Kokoomus

[Cobol]

"Olen pahoillani, jos joku on pahoittanut mielensä henkilökohtaisella tasolla", kuuluu kyllä sanamuotoilullaan taas näihin ihmisten klassisimpiin "anteeksipyyntöihin", jolla ei pahoitella oikeasti yhtään mitään omassa käytöksessään.

Tämän lainauksen agendaa ei tarvitse pohtia. Todellisuudessa Paasi sanoi näin:

"Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani. Olen pahoillani, jos joku on pahoittanut mielensä henkilökohtaisella tasolla".

 

[Andromeda]

Viivyttelyn suhteen ei taida olla muuta hyötyä kuin se, että näin voidaan pyrkiä estämään lain hyväksyminen budjettilakina, jos itse on kovin lakia vastaan. Tästä ei ollut erikseen puhetta silloin, mutta näkisin, että ei tuostakaan mitään todellista etua ole. Se tulee joka tapauksessa voimaan jossain vaiheessa.

Kiitos vastauksesta, sinulta tätä lähinnä odotinkin. Edelleen haluaisin vastauksen siihen, että onko kyseessä varmuudella tarkoituksellinen viivyttely eikä olettama? Mikä on syynä ettei Kiuru ja demarit halua lakia hyväksyttävän budjettilakina?

Onko sinun mielestä Kiuru saanut ehkä liikaakin kuraa niskaan? Tekee työnsä kuitenkin ilmeisesti perusteellisen hyvin.

Onko se huono asia työelämässä, harvoin..

 

[Cobol]

Kiitos vastauksesta, sinulta tätä lähinnä odotinkin. Edelleen haluaisin vastauksen siihen, että onko kyseessä varmuudella tarkoituksellinen viivyttely eikä olettama? Mikä on syynä ettei Kiuru ja demarit halua lakia hyväksyttävän budjettilakina?

Minulla ei ole vastausta.

Onko sinun mielestä Kiuru saanut ehkä liikaakin kuraa niskaan? Tekee työnsä kuitenkin ilmeisesti perusteellisen hyvin.

Onko se huono asia työelämässä, harvoin..

Sanotaan niin, että osa hallituksen kannattajien ja puolueiden kritiikistä Kiuruun on poliittista retoriikkaa jo siksikin, että samalla siirretään keskustelua hallituksen liian myöhäisestä lainvalmistelusta valiokunnan puheenjohtajaan. Osa kritiikistä on varmasti perusteltua Kiurun toimintatavoista ja persoonasta johtuen.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus osunee aika hyvin. Lainaus yllä olevaan liittyen:

Kiurulla on valiokunnan puheenjohtajana oikeus ja jopa velvollisuus huolehtia hallituksen esitysten huolellisesta käsittelystä, mutta hänen vuolaaseen ja polveilevaan puheeseen perustuva väsytystaktiikkansa on yleisessä tiedossa. Hallituspuolueiden edustajat näyttävät silti lankeavan tähän edelleen ja juuttuvan väittelyihin. Se on kiristänyt välejä entisestään.

SDP halusi kuulemani mukaan Kiurusta eroon myös valiokunnan puheenjohtajana. Se ei vielä onnistunut. Kyse lienee enää viikoista ja tällä kertaa Kokoomuskin on luultavasti valmis tulemaan vastalahjan kanssa puoliväliin. Nyt lähti kokoomuksesta tiukka viesti Lindtmanille: Luottamus Kiuruun rapautunut

Tunnistan kuitenkin hyvin hallituspuolueiden tarpeen keskustella puheenjohtajasta (Kiurusta) sen sijaan, että keskusteltaisiin lakien sisällöstä ja niiden viivästymisestä. EI tämä ole ensimmäinen kerta.

 

[Analyzer]

Muutama huomio keskuteluun.

Lindtman ei voi Kiurulle nyt mitään. Hän juuri laittoi Kiljusen vaihtoon, joka on puolueessa kuitenkin iso nimi. Toista poliittista ruumista ei voi tehdä tai Lindtman on kohta sellainen itsekin. Lisäksi Kiuru on marinisti-siiven merkittävä henkilö ja puoluneen kahtiajako vain syvenisi entisestään. Joten Kiuru saa jatkaa pelejään jatkossakin.

Mielestäni Kiurun toiminta kuitenkin lähinnä hyödyttää hallitusta. Huomio itse ikävästä asiasta keskittyy nyt tähän Kiurun pelailuun, joka herättää vastareaktioita.

 

[penaz]

Huomio itse ikävästä asiasta keskittyy nyt hän Kiurun pelailuun, joka herättää vastareaktioita.

Tuotahan hallitus yrittää, mutta se ei enää silloin auta, kun eduskunnassa äänestetään sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamisesta ja hallituksen rivit repeilevät. Onkohan tämä kauhukabinetin lopun alkua?

 

[Tuplatorkkari]

Tämän lainauksen agendaa ei tarvitse pohtia. Todellisuudessa Paasi sanoi näin:

"Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani. Olen pahoillani, jos joku on pahoittanut mielensä henkilökohtaisella tasolla".

Pahoillaan olo ja jos-sana siellä pyynnön lopussa ei ole mielestäni koskaan hyvä valinta. Vai kumpi kuulostaisi sinusta aidommalta pahoittelulta, tuo äskeinen vai esimerkiksi "olen pahoillani siitä, että aiheutin mielipahaa kollegoilleni valiokunnassa"?

 

[Cobol]

Pahoillaan olo ja jos-sana siellä pyynnön lopussa ei ole mielestäni koskaan hyvä valinta. Vai kumpi kuulostaisi sinusta aidommalta pahoittelulta, tuo äskeinen vai esimerkiksi "olen pahoillani siitä, että aiheutin mielipahaa kollegoilleni valiokunnassa"?

Sanotaanko näin, että jos jättää ydinasian "Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani" pois lainauksesta ja laittaa siihen vain agendaan sopivan osan, en lähtisi puolustelemaan tekoa. Mutta kukin tavallaan.

Itse näen nykypoliitikolta kohtuullisena ala-arvoisen käytöksen myöntämisen ja pahoittelut siitä. Sinänsä tämä ei muuta osin kielteistä kuvaani Paasista. Jos verrokkia haetaan sieltä vasemmalta, onko Kiuru tai joku muu ko. taipumuksia omaava koskaan todennut käytöksensä olleen ala-arvoista ja olevansa siitä pahoillaan?

 

[Tuplatorkkari]

Sanotaanko näin, että jos jättää ydinasian ""Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani" pois lainauksesta ja laittaa siihen vain agendaan sopivan osan, en lähtisi puolustelemaan tekoa. Mutta kukin tavallaan.

Tuolla loppulauseellahan nimenomaan se kaikki alun pahoittelu, jos ei nyt mitätöidä, niin ainakin vesitetään. Vastuu siirretäänkin omasta toiminnasta ja käytöksestä niille kohteille. "Anteeksi nyt, jos jonkun mieli pahoittui tästä jutusta". Mutta joo tämä tästä, agendat voit unohtaa, sanoin jo alkuun, että joillekin ihmisille tässä maailmassa tämä on se hyvin yleinen tapa pyytää tavallaan anteeksi, oli ammatti ja poliittinen suuntautuminen mikä tahansa.

 

[Vaughan]

Kenellä on isommat meriitit talousanalytiikasta, ja mitkä nämä meriitit ovat?

Kysyn ihan vilpittömästi, koska en tiedä: eikö Elina Valtosella ole aika vakuuttava tausta sekä kansantaloudesta että yritystalouden puolelta? Hänen pankkiuraansa en tunne tarkemmin, mutta wikipedian mukaan toiminut sekä vanhempana analyytikkona Nordealla että johtotehtävissä The Royal Bank of Scotlandissa.

Se on ainakin erittäin kova yhdistelmä poliittisen päätöksenteon kannalta, että ymmärtää sekä mikro- että makrotaloustiedettä. Väittäisin jopa että jollain tasolla välttämätön yhdistelmä, jos haluaa tehdä käytännössä toimivaa talouspolitiikkaa - eikä vain "huudella" aidan toiselta puolelta ymmärtämättä toista.

Täytyy edelleen nostaa hattua Valtoselle Sipilän hallituksen sote-uudistuksen täydellisestä (viittaan analyyttisiin perusteluihin) lyttäämisestä, että sen jälkeen mallia oli turha enää yrittää puolustella millään järkiargumenteilla...

 

[Cobol]

Tuolla loppulauseellahan nimenomaan se kaikki alun pahoittelu, jos ei nyt mitätöidä, niin ainakin vesitetään. Vastuu siirretäänkin omasta toiminnasta ja käytöksestä niille kohteille. "Anteeksi nyt, jos jonkun mieli pahoittui tästä jutusta". Mutta joo tämä tästä, agendat voit unohtaa, sanoin jo alkuun, että joillekin ihmisille tässä maailmassa tämä on se hyvin yleinen tapa pyytää tavallaan anteeksi, oli ammatti ja poliittinen suuntautuminen mikä tahansa.

Jos joku sanoo käyttäytyneensä ala-arvoisesti ja olevansa siitä pahoillaan, saa plussaa täältä oli sitten oikealta, keskeltä tai vasemmalta. Näin ilmaistu pahoittelu on hyvin harvinaista poliitikoilta.

Samaa mieltä toki siitä, että jutussa sen jälkeen laitettu teksti vesittää jossain määrin pahoittelua. Entisenä toimittajana tiedän, että tuota ei välttämättä ole sanottu samassa yhteydessä vaan se on laitettu ns. kokoavana tekstinä samaan kappaleeseen, johon se ei sinänsä kuuluisi. Suomeksi: näinkin on sanottu, mutta yksityiskohdiltaan eri yhteydessä.

 

[Ann Arbor]

Kyllähän Paasin CV on suht vakuuttava. Rahoitusalan huippukokemusta eri yrityksissä yli 25 vuotta. Voin sanoa oppineeni häneltä Rahapodi-podcastia kuunnellessa yhtä sun toista sijoittamisesta ja ovathan hänen usein lennokkaatkin ideat Suomen talouden tilanteen parantamiseksi olleet viihdyttävää kuunneltavaa. Kun hän viime kesänä eduskuntaan nousi, oletin parlamenttimme ja ennen kaikkea Kokoomuksen eduskuntaryhmän saavan todellisen vahvistuksen riveihinsä. Liian vähän talouden osaajia muutenkin kansanedustajien joukossa.

Mikään ei kuitenkaan ole hyväksyttävä syy Paasin huonolle käytökselle. Vaikka sotevaliokunnan meno ottaisikin päähän, itsehillintä on tärkeää.

 

[Ollakseni]

Kyllähän Paasin CV on suht vakuuttava. Rahoitusalan huippukokemusta eri yrityksissä yli 25 vuotta. Voin sanoa oppineeni häneltä Rahapodi-podcastia kuunnellessa yhtä sun toista sijoittamisesta ja ovathan hänen usein lennokkaatkin ideat Suomen talouden tilanteen parantamiseksi olleet viihdyttävää kuunneltavaa. Kun hän viime kesänä eduskuntaan nousi, oletin parlamenttimme ja ennen kaikkea Kokoomuksen eduskuntaryhmän saavan todellisen vahvistuksen riveihinsä. Liian vähän talouden osaajia muutenkin kansanedustajien joukossa.

Kertooko toisaalta jokin sijoitusosaaminen mitään siitä kuinka hyvin ymmärtää valtiontalouden kaltaisia asioita? Varmaan jonkin valtion sijoitusyhtiön johdossa voisi olla pätevä, mutta joku sote-valiokunnan budjetointi on aika kaukana siitä miten yritys toimii.

 

[Cobol]

Kyllähän Paasin CV on suht vakuuttava. Rahoitusalan huippukokemusta eri yrityksissä yli 25 vuotta. Voin sanoa oppineeni häneltä Rahapodi-podcastia kuunnellessa yhtä sun toista sijoittamisesta ja ovathan hänen usein lennokkaatkin ideat Suomen talouden tilanteen parantamiseksi olleet viihdyttävää kuunneltavaa. Kun hän viime kesänä eduskuntaan nousi, oletin parlamenttimme ja ennen kaikkea Kokoomuksen eduskuntaryhmän saavan todellisen vahvistuksen riveihinsä. Liian vähän talouden osaajia muutenkin kansanedustajien joukossa.

CV kertoo paljon mutta pitää muistaa, että vertailussa CV:stä voisi tehdä kiusallisiakin kysymyksiä kun tietää taustoista enemmän. Näin tässäkin tapauksessa, molempia koskien.

Itse en ole vielä löytänyt syytä, miksi Paasia verrataan Valtoseen. Äkkiseltään toki paljon samaa, mutta todellisuudessa aivan eri koulutus, eri kokemus ja kyky käsitellä asioita. Kaksi erilaista maailmaa, jopa.

Jos vastaan @Jeffrey esittämään kysymykseen, vastaus on luultavasti Paasi. Talousanalyytikka on ollut pitkään murroksessa ja Paasihan on ainakin jossain määrin ollut siinä mukana Valtosen ollessa Kokoomuksen poliitikko eri tehtävissä. Olin itse suunnittelemassa osana kansainvälistä ryhmää joitakin talousanalyytikan ohjelmistoja 15 vuotta sitten ja niin se vaan on, että sen jälkeen kaikki on muuttunut valtavasti.

Mutta ei Paasilla taida olla mitään osaamista valtiontalouden hahmottamiseen. Vaikka monta kertaa kuvitellaan, että sehän ei paljon vaadi (mikä näkyi aiemmin mm. vaihtoehtobudjeteissa), todellisuudessa erilaisten päätösten tekeminen vaatii erityisosaamista niiden vaikutusarvioinnin osalta. Ministeriö antaa perusluvut, mutta sanoisin, että Valtosella on kykyä katsoa niiden taakse.

 

[Barnes]

Taas vähän kevennystä politiikan riitelyihin:

Kyllä ne minun mielestä minun rahoja ovat!

Eli pitääkö Fjäder peruskoulua jotenkin huonona asiana? Ei uskoisi, että on Akavan entinen johtaja.

Tietysti on siellä twiiteissä sana "ryssä" mainittu myös. Vihaan Venäjän valtiota siinä missä muutkin, mutta asiallista kieltä pittää käyttää, kuten Kajaanissa sanotaan.

Huikea hahmo.

 

[penaz]

Arto Satosta ollaan huhujen mukaan nimittämässä Kelan pääjohtajaksi nauttimaan yli 20000 euron palkkaa kiitokseksi hänen työstään Kokoomuksen hyväksi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Arto Satosta ollaan huhujen mukaan nimittämässä Kelan pääjohtajaksi nauttimaan yli 20000 euron palkkaa kiitokseksi hänen työstään Kokoomuksen hyväksi.

Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin. Ja joskus peliä on pelannut myös tasavallan presidentti, kun presidentillä on ollut viimeinen sana nimitykseen. Muistan yhdenkin naispresidentin, joka ei monestikaan mennyt nimityksissä esitysten mukaan, vaan nosti tehtäviin omia suosikkejaan. Ei ihme, että presidentiltä on vähennetty tätä roolia. Toisaalta tämä muutos esimerkiksi Kelan pääjohtajavalinnassa ei millään lailla poista virkanimityksen poliittista luonnetta, vaikka muutos poistaakin mahdollisuuden presidentilliseen mielivaltaan.

 

[penaz]

Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin.

Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.

 

[erku]

Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin.

Poliittisia virkanimityksiä tapahtuu tämän tästä, mutta on niissä kuitenkin aste-eroja. Nyt tämä keissi näyttäytyy melko härskisti siltä, että Arto Satonen palkitaan kokoomusvoimin uurastuksista suomalaisten duunareiden kyykyttämiseksi korkea-arvoisella viralla, johon hän ei näin ulkopuolisen silmin vaikuta kovin pätevältä.

Ja joskus peliä on pelannut myös tasavallan presidentti, kun presidentillä on ollut viimeinen sana nimitykseen. Muistan yhdenkin naispresidentin, joka ei monestikaan mennyt nimityksissä esitysten mukaan, vaan nosti tehtäviin omia suosikkejaan. .

Halosen kohdalla kai eniten kohua herättäneitä nimityksiä oli Suomen pankin johtokunnan jäsenten nimitykset sekä sisäministeriön kansliapäällikön valinta. Suomen pankin kohdalla taisi mennä niin, että johtokuntaan esitettiin Mauri Pekkarisen, Esko Ahon ja Ike Kanervan kaltaisia politrukkeja ja Halonen nimitti heidän sijasta johtokuntaan Pentti Hakkaraisen ja Sinikka Salon kaltaisia meritoituneita ammattiosaajia. Sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa kokkariministeri Holmlund esitti puoluetoveriaan Ilkka Laitista virkaan, mutta Halonen päätyi nimittämään virkaa jo yhden kauden ansiokkaasti hoitaneen Ritva Viljasen jatkokaudelle.

Jos nämä saa väännettyä niin, että Halonen olisi jotenkin epäsopivasti harjoittanut poliittisia virkanimityksiä, niin aika mielenkiintoisesti asiaa pitää tarkastella. Minusta ennemminkin Halonen painotti näissä nimityksissä meritokraattisia kriteerejä ja esityksiä tehneet tahot ennemmin politisoivat valintoja.

 

[Cobol]

Jo pelkästään shakkitaitojensa vuoksi Satonen olisi huippuvalinta Kelan pääjohtajaksi. Nuorempana pelasin kerran Satosta vastaan ja voitin. Mutta Satonen on varmaan noista ajoista kehittynyt. Shakki vaatii loogista ajattelua ja hyvää muistia sekä kykyä sekä matemaattiseen ajatteluun että kolmiulotteiseen hahmottamiskykyyn. Varsinkin jälkimmäinen on tarpeen Kelan pääjohtajana eduskunnan, hallituksen, asiantuntijoiden sekä kansalaisten aiheuttamassa paineessa.

Totta kai Satosella on myös Kokoomuksen sisällä päteviä kilpailijoita Kelan pääjohtajaksi. Lehtonen osoitti korona-aikaan erinomaista kykyä hahmottaa taudin kokonaistilanne ja keinot, joilla sen leviäminen Suomessa ehkäistään. Ja toimi pyyteettömästi jopa kellonympäri koko kansankunnan koronaherättäjänä.

Eikä sovi väheksyä Annika Saarikkoa. Minusta Kokoomus voisi vakavasti pohtia sitä, jatketaanko yhteistyön nimissä Kelan pääjohtajien keskustalaispestejä edelleenkin. Saarikkoa puoltaa erityisesti se, että hän on eduskunnan pankkivaltuuston jäsen ja toimi valtiovarainministerinä edellisessä hallituksessa esittäen noin 900 000 euron lisämäärärahaa 4H-yhdistysten toimintaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.

Vaikea sanoa, riippuu millä kriteereillä arvioidaan. Poliittisella kokemuksella ja yhteiskuntasuhteilla on jokin merkitys, mutta Kelan toimialaan liittyvä ammatillinen osaamiskirjo on sekin merkittävä asia. Jälkimmäisen suhteen aivan muut hakijat kuin Satonen ovat pätevimpiä. Näkisin mielelläni, että monipuolinen sote-, kansanterveys- ja talousosaaminen olisi pääasia, ja siihen kylkeen olisi esittää jotain näyttöjä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta joissakin rooleissa.

 

[Tadu]

Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.

Ei näitä koskaan pätevyyden perusteella valita, vaan ihan puhtaasti palkkiovirkojahan nämä ovat. Ihan sama kuka Suomen puolueista siellä on suhmuroimassa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Poliittisia virkanimityksiä tapahtuu tämän tästä, mutta on niissä kuitenkin aste-eroja. Nyt tämä keissi näyttäytyy melko härskisti siltä, että Arto Satonen palkitaan kokoomusvoimin uurastuksista suomalaisten duunareiden kyykyttämiseksi korkea-arvoisella viralla, johon hän ei näin ulkopuolisen silmin vaikuta kovin pätevältä.

Tuo on oma subjektiivinen mielipiteesi. Joku toinen voi arvioida päinvastaisesti, että Satonen on rohkeasti edistänyt luutuneiden työmarkkinarakenteiden uudelleenarviointia ja muutosten aikaansaamista tilanteessa, jossa työmarkkinajärjestöt ja etenkin SAK estävät taloutta ja työmarkkinoita tervehdyttävien muutosten tekemistä. Asia ei tosielämässä ole aivan näin yksioikoinen, mutta ei se ole sitä sinunkaan esittämälläsi tavalla.

Halosen kohdalla kai eniten kohua herättäneitä nimityksiä oli Suomen pankin johtokunnan jäsenten nimitykset sekä sisäministeriön kansliapäällikön valinta. Suomen pankin kohdalla taisi mennä niin, että johtokuntaan esitettiin Mauri Pekkarisen, Esko Ahon ja Ike Kanervan kaltaisia politrukkeja ja Halonen nimitti heidän sijasta johtokuntaan Pentti Hakkaraisen ja Sinikka Salon kaltaisia meritoituneita ammattiosaajia. Sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa kokkariministeri Holmlund esitti puoluetoveriaan Ilkka Laitista virkaan, mutta Halonen päätyi nimittämään virkaa jo yhden kauden ansiokkaasti hoitaneen Ritva Viljasen jatkokaudelle.

Jos nämä saa väännettyä niin, että Halonen olisi jotenkin epäsopivasti harjoittanut poliittisia virkanimityksiä, niin aika mielenkiintoisesti asiaa pitää tarkastella. Minusta ennemminkin Halonen painotti näissä nimityksissä meritokraattisia kriteerejä ja esityksiä tehneet tahot ennemmin politisoivat valintoja.

Halonen ajoi Ritva Viljasta merkittäviin pesteihin useammankin kuin kerran. Olennaista on kuitenkin se, että Halonen sivuutti useita kertoja nimitystä valmistelleiden ryhmien esitykset, ja nimitti esityksen sijaan tehtäviin muiden muassa demarinaisia. Yhtä lailla Halonen veti tuossa kotiinpäin omien värilasiensa läpi, samalla tavalla kuten muutamissa valtiollisissa organisaatioissa tapahtuu. Ja joiltakin osin tuo on jopa täysin hyväksyttävää, varsinkin jos virkanimitysten taustalla on poliittisten voimasuhteiden kunnioittaminen. Silloin on mielestäni eri asia, jos henkilöitä nimitetään tehtäviin, joissa ammatillinen substanssi, kuten liikkeenjohdollinen tai tieteellinen osaaminen, ovat tehtävän hoidon kannalta aivan keskiössä.

Suomen pankin johtokunta, varsinkaan Suomen euroalueeseen liittymisen jälkeen, ei ole paikka, jonka jäsenistön pitäisi koostua kansantaloustieteen proffatason ihmisistä, vaikka tälläkin osaamisella on perusteltua olla siellä edustuksensa. Yhteiskuntasuhteet ja kansainvälisen tason suhteet ovat sitä vastoin erittäin tärkeitä. Siitä voi olla sitten montaa mieltä, olisiko esimerkiksi Esko Aho ollut henkilönä hyvä tai jopa paras valinta aikoinaan Suomen pankin johtokuntaan. Ja siitä vasta voikin olla eri mieltä, miksi tasavallan presidentillä pitäisi olla oikeus nimetä tuohonkin pestiin mieleisensä hahmot, vaikka esitys olisi laadittu millä ammattitaidolla ja kriteeristöllä hyvänsä. Ei voi olla kategorisesti niin, että kaiken ylivertaisen vastuullisuuden ja viisauden voisi kuvitella pesivän kulloisenkin tasavallan presidentin päässä, kun hän tekee omaan lukuunsa esityksistä poikkeavia nimityksiä. Oletan, että muutamakin Jatkoajan nimimerkki tulisi kitkeränä avautumaan vaikkapa juuri tähän ketjuun, jos esimerkiksi Stubbilla olisi vastaavanlainen mandaatti nimityksiin kuin mitä Halosella oli, ja virkoihin päätyisi sattumalta kokoomustaustaisia Eurooppa-osaajia.

 

[Andromeda]

Kokoomuksen Otto Mereltä kova ehdotus – Iskisi ”huonoihin työntekijöihin”

Otto Meri haluaa helpottaa irtisanomista.

www.iltalehti.fi

Näitähän on helppo heitellä. Miettiiköhän Otto Meri minkälainen henkinen taakka työntekijöille tulisi hänen mallillaan päälle.
Porukka olisi työpaikoilla sressaantunutta kokoajan, kun saisi alati olla varppeillaan omasta työpaikastaan.

Miten se sitten näkyisi työpaikalla. Ainakin henkilökemioihin kitkaa, kyräilyä ja epäluuloa selän takana juonimisesta jne.
Sairaana töihin, kun ei uskalleta saikuttaa.

Lista on pitkä kuin nälkävuosi syistä miksi ei liikaa pidä irtisanomista helpottaa. Kohtuus kaikessa.

 

[Cobol]

Näitähän on helppo heitellä. Miettiiköhän Otto Meri minkälainen henkinen taakka työntekijöille tulisi hänen mallillaan päälle.
Porukka olisi työpaikoilla sressaantunutta kokoajan, kun saisi alati olla varppeillaan omasta työpaikastaan.

Miten se sitten näkyisi työpaikalla. Ainakin henkilökemioihin kitkaa, kyräilyä ja epäluuloa selän takana juonimisesta jne.
Sairaana töihin, kun ei uskalleta saikuttaa.

Lista on pitkä kuin nälkävuosi syistä miksi ei liikaa pidä irtisanomista helpottaa. Kohtuus kaikessa.

Kun jutun lukee tulee mieleen, tunteeko Meri nykyisen irtisanomissuojan. Hän esittää, että 4–6 kuukautta on sopiva irtisanomisaika pitkiin työsuhteisiin, ja lyhyemmissä työsuhteissa irtisanomisaika on hyvä olla ”joitain kuukausia”. Monta kertaa jo nykyään on juuri näin, toki ykkösenä tessistäkin riippuen.

Meri kritisoi myös irtisanomisen perustetta. Täytyy olla asiallinen ja painava syy. Ellen väärin muista, nykyään ei tarvita painavaa syytä. Asiallinen syy tarvitaan ja hyvä niin.

 

[Jeffrey]

Kokoomuksen Otto Mereltä kova ehdotus – Iskisi ”huonoihin työntekijöihin”

Otto Meri haluaa helpottaa irtisanomista.

www.iltalehti.fi

Näitähän on helppo heitellä. Miettiiköhän Otto Meri minkälainen henkinen taakka työntekijöille tulisi hänen mallillaan päälle.
Porukka olisi työpaikoilla sressaantunutta kokoajan, kun saisi alati olla varppeillaan omasta työpaikastaan.

Miten se sitten näkyisi työpaikalla. Ainakin henkilökemioihin kitkaa, kyräilyä ja epäluuloa selän takana juonimisesta jne.
Sairaana töihin, kun ei uskalleta saikuttaa.

Lista on pitkä kuin nälkävuosi syistä miksi ei liikaa pidä irtisanomista helpottaa. Kohtuus kaikessa.

Suomessa työmarkkinat ovat liian joustamattomat, tämä on melko yleinen palaute. Irtisanomissuoja on yksi tekijä tässä kokonaisuudessa. Itse toivoisin, että tällaisten yksittäisten heittojen ja uutisointien sijaan alettaisiin näkemään ehdotuksia uudeksi kokonaisratkaisuksi. Eihän se työmarkkina ole yksisuuntaista kummastakaan suunnasta. Itse koen, että molemmilla osapuolilla olisi mahdollista parantaa omia olojaan mikäli keskustelu avattaisiin ihan kunnolla.

Esimerkiksi Tanskassa jopa vaativissa asiantuntija tai esihenkilötehtävissä on ihan tyypillistä, että irtisanomisaika on vain yhden kuukauden. Myös itselle tällainen tuntuisi melko brutaalilta suomalaiseen kulttuuriin kasvaneena, mutta mites se toinen puoli? Omalla alalla Tanskassa palkat ovat noin 30-50 % paremmat, asiantuntijatehtävissä keskimäärin noin 30 % ja esimerkiksi matalapalkka-aloilla noin 15-20 %. Toisinsanoen työntekijällä on isompi vastuu omasta taloudellisesta turvastaan, mutta ottaessaan vastuuta hän saa siitä myös hyötyä ansioiden kautta. Eli jos nopea irtisanominen osuu kohdalle, niin kovemmilla palkoilla pitäisi olla säästöjä mahdollista työttömyyttä kompensoimaan.

AY-ketjussa tästä jo taannoin keskusteltiin, ettei Suomessa suuret palkat ole keskeisimpiä ongelmia - joustamattomat työmarkkinat ovat huomattavasti suurempi ongelma.

Yksi Suomen haaste on myös työntekijöiden kompetenssi suteessa kilpailijamaihin. Olisiko tässä yksi syy se suomalaisten mukavoituminen työpaikoille jota kenties edesauttaa meidän hankalat irtisanomissäännöt? Näistä henkilöistä on taas mainittu Työelämä ketjussa. Ehkä se helpompi irtisanominen auttaisi pitämään ns. tulta perseen alla ja motivoisi meitä kehittymään ja kykenemään työntekijöinä? Toki suuremmat mahdollisuudet palkan suhteen tuskin haittaisi sekään. Toki mukaan vaadittaisiin myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä, jotta palkan vaikutus kasvaisi motivaattorina.

En tässä nyt pyri Tanskan mallia Suomeen tuomaan, kunhan nostan esiin esimerkkejä. Itse uskon, että myös Suomeen olisi löydettävissä sellainen malli, joka toisi meille hyvää koko kansakuntana. Luonnollisesti tämä tarkoittaisi työmarkkinoiden joustavuuden reilua lisääntymistä, ja ehdottomasti työntekijöiden tulisi myös hyötyä siitä että joustavat - molemmissa suunnissa tavoilla jos toisilla.

Suomessa ne isoimmat haasteet ovat joustamattomat työmarkkinat ja kompetenssin puute - suhteessa kilpailijamaihin. Jos me näihin asioihin löydettäisiin ratkaisu. Uskon, että meillä olisi täydet mahdollisuudet ihan räjähdysmäisiin palkkojen korotuksiin jotka sitten hyödyttäisivät meitä kaikkia - työnantajat taas saisi palkankorotuksiin menevät rahat säästönä työmarkkinoiden joustosta ja työntekijöiden kompetenssin (motivaation?) kasvamisesta.