin kuin tälläinen yksiulotteinen versio.
Lepomäeltä tuttuun tapaan hyvä kirjoitus. Tällainen on Suomi, jossa elämme. Palkkatyön verotus on korkeaa, ja se tulee korjata.
Detaljina sen verran, että Lepomäen tektissä oleva "Antin 20 euron tuntipalkka maksaa työnantajalle 24,5 euroa", ei mahdollisesti ole oikein. Tämä riippuu mm. sopimuksista. Karkeasti laskien työntekijän 20 euron tuntipalkka ja 8 tuntia päivässä tarkoittaa 160 euron bruttoa per päivä ja täten työnantajan sivukuilla noin 195 euroa per päivä. Mutta työnantaja maksaa myös lomakorvauksen, joka perustuu vuosilomalakiin ja on esimerkiksi 9 prosenttia. Työnantajan kulut eivät siis lopu sivukuluihin.
Lepomäen veropoliittinen linja kokonaisuutena on oikea, ja Kokoomus saisi omaksua sen sellaisenaan. Yksi mikä on Lepomäen näkemyksistä jäänyt mieleen, on korkean verotuksen vaikutus. Lepomäen mukaan se ei karkoita ihmisiä, vaan työpaikkoja Suomesta. Nyt kun pari hallitusta sitten tehdyt päätökset mm. eläkejärjestelyjen osalta tuottavat osaltaan korkeampaa työllisyyttä ja nykyinen hallitus pääsi ennen sen asettamista korkeaan työllisyystavoitteeseen, kuvitellaan helposti asioiden olevan kunnossa. Tällöin unohtuu se, että seuraavassa taantumassa kortit jaetaan uudelleen. Korkean palkkaverotuksen maassa - kuten Suomessa - ongelmat ovat välittömiä.
OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.Totta @molari ja mitä korkeammaksi luku nousee todellisilla kustannuksilla (kuten mainitsemasi työterveyskulut jne), sitä mielettömämpi on tilanne. Naapurimaista Ruotsi on esimerkki, miten verotusta laskemalla voi osaltaan rikastua.
Lepomäen retoriikassa on se ongelma, että hän hyvin vähän harjoittaa vertailua muihin maihin. Kun Lepomäki kirjoittaa Suomen korkeasta verotuksesta, niin olisi ihan suotavaa harjoittaa vertailua ensisijaisesti keskeisimpiin kilpailijamaihin. Nykyisellään Suomessa pieni- ja keskituloisen ansiotuloverotus on kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa. Ja mitä tulee verotuksen ja työpaikkojen suhteeseen, niin Suomea kireämmän tuloverotuksen Saksassa ja Tanskassa työllisyysaste on korkeampi kuin meillä.
OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.
No.. ei ole vaikea järjestää noilla tuloilla veroprosentiksi alle 10, jos ei ole aivan demari. 5000 parasta veronmaksajaa lähtee joka vuosi, saattaa olla ongelma muutaman vuoden päästä.OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.
Edit: Ja kun työn sivukuluista oli keskustelua, niin Ruotsissahan ne ovat korkeammalla tasolla kuin Suomessa.