Kokoomus

[molari]

Lepomäeltä tuttuun tapaan hyvä kirjoitus. Tällainen on Suomi, jossa elämme. Palkkatyön verotus on korkeaa, ja se tulee korjata.

Detaljina sen verran, että Lepomäen tektissä oleva "Antin 20 euron tuntipalkka maksaa työnantajalle 24,5 euroa", ei mahdollisesti ole oikein. Tämä riippuu mm. sopimuksista. Karkeasti laskien työntekijän 20 euron tuntipalkka ja 8 tuntia päivässä tarkoittaa 160 euron bruttoa per päivä ja täten työnantajan sivukuilla noin 195 euroa per päivä. Mutta työnantaja maksaa myös lomakorvauksen, joka perustuu vuosilomalakiin ja on esimerkiksi 9 prosenttia. Työnantajan kulut eivät siis lopu sivukuluihin.

Kyllä se kokonaiskulu todellisuudessa on paljon enemmän, kun kaikki lakisääteiset ja yleissitovat kulut lasketaan, mm. työtapaturmavakuutus- ja työterveyskulut tuosta puuttuvat, ja käytännössä kai lähes kaikki palkansaajat saavat lomakorvauksen lisäksi lomarahaa, ja paljon muuta "vakiintuneita" lisiä. Ennemmin tuo 20 euron bruttopalkka on 30 euroa tai enemmän kokonaiskustannuksiltaan kuin 24,5 euroa - toki vain korostaa homman mielettömyyttä.

 

[Cobol]

Totta @molari ja mitä korkeammaksi luku nousee todellisilla kustannuksilla (kuten mainitsemasi työterveyskulut jne), sitä mielettömämpi on tilanne. Naapurimaista Ruotsi on esimerkki, miten verotusta laskemalla voi osaltaan rikastua.

 

[erku]

Lepomäen veropoliittinen linja kokonaisuutena on oikea, ja Kokoomus saisi omaksua sen sellaisenaan. Yksi mikä on Lepomäen näkemyksistä jäänyt mieleen, on korkean verotuksen vaikutus. Lepomäen mukaan se ei karkoita ihmisiä, vaan työpaikkoja Suomesta. Nyt kun pari hallitusta sitten tehdyt päätökset mm. eläkejärjestelyjen osalta tuottavat osaltaan korkeampaa työllisyyttä ja nykyinen hallitus pääsi ennen sen asettamista korkeaan työllisyystavoitteeseen, kuvitellaan helposti asioiden olevan kunnossa. Tällöin unohtuu se, että seuraavassa taantumassa kortit jaetaan uudelleen. Korkean palkkaverotuksen maassa - kuten Suomessa - ongelmat ovat välittömiä.

Lepomäen retoriikassa on se ongelma, että hän hyvin vähän harjoittaa vertailua muihin maihin. Kun Lepomäki kirjoittaa Suomen korkeasta verotuksesta, niin olisi ihan suotavaa harjoittaa vertailua ensisijaisesti keskeisimpiin kilpailijamaihin. Nykyisellään Suomessa pieni- ja keskituloisen ansiotuloverotus on kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa. Ja mitä tulee verotuksen ja työpaikkojen suhteeseen, niin Suomea kireämmän tuloverotuksen Saksassa ja Tanskassa työllisyysaste on korkeampi kuin meillä.

 

[erku]

Totta @molari ja mitä korkeammaksi luku nousee todellisilla kustannuksilla (kuten mainitsemasi työterveyskulut jne), sitä mielettömämpi on tilanne. Naapurimaista Ruotsi on esimerkki, miten verotusta laskemalla voi osaltaan rikastua.

OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.

Edit: Ja kun työn sivukuluista oli keskustelua, niin Ruotsissahan ne ovat korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

 

[Cobol]

Lepomäen retoriikassa on se ongelma, että hän hyvin vähän harjoittaa vertailua muihin maihin. Kun Lepomäki kirjoittaa Suomen korkeasta verotuksesta, niin olisi ihan suotavaa harjoittaa vertailua ensisijaisesti keskeisimpiin kilpailijamaihin. Nykyisellään Suomessa pieni- ja keskituloisen ansiotuloverotus on kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa. Ja mitä tulee verotuksen ja työpaikkojen suhteeseen, niin Suomea kireämmän tuloverotuksen Saksassa ja Tanskassa työllisyysaste on korkeampi kuin meillä.

Totta, Saksa ja Ruotsi ovat keskeisiä kilpailijamaita, ja niistä Saksassa verotus esim keskituloisilla on kovempaa. Muita kilpailijamaita Suomen osalta ovat Britannia ja Viro, joissa molemmissa on Suomea alhaisempi tuloverotus esim keskituloisilla. Erot Suomi vs Ruotsi keskituloverotuksessa 30.8-26, Viro 30.8-21.3, Britannia 30.8.-21.3. Luvut veroa prosentteina palkasta 43 000, jota Veromaksajat pitävät Suomessa suunnilleen keskituloisen palkansaajan palkkana vuonna 2018.

Lepomäen esitys verotuksen alentamisesta ja yritystukien poistamisesta Verkkouutisissa vuodelta 2016 tässä:

Elina Lepomäki alentaisi verotusta ja lopettaisi suorat yritystuet

Nyt ihan oma mielipide. Minusta oleellista on myös puhua siitä, mitä veroilla saamme, mitä niillä pitäisi saada ja mitä korkea ansiotuloverotus aiheuttaa esimerkiksi paljon kaivatussa työperäisessä maahanmuutossa sekä onko syytä muuttaa verotuksen painopisteitä ansiotulon ja pääomaverojen välilllä ja jos ei ole, miksi ei.

 

[Cobol]

OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.

Rikkaat eivät rikastu ansiotuloverotuksella, vaan yritysten ja pääomien kautta. Kun katsotaan keskituloista palkansaajaa, erohan on huima veroissa Suomi vs Ruotsi 30.8 vs 26 prosenttia. Keskituloinen ruotsalainen voi siis teoriassa sijoittaa rahaa esimerkiksi osakkeisiin tai muihin sijoituskohteisiin suomalaista enemmän. Osakkeiden arvonnousu on kiistaton historiallisesti katsoen ja tuleva, yhä kasvava kaupungistumien tukee myös tätä kehitystä. Totta kai voi tulla sotia, karmeita luonnononnettomuuksia tai trumpeja, mutta tuo noin normalioloissa. Kannattaa kuitenkin huomioida kokonaisveroaste, joka usein unohtuu. Siinä Suomi ja Ruotsi ovat lähes tasoissa.

 

[muaddib]

OECD:n mukaan 140 000 euroa vuodessa tienaava maksaa Suomessa veroa 47,7 % ja Ruotsissa 48,6 %. En nyt ihan saa kiinni tuosta ajatuksestasi, että Ruotsissa jotenkin verotus tukisi enemmän työllä rikastumista kuin Suomessa.

Edit: Ja kun työn sivukuluista oli keskustelua, niin Ruotsissahan ne ovat korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

No.. ei ole vaikea järjestää noilla tuloilla veroprosentiksi alle 10, jos ei ole aivan demari. 5000 parasta veronmaksajaa lähtee joka vuosi, saattaa olla ongelma muutaman vuoden päästä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Lepomäen retoriikassa on se ongelma, että hän hyvin vähän harjoittaa vertailua muihin maihin. Kun Lepomäki kirjoittaa Suomen korkeasta verotuksesta, niin olisi ihan suotavaa harjoittaa vertailua ensisijaisesti keskeisimpiin kilpailijamaihin. Nykyisellään Suomessa pieni- ja keskituloisen ansiotuloverotus on kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa. Ja mitä tulee verotuksen ja työpaikkojen suhteeseen, niin Suomea kireämmän tuloverotuksen Saksassa ja Tanskassa työllisyysaste on korkeampi kuin meillä.

Tai sitten on tehnyt vertailua ja katsoo enemmän kokonaisuutta. Ongelmahan ei ole yksin tuloverotus, tai mikään muukaan palkasta otettava siivu. Olennaista on, että mitä sillä rahalla saa mitä kukakin sattuu omistamaan. Tämän vuoksi en pidä ylipäätään pohjoismaita mielekkäinä tähtäiminä malliesimerkeiksi, koska perinteisesti näissä on maltillinen palkkataso, kireä verotus ja korkea hintataso. Pyhä kolminaisuus, johon pitäisi saada muutosta.

Itse toivoisin, että yhteiskuntana lähtisimme rohkeasti viemään verotusta kohti kulutusta. Annetaan ihmisille mahdollisuus päättää edes osasta palkastaan ja mahdollisuus ostaa palveluitakin. Aletaan siirtymään kohti yhteiskuntaa, missä ammattimiehen palkkaaminen on mahdollista duunarillekin, eikä aina tarvitse opetella tekemään jokaista asiaa itse.

Samaten mitä @Cobol sanoi, että pitäisi hetki myös pysähtyä pohtimaan mitä me saamme tällä kireällä verotuksella? Terveydenhuolto on omiin silmiini äärimmäisen tehoton ja kallis systeemi tällä hetkellä. Kelan tukijärjestelmä on yhteiskunnalle tällä hetkellä niin kallis, että itse Kela joutuu kikkailemaan jos jonkinlaisilla muotoseikoilla tukien eväämiseksi, että ylipäätään rahat riittää. Tukijärjestelmällä estämme tehokkaasti pätkätöiden tekemisen ja koemme isoista työttymyysluvuista huolimatta työvoimapulaa. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja minusta se on merkki siitä, että kaikille ei riitä paikkaa tässä yhteiskunnassa. Työ olisi monelle tärkeää, vaikka se ei täysin mahdollistaisikaan elatusta.

Toisin sanoen, Lepomäen kaltaiset ihmiset ovat tämän yhteiskunnan toivo. En oletakaan, että he pystyvät muuttamaan heti kaiken tai että heidän kaikki ehdotuksensa olisivat kokonaisuudessa järkeviä. Lähes kaikki muut kuitenkin ehdottavat nykyisen kaltaista systeemiä ja julkisten menojen paisuttamista. Mikäli verotusta kevennetään, se auttaa kulutuksen (ei pelkästään hongkongilaisia leluja, vaan palveluita yms) kasvua ja pakottaa hillitsemään julkisia menoja. Voi myös käydä niin hassusti, että Pekka Puoliduunarin kannattaisi ottaa tukihelvetistä huolimatta joka toinen kuukausi 2vko töitä vastaan, kun kaikki tuet ei romahdakkaan ja saadaan sitä kautta yhteiseen kassaan takaisinkin jokunen lantti.

Noh, kaikki tulevat olemaan tyytyväisiä. Mikään ei tule muuttumaan, joten Lepomäet ja muut saavat huudella jonkin asian ehkä toimivuudesta ja vastustajat siitä, ettei ne asiat kuitenkaan toimi. Samaan aikaan itse opettelen sähkärin, putkimiehen, kirvesmiehen ja autoasentajan hommat, kun ei ole varaa teettää työtä niillä, jotka homman oikeasti osaavat. Eipä ole vapaa-ajan käyttöongelmiakaan sen jälkeen :)

EDIT: kirotusvire.. varmaan jäi muitakin..

 

[penaz]

Mielenkiintoista nähdä tuleeko Esperi-kohu vaikuttamaan Kokoomuksen kannatukseen vaaleissa. Nythän äänestäjät konkreettisesti näkevät, mihin Kokoomuksen ajama sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistäminen johtaa.

 

[Walrus21]

Itse toivoisin, että yhteiskuntana lähtisimme rohkeasti viemään verotusta kohti kulutusta.

Vaikka tämä on yleisesti ottaen hyvä suunta, ei sitä voi täysin ongelmattomaksi kuvailla. Kun veroja kevennetään, verokanta heikkenee ja edellyttää tulovirtoja muualta. Kun taas nostetaan kulutusveroja (esim. alv, bensaverot), heijastuu se heikentyneenä ostovoimana pieni- ja keskituloisilla.

Annetaan ihmisille mahdollisuus päättää edes osasta palkastaan ja mahdollisuus ostaa palveluitakin. Aletaan siirtymään kohti yhteiskuntaa, missä ammattimiehen palkkaaminen on mahdollista duunarillekin, eikä aina tarvitse opetella tekemään jokaista asiaa itse.

Hyvinvointivaltion hallitsevana ajatuksena on, että valtio/kunnat järjestävät välttämättömät palvelut. Tällä tavalla varmistetaan se, että duunarin ei tarvitse hankkia esim. kallista lastenvahtia, vaan hän voi viedä muksunsa kunnalliseen, kustannustehokkaaseen päivähoitoon.

Ihmisillä on jo nykyisin mahdollisuus ostaa palveluita julkisen sektorin ulkopuolelta, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi. Aika moni myös toimii näin esim. terveyspalveluiden kohdalla, mikä sitten näkyy yksittäisen ja julkisen välisenä kilpailuna; köyhien osa on tyytyä siihen, mitä heille ilmaiseksi tarjotaan.

Samaten mitä @Cobol sanoi, että pitäisi hetki myös pysähtyä pohtimaan mitä me saamme tällä kireällä verotuksella? Terveydenhuolto on omiin silmiini äärimmäisen tehoton ja kallis systeemi tällä hetkellä. Kelan tukijärjestelmä on yhteiskunnalle tällä hetkellä niin kallis, että itse Kela joutuu kikkailemaan jos jonkinlaisilla muotoseikoilla tukien eväämiseksi, että ylipäätään rahat riittää.

Ymmärtääkseni Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Ongelmat piilevät lähinnä alueellisessa eriarvoisuudessa ja perusterveydenhuollon resursseissa.

Aika paljon hyvääkin on kireällä verotuksella tuotettu.

Tukijärjestelmällä estämme tehokkaasti pätkätöiden tekemisen ja koemme isoista työttymyysluvuista huolimatta työvoimapulaa. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja minusta se on merkki siitä, että kaikille ei riitä paikkaa tässä yhteiskunnassa. Työ olisi monelle tärkeää, vaikka se ei täysin mahdollistaisikaan elatusta.

Onko Suomessa jotenkin poikkeuksellisen vähän pätkätöitä?

Sosiaaliturvan heikko kannustavuus on tunnustettu ongelma, johon pyritään vastaamaan. Työvoimapulaan liittyy ns. kohtaanto-ongelma, joka on sidoksissa mm. typerään aluepolitiikkaan ja työperäisen maahanmuuton esteisiin. Kumpaankin pitäisi puuttua.

Toisin sanoen, Lepomäen kaltaiset ihmiset ovat tämän yhteiskunnan toivo. En oletakaan, että he pystyvät muuttamaan heti kaiken tai että heidän kaikki ehdotuksensa olisivat kokonaisuudessa järkeviä. Lähes kaikki muut kuitenkin ehdottavat nykyisen kaltaista systeemiä ja julkisten menojen paisuttamista.

Mielestäni nykyinen järjestelmä ei ole mitenkään katastrofaalisen huono, vaan päinvastoin melko hyvällä pohjalla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muutoksia pitäisi tehdä. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tällaista valmiutta on ollut selkeästi enemmän.

Mikäli verotusta kevennetään, se auttaa kulutuksen (ei pelkästään hongkongilaisia leluja, vaan palveluita yms) kasvua ja pakottaa hillitsemään julkisia menoja.

Tästä seuraakin sitten aliresursointia sote-menoissa, mikä on jo nykyisellään iso ongelma. On kuitenkin kylmä fakta, että valtion budjetista valtaosa valuu sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin sekä opetukseen. Kummastakin on haastavaa leikata, kun jo nyt kärsitään liian pienestä hoitohenkilökunnan ja opetusalan ammattilaisten määrästä.

Voi myös käydä niin hassusti, että Pekka Puoliduunarin kannattaisi ottaa tukihelvetistä huolimatta joka toinen kuukausi 2vko töitä vastaan, kun kaikki tuet ei romahdakkaan ja saadaan sitä kautta yhteiseen kassaan takaisinkin jokunen lantti.

Tähän on yritetty puuttua ja tullaan jatkossa puuttumaan, kun sotu-uudistus jossain vaiheessa tulee eduskuntaan.

Noin yleisesti ottaen sanoisin, että tukien varassa elämisen autuutta liioitellaan julkisessa keskustelussa. Vaikka työn vastaanottaminen ei aina olisi välitön pikavoitto, on sillä työuran ja oman hyvinvoinnin kannalta lähes poikkeuksetta positiivisia vaikutuksia.

 

[Cobol]

Mielenkiintoista nähdä tuleeko Esperi-kohu vaikuttamaan Kokoomuksen kannatukseen vaaleissa. Nythän äänestäjät konkreettisesti näkevät, mihin Kokoomuksen ajama sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistäminen johtaa.

Minusta voisimme muistaa senkin, että Esperin perustajana on SPR eli Suomen Punainen Risti. Esperi syntyi kun SPR:n liiketoiminnot eriytettiin omaksi yhtiökseen. Olivatko liiketoiminnan periaatteet ja arvot kunnossa - vai pelkkiä tyhjiä sanoja paperilla... Silti on syytä olla huolissaan Esperin kaltaisen suuryritysten toiminnasta. Esperin johto voi selitellä mitä haluaa, miten varoituksen sanoja laitoksesta ei osattu kuunnella. Mutta yhteiskunnan valvonta on leväperäistä koko alalla. Vuorolistat eivät vastaa henkilömäärien osalta todellisuutta jne. Turha kenenkään on sanoa, että tietoa ei ole, koska työntekijöiltä, asiakkailta ja asiakkaiden omaisilta tulee tietoa koko ajan. Kristiinankaupunginkin tapauksessa ainakin vuosi sitten.

Samaten mitä @Cobol sanoi, että pitäisi hetki myös pysähtyä pohtimaan mitä me saamme tällä kireällä verotuksella? Terveydenhuolto on omiin silmiini äärimmäisen tehoton ja kallis systeemi tällä hetkellä. Kelan tukijärjestelmä on yhteiskunnalle tällä hetkellä niin kallis, että itse Kela joutuu kikkailemaan jos jonkinlaisilla muotoseikoilla tukien eväämiseksi, että ylipäätään rahat riittää. Tukijärjestelmällä estämme tehokkaasti pätkätöiden tekemisen ja koemme isoista työttymyysluvuista huolimatta työvoimapulaa. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja minusta se on merkki siitä, että kaikille ei riitä paikkaa tässä yhteiskunnassa. Työ olisi monelle tärkeää, vaikka se ei täysin mahdollistaisikaan elatusta.

Verotuksessa tehdään vuosittain uusia ennätyksiä. Verotuotot olivat vuonna 2017 noin 97 miljardia, joista tuloverot (sis. myös luonnollisten henkilöiden pääomaverot) olivat noin 30 miljardia. Pelkät ansiotuloverot olivat noin 27 miljardia. Toistaiseksi verotulojen reaalikasvu tämän hallituksen aikana on noin 5 miljardia. Kaikki luvut Veronmaksajien tilastoista, ja mahdolliset virheet minun. Viime ja kuluvan vuoden veroasteen on ennustettu laskeneen aiemmasta. Aivan. Kun verotusta lasketaan, verotulot eivät laske. Tämä vaatii kuitenkin sen, että emme elä taantumassa ja että talous kasvaa riittävästi. On kuitenkin syytä kysyä, miksi ansiotuloverotusta ei voida laskea jo yksin siksi, että sen osuus kokonaisverotuksesta noin noin 25 prosentti tänä vuonna. Keskituloisten ja sitä enemmän tienaavien verotus on eurooppalaisittain kireää.

Toki voi ja on syytä pohtia pääomaverotuksen muuttamista niin, että mukaan tulee joitakin uusia kohteita. Samoin olisi hyvä keskustella veropohjan laajentamisen lisäksi, onko tasavero parempi sekä tuloveron että tuloveron ja pääomaverotuksen osalta. Ja olisi myös keskusteltava siitä, onko jatkuvasti ennätyksiä tekevän verotuottojen kohdetamisessa ongelmia, koska valtio velkaantuu edelleen lisää. Huolimatta nyt tehdystä päätöksestä maksaa velkaa extrana. Velkaantuminen on pitkälti ns. syömävelkaa, joka ei kohdistu investointeihin, vaan huolimatta kasvavista verotuloista, velkaantumisen taustalla on eläkkeet, sairausvakuutukset, työttömyys, toimeentulo- ja asumistuki jne. Hallituksellahan oli kuningasidea säästää sotella. Sellaistakin saa lukea, että todellisuus hallituksen pelikirjalla olisi jopa päinvastainen.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Vaikka tämä on yleisesti ottaen hyvä suunta, ei sitä voi täysin ongelmattomaksi kuvailla. Kun veroja kevennetään, verokanta heikkenee ja edellyttää tulovirtoja muualta. Kun taas nostetaan kulutusveroja (esim. alv, bensaverot), heijastuu se heikentyneenä ostovoimana pieni- ja keskituloisilla.

Se voi tosiaan pienentää ostovoimaa pienituloisilla, mutta keskituloisilla syntyykin valintoja miten haluaa veronsa maksaa. Tämä lisäisi mahdollisuuksia pienyrityksillekin, sillä kulutushan tuosta piristyisi aivan varmasti. Edelleen pitää muistaa, että vaikka mentäisiin lähemmäksi tasaverotusta, niin parempi tuloiset maksaa edelleen enemmän veroja. Kulutusverojen nousu olisi aikavarmaa kyllä lyhyellä tähtäimellä, mutta on myös mahdollista menojen vähentymisessä työllisyyden kasvaessa. Tuo ei siis aivan mustavalkoinen näkemys ole.

Hyvinvointivaltion hallitsevana ajatuksena on, että valtio/kunnat järjestävät välttämättömät palvelut. Tällä tavalla varmistetaan se, että duunarin ei tarvitse hankkia esim. kallista lastenvahtia, vaan hän voi viedä muksunsa kunnalliseen, kustannustehokkaaseen päivähoitoon.

Tarkoitin enemmänkin niitä palveluja, joita yhteiskunta ei tarjoa. Kuten kirjoitin varsin selvästi auki. Nyt se tilanne isossa kuvassa, että vain ne jotka eivät jotain osaa tai oikeasti ehdi, ostavat palveluna työtä pienyrityksiltä. Muut tekevät jutut itse, tai talkoilla kavereiden kanssa. Oli sitten kyse lattiaremontista tai stereoiden korjaamisesta.

Ihmisillä on jo nykyisin mahdollisuus ostaa palveluita julkisen sektorin ulkopuolelta, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi. Aika moni myös toimii näin esim. terveyspalveluiden kohdalla, mikä sitten näkyy yksittäisen ja julkisen välisenä kilpailuna; köyhien osa on tyytyä siihen, mitä heille ilmaiseksi tarjotaan.

Ja luojan kiitos, että on mahdollisuus ostaa niitäkin palveluja julkisen ulkopuolelta, mitä julkinenkin tarjoaa. Melkoinen kommarimeininki olisi valloillaan, jos valtiolla olisi täysi monopoli. Mutta siitäkään en puhunut, joskin uskon meidän menevän kohti vieläkin kalliimpaa järjestelmää yksityisten hoitamana. Minäkin pidän julkisesta terveyden huollosta ajatuksena, en vain näin toteutettuna.

Ymmärtääkseni Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Ongelmat piilevät lähinnä alueellisessa eriarvoisuudessa ja perusterveydenhuollon resursseissa.

En ole samaa mieltä. Minusta ympäri suomen julkinen terveyden huolto toimii hitaasti ja paikoin jopa epäpätevästi. Kustannustehokas se on varmasti, kun ei vain laiteta enempää rahaa systeemiin, kuin mitä laitetaan. Sitten jonotetaan johonkin magneettikuviin 6kk tai istutaan työkykyisenä päivystyksen jonossa 8h (15min asiaa varten). Se ei vain ole tehokasta. Alueellisia eriarvoisuuksia on varmasti. Nythän tässä ihanuuksien ihmemaassa ei korkeista veroista huolimatta tuoteta edes perusterveyden huoltoa kunnissa, kuin nimellisesti.

Aika paljon hyvääkin on kireällä verotuksella tuotettu.

Paljon on ollut hyvää, paljon on tarkoitettu hyvää, mutta itselleni on päivän selvää, ettei tähän tilanteeseen voi jäädä. Ei vaikka moni eturivin poliitikkomme näin haluaa.

Onko Suomessa jotenkin poikkeuksellisen vähän pätkätöitä?

Mikä tämän kysymyksen tuotti? Suomessahan tuntuu olevan entistä vähemmän vakinaista työsuhdetta tarvitsevaa työsarkaa. Aika loogista olisi, että pätkätyöt tai niiden teettäminen on kasvanut. Kaikilla meidän työvoimasta vain ei kannata ottaa nyt vastaan sellaisia töitä.

Sosiaaliturvan heikko kannustavuus on tunnustettu ongelma, johon pyritään vastaamaan. Työvoimapulaan liittyy ns. kohtaanto-ongelma, joka on sidoksissa mm. typerään aluepolitiikkaan ja työperäisen maahanmuuton esteisiin. Kumpaankin pitäisi puuttua.

En ole juurikaan asiantuntija, mutta itse katsoisin ensimmäisen lääkkeen olevan kannustaa sosiaaliturvallakin olevia "kannattamattomiakin" töitä tai tehtäviä vastaan. Tämä olisi helpointa siten, että ei heti leikata mitään, kun tilille tulee rahaa muualtakin kuin Kelalta. Silläkin uhalla, että jokin marginaaliporukka hyväksikäyttäisi systeemiä. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi ehdottomasti lisätä. Houkuttelevuuden lisääminen olisi helppoa esim. lisäämällä ostovoimaa jollain ilveellä.

Mielestäni nykyinen järjestelmä ei ole mitenkään katastrofaalisen huono, vaan päinvastoin melko hyvällä pohjalla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muutoksia pitäisi tehdä. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tällaista valmiutta on ollut selkeästi enemmän.

Välillä mietityttää, että kelle tämä on hyvä? Itse en ole kokenut systeemiä kannustavaksi missään vaiheessa elämäni aikana. Minusta kansakuntamme vahvuus piilee kyvyssä nousta yli "luokkarajojen" ja tämä on järjestelmämme ansiota. Eikä vähiten lastenhoidon ja koulutusjärjestelmämme. En tiedä onko tätä niin mahdoton tehdä ilman kireää tuloverotusta ja julmaa progressiota.

Tästä seuraakin sitten aliresursointia sote-menoissa, mikä on jo nykyisellään iso ongelma. On kuitenkin kylmä fakta, että valtion budjetista valtaosa valuu sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin sekä opetukseen. Kummastakin on haastavaa leikata, kun jo nyt kärsitään liian pienestä hoitohenkilökunnan ja opetusalan ammattilaisten määrästä.

Ja tuon takia en pidä systeemiämme kustannustehokkaana. Meillä ei ole varaa pitää edes riittävää määrää ihmisresursseja asiakasrajapinnassa. Miten toiminta voisi vajaamiehityksellä olla tehokasta? Rahaa kyllä säästyy, kun ei vain palkata ketään. Olisipa mukava, kun olisi joku viisas sanomassa mistä leikkausta voisi tehdä.. missä sitä rahaa tuhlataan niin helvetisti, että hoitajiakaan ei voida pitää sairaaloissa tarpeeksi? Ei ole niillä kovimmat palkat mitä kunnista löytyy.

Noin yleisesti ottaen sanoisin, että tukien varassa elämisen autuutta liioitellaan julkisessa keskustelussa. Vaikka työn vastaanottaminen ei aina olisi välitön pikavoitto, on sillä työuran ja oman hyvinvoinnin kannalta lähes poikkeuksetta positiivisia vaikutuksia.

Minusta sosiaalituet ovat hyvä asia. Ne pitävät sellaiset ihmiset poissa rikoksen polulta, jotka eivät halua sinne lähteä. Mikäli tukia olisi vähemmän, joutuisi matti perusperheenisäkin pohtimaan lastensa ruokkimista mihin hintaan tahansa. Jos rahaa ei ole, niin sen hinnan on oltava jotain muuta. Minustakin myös kaiken työn vastaanottaminen on positiivista ja sillä on vain hyviä vaikutuksia.. paitsi elantoon. Jotkut eivät vain voi ottaa riskiä, että se perustoimeentulo katkeaa. Enkä syyllistä siitä nyt tuilla eläviä ihmisiä vaan järjestelmää, joka pakottaa siihen.

Yksineläjien on varmaan helpompi ottaa tuollaisia taloudellisia riskejä, mutta nyt puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista köyhistä perheistä, joista pitää huolehtia. Siinä on se iso rahareikäkin ja jos näistä saataisiin aktivoitua edes vähäsen enemmän, niin kerrannaisvaikutukset voisivat olla todella isoja. Paras tapa olisi turvata elanto siinäkin tapauksessa, että ottaa työtä vastaan vähäksi aikaa, vaikkei siitä mitään pitempää poikisikaan.

 

[erku]

Tai sitten on tehnyt vertailua ja katsoo enemmän kokonaisuutta. Ongelmahan ei ole yksin tuloverotus, tai mikään muukaan palkasta otettava siivu. Olennaista on, että mitä sillä rahalla saa mitä kukakin sattuu omistamaan. Tämän vuoksi en pidä ylipäätään pohjoismaita mielekkäinä tähtäiminä malliesimerkeiksi, koska perinteisesti näissä on maltillinen palkkataso, kireä verotus ja korkea hintataso. Pyhä kolminaisuus, johon pitäisi saada muutosta.

Tuo on minusta ihan rehti tunnustus, ettet kannata pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Esimerkiksi kokoomuslaisissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka teoriassa kannattavat pohjoismaista mallia, mutta käytännössä valitsevat hyvin usein sellaisen kannan, joka ennemmin rapauttaa kuin tukee hyvinvointivaltiota.

Itse toivoisin, että yhteiskuntana lähtisimme rohkeasti viemään verotusta kohti kulutusta. Annetaan ihmisille mahdollisuus päättää edes osasta palkastaan ja mahdollisuus ostaa palveluitakin. Aletaan siirtymään kohti yhteiskuntaa, missä ammattimiehen palkkaaminen on mahdollista duunarillekin, eikä aina tarvitse opetella tekemään jokaista asiaa itse.

Suomessahan kulutusverojen osuus kokonaisverokertymästä on jo nykyisellään korkea, merkittävästi korkeampi kuin esim. Ruotsissa tai Saksassa. Ja sitten on tietysti oma lukunsa, miten kulutusverojen painottaminen parantaa duunarin mahdollisuutta palvelujen ostamiseen. Palveluiden hinnassa kuitenkin hyvin keskeinen tekijä on arvonlisävero, joka on sitä kulutusverojen kovinta ydintä.

Samaten mitä @Cobol sanoi, että pitäisi hetki myös pysähtyä pohtimaan mitä me saamme tällä kireällä verotuksella? Terveydenhuolto on omiin silmiini äärimmäisen tehoton ja kallis systeemi tällä hetkellä. Kelan tukijärjestelmä on yhteiskunnalle tällä hetkellä niin kallis, että itse Kela joutuu kikkailemaan jos jonkinlaisilla muotoseikoilla tukien eväämiseksi, että ylipäätään rahat riittää. Tukijärjestelmällä estämme tehokkaasti pätkätöiden tekemisen ja koemme isoista työttymyysluvuista huolimatta työvoimapulaa. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja minusta se on merkki siitä, että kaikille ei riitä paikkaa tässä yhteiskunnassa. Työ olisi monelle tärkeää, vaikka se ei täysin mahdollistaisikaan elatusta.

Eikös siitä ole vain tovi, kun julkaistiin joku kansainvälinen vertailu, jossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä arvioitiin maailman kolmanneksi kustannustehokkaimmaksi. Sosiaaliturva on epäilemättä liian korkealla tasolla mielestäsi, kun et kannata pohjoismaista mallia, mutta Suomessahan monet etuudet ovat pohjoismaalaisessa ja osin jopa eurooppalaisessa vertailussa maltillisia.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuo on minusta ihan rehti tunnustus, ettet kannata pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Esimerkiksi kokoomuslaisissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka teoriassa kannattavat pohjoismaista mallia, mutta käytännössä valitsevat hyvin usein sellaisen kannan, joka ennemmin rapauttaa kuin tukee hyvinvointivaltiota.

Kyllä minusta on hyvä tunnustaa väriä. Toisin tosin kuin sinä, minä en näe asiaa noin mustavalkoisena. Kuitenkin suurin muutos minkä minä tähän systeemiin haluan, on tuloverotuksen raju alennus ja progression loiventaminen.. ellei jopa joskus vuonna 2100 (milloin olisikaan mahdollista ja tarkoittaen progressiota) kokonaan luopuminen. Itse luulin kirjoittaneeni selvästi, että en halua muutosta yhdessä yössä, enkä edes usko siihen. Kuitenkin tahtoisin lähteä parantamaan nykyistä mallia. Tahtoisin, että siitä ei rangaistaisi, jos haluaa tavoitella enemmän kuin joku toinen. Ei kaikkien pidä, eikä kaikkien pidä kokoaikaa, mutta joskus on pätkiä elämässä milloin motivaatio kasvattaa omaa hyvinvointia (oikeastaan enemmän into tehdä jotain 100% aiheuttaa sen oman hyvin voinnin kasvun) on suuri. Vaikka oikeastaan demari olenkin (tuossa siis rehti tunnustus, ja rohkea sellainen), en pidä demarilaisesta tavasta olla koko ajan käsi jonkun toisen taskulla. Haluan levittää hyvinvointia ja pidän pohjoismaisen tavan joistakin puolista. Silti äänestämiskäyttäytymiseni ohjaa minut antamaan ääneni niille, jotka haluavat yrittää vähän muuttaa nykyistä systeemiä.

Vaikka en uskokaan, että tekään haluatte "näin on aina ollut, näin pitää aina olla" systeemiä.. niin ainakin kirjoitatte niin, sekä vastustatte muutosta haluavia. Jotkin muutokset voivat olla pieniä, jotkut suuria. Jotkut "rapauttavista" toimenpiteistä voivatkin olla oikeasti tuottavampia. Esimerkkinä vaikkapa jokin veron lasku. Se saattaa johtaa suurempaan käyttäytymiseen tätä asiaa kohtaan, jolloin verovarat vain lisääntyvät.

Suomessahan kulutusverojen osuus kokonaisverokertymästä on jo nykyisellään korkea, merkittävästi korkeampi kuin esim. Ruotsissa tai Saksassa. Ja sitten on tietysti oma lukunsa, miten kulutusverojen painottaminen parantaa duunarin mahdollisuutta palvelujen ostamiseen. Palveluiden hinnassa kuitenkin hyvin keskeinen tekijä on arvonlisävero, joka on sitä kulutusverojen kovinta ydintä.

On täysin selvää, että nykyisellä tuloverotuksen tasolla ihmiset eivät tykkää ostaa työtä, koska se on ainoa asia mistä voi säästää. Palkat täällä ei tule nousemaan, aineellisten ja aineettomien tuotteiden verotus ei tule laskemaan. Pikkuisen on toiveita, että kokoomus saa alennettua tuloverotusta ja työn verotusta, joka jää oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi, jos meinataan ostovoimaa parantaa. Nykyinen malli ei ole kestävä. Nyt kerätään veroja aivan mielettömästi ja näyttää siltä, että se ei riitä. Olisiko kuitenkin aika kokeilla jotain muuta?

Eikös siitä ole vain tovi, kun julkaistiin joku kansainvälinen vertailu, jossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä arvioitiin maailman kolmanneksi kustannustehokkaimmaksi.

Voin uskoa tämän.. mutta kävivätkö ne arvioijat jonottamassa päiväkausia päivystyksessä tai terveyskeskuksessa? Olettivatko he, että terveyspalveluita saa edes saman kuukauden aikana, mikäli tarvitsetkin toimenpiteitä? Onko maailman terveysjärjestelmien tilanne tosiaan niin katastrofaalinen, että tämä meidän tyhjäkäyntisysteemi on todella tehokas? Noh, rahallisesti tämä voi olla tehokasta, kun katsotaan vain menoja. Varmaan sitä ajateltiin.. mutta ajateltiinko kuinka paljon kaikki menettävät, kun työssä käyvät ihmiset jonottavat pienten ja nopeiden asioiden hoitamista kokonaisia päiviä? Minusta heidän työpanoksensa ei ole ilmaista.. päinvastoin työnantajat ja sitä kautta yhteiskunta menettävät joka kerta rahaa, kun joku istuu tyhjän panttina jonottamassa jotain.. saatika sitten kuinka paljon vaivat pahenevat, kun niitä ei korjata heti vaan pitää milloin mitäkin operaatiota odotella pahimmillaan jopa vuosia?

Tahtoisin siis verorahoilleni vastinetta. Vaikkapa vähän samaan tapaan kuin miten OP-vakuutussairaala tai Mehiläisen työterveys on hommansa hoitanut. Soitan ajan, saan pienen slotin ja homma hoidetaan. Magneettikuvaankaan ei mene puolta vuotta vaan puoli tuntia.

Sosiaaliturva on epäilemättä liian korkealla tasolla mielestäsi, kun et kannata pohjoismaista mallia, mutta Suomessahan monet etuudet ovat pohjoismaalaisessa ja osin jopa eurooppalaisessa vertailussa maltillisia.

Ei mielestäni ole, eikä se ole mielestäni ongelma. En tiedä mistä olet saanut tuon kuvan. Minusta tukien seinään leikkaaminen on ongelma. Minusta tuen varassa olevien ihmisten pitäisi saada tehdä töitä ja saada yrittää takaisin työelämään pääsyä ilman, että he ovat pahimmillaan kuukausia ilman mitään tuloja, jos ei se työjuttu onnistunutkaan. Ja vielä päinvastoin kuten luulet, minusta sosiaaliturva on Suomen yhteiskunnan paras asia. Täällä ei joudu varastamaan silkan hengissä pysymisen vuoksi. Tottakai ihmiset sosiaalivturvankin kanssa ajautuvat sellaisiin tilanteisiin, mutta jos vaikkapa itse putoaisin työelmän ulkopuolellle niin minun ei olisi pakko. Uskonkin, että sosiaaliturvalla ja rikollisuudella on kohtuu suora korrelaatio.

Enkä kuvittele, että kaikkien pitäisi tehdä töitä, pitäisi haluta tehdä töitä tai ylipäätään voisi tehdä töitä. Ei, minusta ilmiö on varsin marginaaninen, missä ihmiset "haluavat vain lojua sosiaaliturvalla". Suurin osa haluaa paikkansa yhteiskunnasta sen tuottavana jäsenenä, vaikka ei noilla sanoilla sitä ajattelekaan. Jos vähemmistö sosiaaliturvaa hyväksi käyttää, niin en juurikaan uhraa sille ajatusta. Kuten en kansanedustajien taksikuluille :)

EDIT: tulipa kirjoitettua niin sekavaa tekstiä ja täynnä kirotusvireitä, että pitäisi poistaa koko postaus.. noh, ehkäpä tuo avaa silti mielen maailmaa, tai ainakin sen sekavuutta ;)

 

[JypFabu]

Magneettikuvaankaan ei mene puolta vuotta vaan puoli tuntia.

Tämmösillä mielikuvilla on kiva manipuloida tietämättömiä, joku saattaisi jopa kirahtaa hampaiden välistä, että fake news, mutta näinhän sitä on varmaan on lobattu siellä vallankabineteissa.

Mulla tuli tarve erinäisiin hoitoihin. Siitä hetkestä, kun menin terveyskeskukseen, meni näytteenottoon erikoissairaanhoidossa viikko, erikoislääkäriin siitä kolme päivää mangneetissa olin kahdessa viikossa ensi kontaktista ja leikkauspöydälle pääsin vajaassa kahdessa kuukaudessa.

Ihan kunnallisella puolella ja koska noissa asioissa laatu merkitsee, niin luojan kiitos. maksamieni verojen ansiosta ei edes kukkaro keventynyt juuri lainkaan.

Kaikkea sitä tietysti heitellään läpällä ja kännissä, mutta jos oikeata tietoa siitä, kuinka asiat oikeasti on ei ole, päätyy vaikuttamaan pölvästiltä niiden silmissä, jotka asian tietää ja ovat kokeneet.

 

[Tadu]

Sama magneettikuvaus maksaa julkisella noin tuplasti sen mitä yksityisellä. Tiedän, koska työskennellessäni korvauskäsittelijänä maksoin työ- ja liikennetapaturmissa julkiselle hoidosta niiden oikeiden kustannusten (ns. täkykorvaus) mukaan, mitkä eivät näy henkilöasiakkaille.

Hyvä jos laatu on edes kohdallaan.

 

[olkikuukkeli]

Sama magneettikuvaus maksaa julkisella noin tuplasti sen mitä yksityisellä. Tiedän, koska työskennellessäni korvauskäsittelijänä maksoin työ- ja liikennetapaturmissa julkiselle hoidosta niiden oikeiden kustannusten (ns. täkykorvaus) mukaan, mitkä eivät näy henkilöasiakkaille.

Yksityistäminen tuskin halventaisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Markkinatalousmekaniikka ei ole mikään taikatemppu, joka automaattisesti lisäisi kustannustehokkuutta. Jos katsotaan tehokkaasti toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä, niin Suomihan pärjää vertailussa erinomaisesti (vaikka Singapore täysin muista poikkeavine systeemeineen näyttäytyy vielä tehokkaampana).

Edelleen olen sitä mieltä, että lääkäreiden palkkaaminen olisi paras sote-uudistus:

Viikon lopuksi: Tämä sote-uudistus ratkaisisi kansalaisten suurimman ongelman: palkataan terveyskeskuksiin tuhat lääkäriä

Ja mitä Lepomäkeen tulee (sotekriitikko hänkin), niin yleensä aina kiinnostaa mitä hänellä on sanottavana johonkin tiettyyn ongelmaan. En haluaisi kuitenkaan elää yhteiskunnassa, jonka Lepomäki on alusta loppuun asti suunnitellut.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tämmösillä mielikuvilla on kiva manipuloida tietämättömiä, joku saattaisi jopa kirahtaa hampaiden välistä, että fake news, mutta näinhän sitä on varmaan on lobattu siellä vallankabineteissa.

Mulla tuli tarve erinäisiin hoitoihin. Siitä hetkestä, kun menin terveyskeskukseen, meni näytteenottoon erikoissairaanhoidossa viikko, erikoislääkäriin siitä kolme päivää mangneetissa olin kahdessa viikossa ensi kontaktista ja leikkauspöydälle pääsin vajaassa kahdessa kuukaudessa.

Ihan kunnallisella puolella ja koska noissa asioissa laatu merkitsee, niin luojan kiitos. maksamieni verojen ansiosta ei edes kukkaro keventynyt juuri lainkaan.

Kaikkea sitä tietysti heitellään läpällä ja kännissä, mutta jos oikeata tietoa siitä, kuinka asiat oikeasti on ei ole, päätyy vaikuttamaan pölvästiltä niiden silmissä, jotka asian tietää ja ovat kokeneet.

Tiedänpä vain itseni lisäksi useamman kaverin, joilla on mennyt. Minulla meni itse asiassa nopeasti, kun jonotin vain vajaat 5kk omaa vuoroani. Ja kyllä, jouduin maksamaan jokaisesta käynnistä erikseen maksun, ei ollut ilmaista julkisellakaan. Eikä ole minusta viisasta, kun liikunnalla ihmiset pitävät itseään hyvin työkunnossa ja missaavat jonkin vamman vuoksi puolesta vuodesta vuoteen normi liikuntaharrastuksiaan. Noin yleisesti tuleivaisuuden kannalta. Nuoret miehet toki toipuu nopeasti, mutta kun jonkin verran on mittarissa niin ei olekaan niin selviö kentille paluu. Joka tapauksessa vain yksityisellä on päässyt esim. magneettikuviin nopeasti, julkisella en tiedä ketään joka olisi parissa viikossa tässä onnistunut. Paitsi sinut.

EDIT: Olikin vain ettei keventynyt kukkaro juuri lainkaan. Ilmaistahan julkinen terveydenhuolto ei ole.

 

[The Nikkari]

Mielestäni kokoomuksen tulisi identifioida itsensä enemmän klassiseksi liberaaliksi. Yksilön vapaus ja vastuu, yksilön lokeroinnin vastustaminen ja niin edelleen.

Lokerointi on muutenkin hirveän vaarallinen asia, kun lokeroistaan ihmiset kilpailevat toisia "lokeroita" vastaan. Suomella ei ole varaa "heimoutua" sisäisesti. Kaikkein pahin tilanne on silloin, kun ihminen ilmoittaa olevansa jotakin lokeroa vastaan tyyliin: "vastustan kaikkea mitä perussuomalaiset ajavat". Nämä puheet johtivat vähän isompaan kahakkaan vuonna 1918.

Ihmisen kohtaaminen yksilönä on myös paras tapa vähentää syrjintää perustui se sitten sukupuoleen, rotuun, ikään tai mihinkään muuhun muuttujaan.

Mielestäni tällainen lähestysmiskulma on inhimillinen, mutta eroaa selkeästi vihreiden, vasemmiston ja demareiden ajamasta linjasta. Tämä on myös paras ase populismia vastaan.

 

[olkikuukkeli]

Mielestäni tällainen lähestysmiskulma on inhimillinen, mutta eroaa selkeästi vihreiden, vasemmiston ja demareiden ajamasta linjasta. Tämä on myös paras ase populismia vastaan.

Varmaan tulkintakysymys, että miten kuvailemasi kaltainen individualismi toteutetaan, mutta väittäisin kaikkien suomalaisten puolueiden ajavan sitä, että yksilö kohdataan viiteryhmästään (kuvitellusta tai tosiasiallisesta) erillään. Voin antaa esimerkkejä luettelemiesi puolueiden periaateohjelmista.

Vihreät.

Vapaus kaikille. Ihmisillä tulee olla oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisen oikeutta samaan tai vahingoita eläimiä tai ympäristöä. Vapaus lisää onnellisuutta ja osallisuutta parantamalla ihmisten edellytyksiä päättää elämästään ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen eri tavoin.

SDP

Ihmisillä on oikeus elää vapaina riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taloudellisista lähtökohdista. Heille kuuluu vapaus kaikessa, mikä ei vahingoita muita ihmisiä, ympäristöä tai yhteiskuntaa.

Vasemmisto

Vapaus on ihmisen oikeus ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja luovuuteen. Vapaus on jokaisen ihmisen yksilöllisyyden ja koskemattomuuden kunnioittamista.

Väittäisin, että suomalaisille ihmisten kohtaaminen yksilöinä on yleisesti tunnustettu arvo, jota lähes jokainen kannattaa. Sterotypiointiin taipuvalle ihmiselle sen käytännön toteuttaminen voi tietysti olla vaikeaa. "Lokeroinnin vastustaminen" ei kuitenkaan nähdäkseni periaatteena erota puolueita toisistaan, ellei PS:n kohtalaisen avointa ksenofobiaa lasketa.

 

[dana77]

Mielestäni kokoomuksen tulisi identifioida itsensä enemmän klassiseksi liberaaliksi. Yksilön vapaus ja vastuu, yksilön lokeroinnin vastustaminen ja niin edelleen.

Ottamatta kantaa mitä minun mielestäni pitäisi tehdä, niin mikään voittava strategia tuo ei olisi. Kokoomuksen oikea laita ei vuoda ja meillä liberaalien määrä on kansainvälisesti ottaen hyvin pieni. Ihmiset ovat vuosikymmenien aikana omaksuneet hyvinvointiyhteiskunnan hyvät puolet ja tarve onkin lähinnä valtionhoitajapuolueelle joka kykenee koviinkin päätöksiin jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusteet voidaan säilyttää tulevaisuudessakin kun demarit eivät populistiselta huutelultaan Suomessa siihen pysty.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Varmaan tulkintakysymys, että miten kuvailemasi kaltainen individualismi toteutetaan, mutta väittäisin kaikkien suomalaisten puolueiden ajavan sitä, että yksilö kohdataan viiteryhmästään (kuvitellusta tai tosiasiallisesta) erillään. Voin antaa esimerkkejä luettelemiesi puolueiden periaateohjelmista.

Itse olen kuullut a-studioissa vaalitenteissä ja muissa vastaavissa lausuntoja, että "en aio kannattaa mitään, mitä perussuomalaiset ajavat, periaatteesta." Joten minusta @The Nikkari
on sinällään oikeassa lauseessaan. Sinällään harmi, sillä vaikka perussuomalaisilla hörhösiipi erikoinen onkin, niin paras tapa populismia vastaan olisi yrittää löytää viisautta sieltäkin... lähinnä siis näyttää epäpätevyyttä heiltä :)

Toki jotkut äänestävät EDELLEEN Hakkaraista. Miksi? Vitsi meni jo.

Väittäisin, että suomalaisille ihmisten kohtaaminen yksilöinä on yleisesti tunnustettu arvo, jota lähes jokainen kannattaa. Sterotypiointiin taipuvalle ihmiselle sen käytännön toteuttaminen voi tietysti olla vaikeaa. "Lokeroinnin vastustaminen" ei kuitenkaan nähdäkseni periaatteena erota puolueita toisistaan, ellei PS:n kohtalaisen avointa ksenofobiaa lasketa.

Tuo on kyllä silmien ummistamista haluamastaan kohdasta. Puolueet olivat perussuomalaisten ensimmäisen nousun aikana vakaasti sitä mieltä, että maahanmuutosta ei saa puhua kuin ideologisesti ja positiivisesti. Perussuomalaiset laitettiin yhteistyön ulkopuolelle heti alussa, mikä osaltaan aiheutti heidän nousun. Ei olisi kummoista reaalipolitiikkaa tarvinnut harjoittaa, niin monikaan ei olisi perussuomalaisia lähtenyt äänestämään. Nyt Soinin aikaan äänesti melko paljon ja nytkin saattaa äänestää 10%. Sekin on paljon se.

 

[olkikuukkeli]

Itse olen kuullut a-studioissa vaalitenteissä ja muissa vastaavissa lausuntoja, että "en aio kannattaa mitään, mitä perussuomalaiset ajavat, periaatteesta."

Kuka noin on sanonut? Hallitusyhteistyön mahdollisuudestahan aina puhutaan, mutta se ei tarkoita ihan muotoilemaasi virkettä kuitenkaan.

Tuo on kyllä silmien ummistamista haluamastaan kohdasta. Puolueet olivat perussuomalaisten ensimmäisen nousun aikana vakaasti sitä mieltä, että maahanmuutosta ei saa puhua kuin ideologisesti ja positiivisesti. Perussuomalaiset laitettiin yhteistyön ulkopuolelle heti alussa, mikä osaltaan aiheutti heidän nousun. Ei olisi kummoista reaalipolitiikkaa tarvinnut harjoittaa, niin monikaan ei olisi perussuomalaisia lähtenyt äänestämään. Nyt Soinin aikaan äänesti melko paljon ja nytkin saattaa äänestää 10%. Sekin on paljon se.

En nyt tiedä mitä silmien ummistamista tuossa lainaamassasi virkkeessä harjoitin. Ainakin täällä Oulussa seuratuimmat perussuomalaiset harjoittavat ihan avointa lokerointia ja heidän suosionsakin perustuu siihen (esim. Sebastian "kaikki muslimit pois Suomesta" Tynkkynen).

On totta, että maahanmuutto aiheena on ollut vaikea varsinkin suomalaiselle medialle ja poliittisille järjestöille, jotka vaalimenestystä tavoitellessaan eivät halua loukata ketään. Rasistin leimankin on saanut liian helposti, joka näyttää toteen tuon tuumaukseni siitä, että vaikka olisi sitoutunut johonkin arvoon, ei sen käytännön toteuttaminen aina ole helppoa. Perussuomalaisten jytky ei kuitenkaan perustunut ensisijaisesti maahanmuuttopolitiikkaan vaan EU-vastaisuuteen ja ennen kaikkea taitavaan vaalikampanjaan (äänestät joko meitä tai EU:n vakausmekanismin ja Portugalin tukipaketin puolesta). Sittemmin maahanmuuttopolitiikka on noussut puolueen keihäänkärjeksi ja hajoittanutkin sen kertaalleen.

 

[Tuamas]

Yksityistäminen tuskin halventaisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Markkinatalousmekaniikka ei ole mikään taikatemppu, joka automaattisesti lisäisi kustannustehokkuutta. Jos katsotaan tehokkaasti toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä, niin Suomihan pärjää vertailussa erinomaisesti (vaikka Singapore täysin muista poikkeavine systeemeineen näyttäytyy vielä tehokkaampana).

Toimiva ja turvallinen yksityistäminen edellyttää sitä, että julkisella vallalla on portinvartijan rooli nyt ja tulevaisuudessa hoitojen saamisen suhteen.
Jos yksityinen saa vallan hoitoketjun alusta loppuun, ilman rajotteita, johtaa se julkisin varoin melkoiseen ylihoitamiseen ja -diagnosointiin, joka tulee pirun kalliiksi.

Yksityinen puoli kykenee lähes poikkeuksetta hallinnollisesti keveämmän sekä työvoiman osalta joustavamman (julkinen kikkailee toki määräaikaisuuksilla joustojen saamiseksi) toiminnan ansiosta toteuttamaan saman laatutason julkista edullisemmin.
Tämä pätee bulkkileikkauksissa, hoitokodeissa ja oikeastaan kaikessa, joka ei mene vaativan erikoissaidaanhoidon piiriin.

Suomen järjestelmän suurin yksittäinen ongelma on matalan kynnyksen lääkäri- ja hoitokontaktin saamisessa julkisella puolella.
Koska erikoissairaanhoito on niin kallista, syö entistä enemmän resursseja sekä sitä "ei voi jättää tekemättä", on julkisella hyvin lyhytnäköisesti karsittu perusterveydenhuollon palvelun laadusta, vaikka se olisi todella kustannustehokas ja toimiva tapa alentaa kokonaiskustannuksia.

Nyt kuntapuoli vastaa peruspuolesta ja sairaanhoitopiirit vaativammasta puolesta, tällöin kunnilla harvoin on kunnon insentiiviä saattaa hoitoketjua omalta osaltaan kuntoon. Jätetään perusterveydenhuolto retuperälle, annetaan sairauksien ja ongelmien eskaloitua ja sitten ollaan perkeleen vihaisia kunnanvaltuustossa, kun sairaanhoitopiiri laskuttaa niin pirusti.

Tämän vuoksi SOTE-uudistus on niin tärkeä ja tämän vuoksi terveyspalvelut tulee eilen ottaa kuntien vastuulta pois. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, koska kuntalaisten terveydenhuollon laatu on täysin riippuvainen oman kunnan kyvykkyydestä.

 

[olkikuukkeli]

Tämän vuoksi SOTE-uudistus on niin tärkeä ja tämän vuoksi terveyspalvelut tulee eilen ottaa kuntien vastuulta pois. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys, koska kuntalaisten terveydenhuollon laatu on täysin riippuvainen oman kunnan kyvykkyydestä.

No, mitä mieltä olet tuosta Soininvaara & co:n ehdottamasta mallista nykyhallituksen hallintohimmeliin verrattuna? Järjestämisvastuu ei mielestäni ole ihan noin yksinkertainen asia, mutten sinänsä vastustakaan sitä, että vastuuta siirrettäisiin "ylemmäs".