Ja kun huutelet Finnairin järkevien taitojen puutetta niin miten kuvailisit viimeistä episodia jossa kymmenet suomalaiset lentoemännät menettivät duuninsa ennenkuin ay-suojatyöpaikkaedustajat suostuivat säästöihin, oliko järkevää mielestäsi?
.......
Ay-liikkeen ongelma noin yleisesti on se että se on hirttäytynyt saavutettuihin etuihin vaikka maailma on muuttunut ja muualla tehdään asiat paljon halvemmalla. Koska lentoemännän duuni ei tuo juuri mitään lisäarvoa, sillä ei ole mitään sellaista millä perustella korkeampia palkkoja. Tähän voisin lisätä sen että omien kokemuksien mukaan Finskin henkilökunta on varsin ammattimaista ja suht. palveluhenkistä (toki olen kuullut vastakkaisia esimerkkejä).
.....
Oikeasti, HIENOA! Markkinatalous toimintaa parhaimmillaan. Jos työnantaja maksaa vähemmän kuin kilpailijat, se menettää parhaat tekijät. Tämä on kaikille hyväksi.
....
Miten tämä näkyy? Lentoemännän koulutus taitaa olla jotain kolme kuukautta ja Finskillä on käsittääkseni moninkertaisesti hakijoita kuin on avoimia työpaikkoja.
....
Sitten on nämä sivukulut eli esim. majoitus. Mikä lienee nyky-TESin määritelmät mutta muutama vuosi sitten Finnair sai työtuomioistuimelta sakot + korvausvelvollisuuden koska Finski määräsi Tokiossa lentoemännät majoittumaan lentokenttähotelliin (hyvätasoinen ketjuhotelli) Tokion keskustahotellin sijaan ja se oli TESsiä vastoin. Onko tämä vielä tilanne ja onko sinusta tuo oikein?
...
Voitko nimetä mielestäsi "tyhmät jääräpäisyyspäätökset" tai edes jotain niistä?
Meni kokoomusketju nyt ihan Finnair-ketjuksi, mutta se liene sallitaan. Anteeksi, että niputin nämä postauksesi yhteen, mutta katson, että on mielekkäämpi vastata kokonaisuuteen.
Ensinnäkin yhtään suomalaista lentoemäntää ei irtisanottu viimeisen sopimuksen myötä, vaan kaikki saivat kahden vuoden irtisanomissuojan. Olet kyllä oikeassa, että noin 70 työpaikkaa ulkoistettiin jatkossa pois Suomesta (HongKong ja Singapore) eli suomalainen tuö väheni niin, että uusia suomalaisia ei ole rekrytoitu - tämä tietysti huolettaa pääministeriakin, kun tuöpaikat karkaavat ulkomaille, vaikka pitäisi pystyä työllistämään Suomessa.
Tuo ulkoistamisjuttu on kokonaisuudessaan kiinnostava ja paraikaa seurannan alla. Miten markkinat toimii ja onko hyvä, että ihmisiä lähtee?
Finnairilla on kokemuksia ulkoistamisesta jo muutamalla reitillä. Espanjan reitit ovat ulkoistuksen osalta ilmeisesti onnistuneet ihan hyvin. New Yorkin reitti oli ongelmissa alusta alkaen. Ensin työlupa-asioiden takia henkilöstö odotti kotona, eikä päässyt töihiin, kolme kuukautta täydellä palkalla. Ja sitten lopulta kun työluvat järjestyivät, kävi niin, että markkinoilta ostettu työvoima ei ollutkaan aivan niin hyvää, kuin yhtiössä toivottiin. Varsin nopeasti muutama amerikkalainen jätti työnsä kokonaan ja pikkuhiljaa monet ilmoittivat etsivänsä uutta työtä. Jäljelle jäi muutama erittäin hyvä ja pidetty työntekijä, mutta siinä vaiheessa yhtiö totesi, että kokonaisuuden kannalta tämä ulkoistus ei ollut järkevä. Kokonaiskulut hallintoineen ja poissaoloista aiheutuvine harmeineen nousivat suhteessa saatuun hyötyyn liian korkeiksi ja uuden rekrytoinnin aloittaminen olisi maksanut vielä lisää. Yhtiö lopettaa ulkoistuksen tällä reitillä nyt helmikuussa.
HongKongin ja Singaporen ulkoistamisen osalta tilanne on tällä hetkellä sama. Työlupia ei ole saatu EU:n ulkopuoliselle työvoimalle. Ja kun tämä ulkoistamissuunnitelma päätettiin, rupesi sekä hongkongilaisia että singaporelaisia lentoemäntiä lähtemään yhtiöstä. Osa lähti kesken työsopimuksen, kun sai töitä muualta. Syynä oli se, että heille tarjottu uusi sopimus ulkoistuskumppani OSM Aviationin kanssa oli merkittävästi (n30%) huonompi kuin Finnairin kanssa. Selvästi huonompi kuin yleinen taso Aasiassa. Poislähtijöiden merkitys oli suuri. Heistä oli tarkoitus kouluttaa purserit, koska se vaatii tietyn määrän kokemusta. Tällä hetkellä tilanne on se, että OSM ei ole saanut työlupia, eikä se meinaa saada riittävästi pursereita, joten ulkoistamista ei ole voitu aloittaa. Alkuperäinen suunnitelma oli aloitaa tammikuun puolivälissä. Sitten siirrettiin maaliskuulle ja nyt kuulemma huhutaan huhtikuusta. Samaan aikaan Hongkongin ja Singaporen reiteillä on nyt jouduttu lisäämään suomalaisten määrää, kun poislähteneiden tilalle ei ole rekrytoitu uusia. Tämä prosessi esimerkkinä rekrytointikuluista ja niistä kuluista, joita syntyy ulkoistuksesta. Totta kait merkittävin kysymys on se, että mitkä ovat kulut pitkällä aikavälillä, koska ne ratkaisevat. Tämä jää nähtäväksi.
Toinen esimerkki rekrytointi- ja koulutuskuluista on suomalaisten purserien koulutus. Ensin järjestetään valintatestejä, sitten kurssitettaan, sitten koulutetaan lisää ja sitten kohdellaan siinä määrin huonosti, että (toimivan markkinatalouden mukaan) henkilö lähtee pois yhtiöstä. Tuli kuluja,investoitiin, mutta menetettiin ihmisiä.
Tuo hotellikuvio on hyvä esimerkki neuvottelukulttuurista, joka ei toiminut. Totta on, että ulkopuolisesta (ja sisäpuoleltakin) näyttää hassulta, että hotellin tulee sijaita keskustassa. Tämä on vanhaa perua ajalta, jolloin kohteessa vietettiin useita päiviä ja oli perustellumpaa, että aikaa voi viettää mielekkäämin kuin lentokenttähotellissa. Nykyisin, kun lennot ovat useimmiten yhden yön kääntöjä, on tuon merkitys vähentynyt. Miksi tuostakin on kuitenkin saatu aikaan ongelmia? Lähinnä siten, että yhtiö lähti yksipuolisesti muuttamaan tuota käytäntöä kesken sopimuskauden. Kävi nimittäin niin, että yhtiössa oli juuri sovittu pitkien neuvotteluiden jälkeen säästösopimus (5% palkanalennukset, miehistömäärien pudotus jne), joka sisälsi tuöntekijöille paljon heikennyksiä, eikä oikeastaan mitään parannusta - kuitenkin osana tuota neuvottelukokonaisuutta oli sovittu, että hotelliasiaan ei kosketa. Kyse oli kokonaisuudesta, kuten sopimuksissa aina on. (Toki voidaan kyseenalaistaa, että onko hotelli keskustassa olennaista ja järkevää, välttämättä ei ole). Tuon sopimuksen jälkeen yhtiö ilmoitti, että se haluaa lisäsäästöjä ja aikoo muuttaa näitä hotelleita ja aloittaa Tokiosta. Vaikka hieman aiemmin oli sovittu, että niitä ei muuteta. AY-liike ilmoitti, että se on sopimusrike, joka viedään työtuomioistuimeen tai koska sopimus on kokonaisuus, voidaan uudelleentarkastella palkanalennusten perumista tms. Yhtiö ilmoitti, että säästösopimukseen ei kosketa, hotelliasiasta he saavat määrätä. Työtuomioistuin totesi, että yhtiö rikkoo sopimusta (kokonaisuutta) ja velvoitti palauttamaan tilanteen ennalleen Tokion hotellin osalta. Tällöin Slsy ilmoitti, että kyseisessä hotellissa voidaan jatkaa, mikäli tuosta kertyneet säästöt lasketaan hyväksi slsy:n säästöpottiin seuraavissa neuvotteluissa, jotka olivat jo kulman takana, kun oikeuden päätös tuli. Nykyisin taitaa olla tilanne, että osassa kohteissa ollaan lentokenttähotelleissa ja osassa keskustassa, riippuen kustannustasoista (joissakin paikoissa lentokenttähotellit on kalliimpia) ja hotellikuluissa tulleet säästöt on huomioitu slsy:n ja lentäjien osalta osaksi säästöpottia. (Hienosen aikana noita ei laskettu säästöiksi, koska Hienosen mukaan ne voitiin käskeä yksipuolisesti). Eli hotellikuluissa on tullut säästöä ja asioista sovitaan paremmin kuin ennen
Esimerkkejä jääräpäisyydestä myös slsy:n puolelta kaipasit. Lähinnä tulee mieleen muutama. Erityisesti neuvotteluiden jarruttaminen ns. Staybonus-kohun aikana ja Vehviläisen asuntokaupoista syntyneen (perusteettoman) kohun aikana. Slsy asetti ehdoksi neuvotteluissa joustamiselle sen, että staybonukset perutaan. Aivan järjetön ehto, johon ei tietenkään voida yhteiskunnassa mennä. Muita järjettömyyksiä slsy:n toiminnassa matkan varrella on ollut asetelma vanhempien ja nuorempien etujen välillä tietyissä käytännön työhön liittyvissä asioissa. Olet aivan oikeassa siinä, että hirttäytymistä saavutettuihin etuihin on tuossa suhteessa ollut valitettavan paljon.
Nämä pitkät kirjoitukset liitän vain siihen, että kirjoituksistasi paistaa sellainen suhtautuminen, että AY-liike tekee enimmäkseen virheitä ja yhtiön johto tekee vain oikeita ratkaisuita, ja mielestäni omien kokemusten mukaan tilanne oikeassa työelämässä on erilainen. Oman kokemukseni mukaan työntekijät ovat hyviä, joustavia ja venyvät tiukoissa paikoissa, mutta edellyttävät sitä, että peli on reilua myös työnantajan puolelta. Kokoomuksen ketjuun tämä liittyy siten, että onko nämä näkemykset jotenkin liitettävissä puolueisiin. Onko näkemys Ay- mafiasta kokoomuslainen (EK:n) näkemys vai ei. Stubbin avauksen mukaan neuvotteluissa pitäisi päästä sopimaan ohi TESsien ja minulla on ollut se vaikutelma, että hän on omaksunut tätä EK:n ajattelua, että ay-liike ei jousta tarpeeksi, joten tarvitaan kiertotie joustojen lisäämiseksi.
Toisekseen kokoomusketjuun tämä liittyy sikäli, että saamani tiedon lukaan Slsy:n puheenjohtaja Thelma Åkers on asettumassa ehdolle Uudellamaalla demareihin (tietysti, hehe). Jonkin verran on kuulemma varsinkin vanhemman polven emäntiä siirtymässä aiemmasta kokoomusäänestämisestä Thelman äänestäjiksi, kun kyllästymistä työnantajien politiikkaan on kertynyt vuosien varrella.lentoemännät ovat olleet muuten yllättävän porvariajatuksellisia aina siihen saakkaa, kun työelämän tehostaminen on osunut omalle kohdalle viimeisten vuosien aikana. Saattaa olla Leena lentoemäntä samaa sakkia Päivi Pankkitoimihenkilöiden ja Sari Sairaanhoitajien kanssa.
TOIVON, että vastaat (jos vastaat) kokonaisiin kappaleisiin ja isompiin ajatuksiin, etkä pilko vastaustani yksittäisiin pätkiin, koska on tosi rasittavaa vastata irrallisiiin lauseisiin.
