Kokoomus

[dana77]

Oliko toiminta kannattamatonta ja oliko ihmiset töissä tarpeettomasti - sitähän me emme tiedä. Oletat, että näin oli, mutta varmuutta siitä ei ole.

Firma teki lähihistoriansa parhaan tuloksen, joten perusteltu syy on ollut uskoa, että tulos ei olisi parempi ollut jos kulut olisivat suuremma olleet. Ero liikevoitossa oli isompi kuin liikevaihdossa, eli nimenomaan kannattavuus kasvoi edellisistä vuosista.

Asioilla on monta ulottuvuutta. Yksinulottuvuus on se, että osinkoehdotuksen tekee hallitus. Jonka puheenjohtaja on Wahlroos, joka on myös merkittävä omistaja. Tänä vuonna osinkoa maksetaan ehdotuksen mukaan 0,62€, edellisenä vuonna 0,43€, korotusta hyvän tuloksen johdosta 44%. Wahlroosin etu on saada mahdollisimman korkea osinko. Poispotkitun työntekijän kannalta pienempi osinkovaatimus olisi voinut tarkoittaa työpaikan säilymistä.

Osakeyhtiölaissa määrätään, että ainakin osa voitosta on pakko jakaa osinkoina osakkeenomistajille, jos he näin haluavat ja tietyt ehdot täyttyvät.
Jos yhtiö tuottaa voittoa, osakkeenomistajilla on mahdollisuus vaatia siitä itselleen vähintään puolta osinkoina. Niinpä tuosta 4,5 miljardin voitosta oli vähintään 2,25 miljardia maksettava. Nyt maksoivat 2,5 miljardia eli 0,25 yli pakollisen minimin.
Samoin samassa laissa kerrotaan mikä on osakeyhtiön tehtävä. Tuottaa voittoa omistajilleen.

Sijoittaa voi myös matalammalla tuottotavoitteella ja hakea yhtiöitä, joiden arvot vastaavat omia näkemyksiä, ja jotkut puhuvat myös eettisestä sijoittamisesta. Kaikki sijoittajat eivät hae korkeinta mahdollista tuottoa.

Näin voi toki tehdä ja tunnenkin yhden joka näin toimii, mutta häviävään vähemmistöön tuollainen jää.

Lidlissä käymisen lisäksi ihminen voi myös ostaa luomulihaa suoraan tuottajalta ja maksaa siitä paljon enemmän kuin halvin mahdollinen tuote lidlissä. Kaikki eivät etsi halvinta hintaa. Ihmisillä on myös muita arvoja.

Tässä vertaillaan nyt appelsiinia ja omenaa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tarkoitatko että teillä jengi joutuu tekemään 10% palkatonta ylityötä? Ottaisin kyllä tuosta (duunaripositiossa) yhteyttä luottamusmieheen.

****
Hallituksien kohdalla kyse taas voi olla ihan konkreettisesti siitä että tehollinen työmäärä kasvaa, ts. hallituksen jäsenet joutuvat oikeasti myös tekemään sen 15% enemmän työtunteja. Koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja työmäärät kasvavat, tullaan nopeasti tilanteeseen missä se rajahyöty esim. hallitustyöstä vapaa-ajan kustannuksella on marginaalinen mutta tämä rajahyöty tietenkin taas siirtyy palkkion kasvun myötä.

Ehkä tässä koko sopassa kaikista vaikeinta on pystyä ymmärtämään se että työpäivän käsite on erilainen työläisille ja johto-osille, työläisen työpäivä on 8 tuntia ja työmäärä tarkoittaa käytännössä vapaan sluibailun käänteislukua, johdon työpäivä on 24h ja työmäärä tarkoittaa sitä miten monta tuntia tuosta ajasta pitää oikeasti tehdä töitä.

Asiantuntijatehtävät kyseessä ja jos tiimistä otetaan esim. 10% pois niin saikkujen, äitiys/isyyslomien, kesälomien ym. vuoksi jäljellä oleva jengi tekee poispotkittujen hommat. Mutta uskaltaako kukaan kieltäytyä tällä hetkellä ylitöistä? Jos vedät itse kovaa linjaa etkä suostu ylimääräiseen niin on aivan saletti että juuri sinä saat lähteä seuraavissa yt-neuvotteluissa. Ylitöitä ei korvata, ylityöt saa pitää 1:1 vapaana. Mutta se mikä hallitusjäsenien ajankäytössä ihmetyttää on juuri se että heillä on päätyö ja luottamustoimet ovat ns. kirksikkana kakun päällä. Ilmeisesti heidän päätyönsä on vaativaa, ylemmällä johtotasolla joten heidän työmääränsä päätyössään on vielä meikäläisen työmäärää reilusti isompi. Erityisesti huonompina aikoina.

Eli jos hallitusjäsenellä menee päätyössään 10-12h päivässä +2h työmatka niin ennestään loppuilta on mennyt luottamustehtävien hoidossa niin mistä ihmeestä he löytävät vielä +15% työtunteja?? Ei mulla mitään sitä vastaan ole että hallitustyöstä maksetaan mutta että peruste suurempiin palkkioihin on kasvanut työmäärä niin en ihan purematta niele. Sanoisivat suoraan että haluavat firman hyvästä tuloksesta osingoille.

 

[mjr]

Jos viitsit vaikka bookmarkata tämän viestin, sillä tuntuu tyhmältä tällasia asioita toistaa kerta toisensa jälkeen.

Epäilemättä. Selvästikin aika on ainakin kiteyttänyt, jopa selventänyt muistiasi... Anyway, minusta tuntuu aika selkeästi siltä, että se mitä sinä pidät virheenä, on omasta mielestäni ominaisuus. On kapitalismille ominaista, että säätelemättömänä siinä pääomat keskittyvät ja saavat yhä enemmän painoarvoa työhön verrattuna, mikä lopulta tekee yhteiskunnasta korruptoituneen oligarkian. Siinä mielessä käsityksesi siitä, että säätelemättömyys ja säätely ovat tavallaan "tasa-arvoisia" virhemahdollisuuksia on hyvin virheellinen: säätelemättömyys on kapitalismille kuolemaksi kun taas säätely on sen elinehto. Ja on aika selkeätä minkä virheen suuntaan olemme 80-luvulta saakka liikkuneet ja minkälaisin seurauksin.

 

[dana77]

Ja on aika selkeätä minkä virheen suuntaan olemme 80-luvulta saakka liikkuneet ja minkälaisin seurauksin.

Selvästi suunta on ollut sellainen, että verotulot ja tulonsiirrot ovat kasvaneet voimakkaasti.
https://taloudentulkki.files.wordpress.com/2013/02/verotulot-ja-tulonsiirrot.jpg
Tuloerot ovat kasvaneet, mutta maa on myös vaurastunut merkittävästi.

En epäile hetkeäkään etteikö sellainen vaihtoehto kelpaisi, että kakku sekä syötäisiin että säästettäiin, eli olisihan se hienoa säilyttää talouskasvu, mutta säilyttää vakaus. Vaikka tiedän mitä ongelmia näet sääntelyn poistamisessa, niin talouskin on sen myötä kasvanut voimakkaammin.

 

[Tarinankertoja]

Tuloerot ovat kasvaneet, mutta maa on myös vaurastunut merkittävästi.

Kyllä, mutta nyt ollaankin perusasian äärellä. Minkä vuoksi yhteiskunta on olemassa? Onko se olemassa tuottaakseen kansalaisten taloudellista hyvää ja olla rakenteeltaan sellainen, että talouden intrssit ovat määrääviä. Vai, onko yhteiskunnan tarkoitus lisätä kansalaisten onnellisuutta? Nämä kun eivät tietyn tulotason jälkedn enää kulje käsikädesdä ja tämä raja on jo kaukana takana länsimaissa. Mitataan sitä sitten miten vaan, mutta vaikka esimerkinomaisesti ISEW jossa erityminen BKTstä tapahtui jo kaheskytluvulla Suomessa.

www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_ekotehokkuus_isew.html

lisäksi suhtautuminen tuloerojen kasvamiseen on arvokysymys. Ne joiden mielestä se on hyväasia, tulisi kuitenkin ymmärtää että teoria siitä, että rikastuneilta varallisuus valuisi koko yhteiskuntaan EI tutkitusti pidä paikkaansa. Tämä taas johtuu omaisuuskertymän saturaatiotasoista, jolloin pääomista tulee laiskoja.

Itsekkäästi ajatellen menestyjä tietysti haluaa työnsä hedelmät itselleen, se on ihan oikea ajatus.. yksilötasolla. Yhteiskunnalliset vaikutukset ei sitten olekkaan niin yksinkertaisia ja pltugratia pilkistelee nurkan takaa.

 

[mjr]

Selvästi suunta on ollut sellainen, että verotulot ja tulonsiirrot ovat kasvaneet voimakkaasti.
https://taloudentulkki.files.wordpress.com/2013/02/verotulot-ja-tulonsiirrot.jpg
Tuloerot ovat kasvaneet, mutta maa on myös vaurastunut merkittävästi.

Niin, sitä tuskin voi kiistää, että talouskasvu on jatkunut, joskin tunnun muistavan, ettei se kovin huono ollut pääomaliikkeiden säätelynkään aikana. Sen sijaan olemme nyt hieman runsaassa 15 vuodessa kokeneet jo kaksi historiallisen syvää taantumaa. Pääoman vapauttaminen on moninkertaistanut pääoman määrän ja johtanut epävakaampaan ja spekulatiivisempaan talouteen. Yksityis- ja yritystalous ovat historiallisen velkaantuneita ja vieläpä historiallisen nopeasti velkaantuneita (sen sijaan julkisen talouden kehitys on ollut vakaammalla pohjalla). Tässä tilanteessa ei ole ihme, että myös tulonsiirtoja on runsaasti, kun hyvin suuri joukko on käytännössä pysyvästi syrjäytynyt työmarkkinoilta väestön samalla vanhetessa. (Ilman näitä tulonsiirtoja ja suojaverkkoja Eurooppa olisi mitä ilmeisemmin toistanut 30-luvun paitsi kuten jo nyt talouspoliittisesti niin myös kaduilla.)

Ylipäänsä jotensakin tuntuu siltä, että nykyinen "Washingtonin konsensus" on tulossa tiensä päähän ja että olemme lähestymässä merkittävää tienhaaraa, josta se todennäköisempi valinta lienee yhä voimistuva pääomien keskittyminen ja pääoman poliittisen vaikutusvallan kasvu työhön verrattuna. En osaisi pitää tälläistä kehitystä hyvänä vaan toivoisin siirtymistä pääomien suuremman verotuksen ja kontrollin ja työn suuremman vaikutusvallan aikakauteen.

 

[Tami Talk]

Firma teki lähihistoriansa parhaan tuloksen .... Ero liikevoitossa oli isompi kuin liikevaihdossa, eli nimenomaan kannattavuus kasvoi edellisistä vuosista.

Tässä onkin hyvä paikka laittaa tarkistuspiste - kuinka paljon tuo hallituspalkkioihin tehty 15,5% korotus näkyy yhtiön tuloksessa. Jos olen käsittänyt oikein, niin näillä vastuullisten johtajien korotuksilla haetaan nimenomaan lisäarvoa yhtiön tulokseen. Tuottavuutta. Oikeita linjauksia ja hyviä päätöksiä. Oliko se niin, että näinä vaikeina aikoina hallituksen työmääräkin kasvaa. Ennen tekivät hommia 24/7 ja nyt sitten vielä 15,5% enemmän. Eiköhän se tuloskin nouse saman verran.... Jäädään seuraamaan.

 

[bebeto]

Tämä ketjuhan on mennyt silkaksi sijoitusneuvonnaksi. Minusta kokoomuksen kupla on puhjennut ja syy on polvihousuisen twiittaajan ja selfiemiehen. Olin taannoin tilaisuudessa jossa Stubb oli pääpuhujana. Hän sanoi että Turussa on Matti ja Teppo mutta Tampereella on Janne ja Teppo. Stubb on 68-ikäluokkaa ja oli ottamassa nenäänsä IFK:n paidassa Tapparalta juniorina koko ajan ja tuosta lienee jäänyt se ikuisen häviäjän asenne ja leima.

 

[Murkula]

Minusta kokoomuksen kupla on puhjennut ja syy on polvihousuisen twiittaajan ja selfiemiehen.

Kuplasta en niinkään tiedä, mutta tämä syyllinen on sama ja sitä kautta myös valinnan tehneet tahot. Oli olemassa sata kertaa parempi talouspolitiikan osaaja ja valittiin populistinen pelle. Kokoomus kusi kyllä aikamoisen loson omaan murokuppiinsa kun Kataisen seuraajaa valittiin.
Sanottakoon nyt että olen omat 13 äänestysvuottani äänestänyt kaikissa muissa vaaleissa, paitsi seurakuntavaaleissa. Siis jokaisessa ja jokaisissa vaaleissa olen löytänyt kokoomuslaisen äänestettävän. Tulen löytämään sellaisen myös tulevissa vaaleissa, sillä kaikesta huolimatta kokoomuksen edustama talouspolitiikka on minulle mieluisin ja tietysti täten myös minusta oikeudenmukaisinta. (en sitten ala tästä vääntämään)

Mutta asia yksi, Stubb muihin tehtäviin mahdollisimman pian. Valitaan sinne vaikka sitten Eero Lehti niin voidaan rohkeasti ja rehelliseti olla porvaripuolue.

E: oli jonnii verran kirjotusvirheitä, saattaa olla vieläkin...

 

[dana77]

Niin, sitä tuskin voi kiistää, että talouskasvu on jatkunut, joskin tunnun muistavan, ettei se kovin huono ollut pääomaliikkeiden säätelynkään aikana. Sen sijaan olemme nyt hieman runsaassa 15 vuodessa kokeneet jo kaksi historiallisen syvää taantumaa.

Siis säätelyä alettiin purkamaan 80-luvun lopulla eli 25 vuotta sitten. Tämän jälkeen talouden kasvuvauhti on ollut nopeampaa kuin sitä ennen. 90-luvun alussa oli syvä lama, 2000-luvun alussa oli IT-kupla ja 2008 jenkkien subprime ja alkoi Kreikan/Euroopan velkakriisi. Uskon että 2000-luvun kuplan lasket normaaliksi taloussykliksi.
90-luvun lamaan vaikutti Neuvostoliiton hajoaminen ja epäonnistunut valuuttapolitiikka. Tottakai luotonhakemisen vapautuminen vaikutti isosti, mutta olisitko sinä kieltämässä tämän edelleen vai voidaanko tapahtunut hyväksyä kasvukivuiksi, jollaisia säädellystä sosialistimista markkinatalouteen siirtymisestä aiheutuu?

USA:n subprime oli näistä nähdyistä taantumista kaikkein selkeiten "markkinatalouden vika". En jaksa enää alkaa vääntämään siitä, että pitäisikö sosiaalisista syistä luottojen myöntäminen kieltää, vai mikä olisi paras keino tällaisten kuplien puhkaisuun. Muistan silloin aikoinaan olleeni ehdoton, että swappien käyttämisen vakavaraisuusehtojen kiertämisessä pitäisi yksiselitteisesti kiertää, mutta toki luottojen edelleen myynninkin rajoittamista voidaan miettiä.

Mielenkiintoisin tapaus tämän keskustelun kannalta onkin Kreikan ylivelkaantuminen ja tämä erityisesti siksi, että se voisi koskettaa Suomeakin. Kreikkahan tunnetusti tarkoituksellisesti valehteli taloutensa tunnusluvuista ja sai tällä perusteella huijattua lainoittajiaan, Jos valtiot eivät noudata tekemiään sopimuksia ja lakeja, niin millä sääntelyllä heitä hillitään? Pitäisi valtioilla olla velkakatot ja mikä olisi esim Suomelle sopiva katto?

En osaisi pitää tälläistä kehitystä hyvänä vaan toivoisin siirtymistä pääomien suuremman verotuksen ja kontrollin ja työn suuremman vaikutusvallan aikakauteen.

En minä tästä ole eri mieltä, mutta realistista on myös tunnustaa, että tällaisia päätökset ei voida tehdä kansallisella tasolla, vaan ne ovat pakko tehdä vähintään EU-tasoisesti. Tällöin lääkkeen pitäisi olla niinkin vastenmielinen kuin integraation syventäminen.

 

[dana77]

Tässä onkin hyvä paikka laittaa tarkistuspiste - kuinka paljon tuo hallituspalkkioihin tehty 15,5% korotus näkyy yhtiön tuloksessa. Jos olen käsittänyt oikein, niin näillä vastuullisten johtajien korotuksilla haetaan nimenomaan lisäarvoa yhtiön tulokseen. Tuottavuutta. Oikeita linjauksia ja hyviä päätöksiä. Oliko se niin, että näinä vaikeina aikoina hallituksen työmääräkin kasvaa. Ennen tekivät hommia 24/7 ja nyt sitten vielä 15,5% enemmän. Eiköhän se tuloskin nouse saman verran.... Jäädään seuraamaan.

Höpö höpöä. Ei Nordea tai kukaan muukaan yritys ole perustellut palkkioiden kasvua työmäärän kasvulla. Se on ihan internetin keskustelijoiden keksintöä.
Tietenkään parin sadantuhannen euron "investoinnilla" ei tulla saamaan 500 miljoonan euron tulojen kasvua. Sen sijaan hyvä kysymys on miettiä, että miten paljon tulojen pitäisi kasvaa. Tuollainen kustannus on n. 1/20 000 firman nykyisestä tuloksesta eli se on kuitattu 0,00005 paremmalla tuloksella verrattuna tilanteeseen mikäli se olisi muutoin. Kuten taisit itsekin jo aikaisemmin ymmärtää, niin tuollaisen kärpäsen paskan mittaaminen on kohtuullisen vaikeaa.

Ainoa konkreettinen merkitys tuolla korotuksella on siis demareiden mielensäpahoittamiseen. Miten siis mitata taloudellisessa mielessä mielensäpahoittamisen vaikutuksia? onko kyseinen vaikutus negativiinen vai positiivinen? vaikeaita kysymyksiä.

 

[dana77]

Onko se olemassa tuottaakseen kansalaisten taloudellista hyvää ja olla rakenteeltaan sellainen, että talouden intrssit ovat määrääviä. Vai, onko yhteiskunnan tarkoitus lisätä kansalaisten onnellisuutta? Nämä kun eivät tietyn tulotason jälkedn enää kulje käsikädesdä ja tämä raja on jo kaukana takana länsimaissa. Mitataan sitä sitten miten vaan, mutta vaikka esimerkinomaisesti ISEW jossa erityminen BKTstä tapahtui jo kaheskytluvulla Suomessa.

www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_ekotehokkuus_isew.html

En tätäkään keskustelua jaksa enää uudestaan käydä, joten todettakoon vain, että tuo mittari ei mikään fakta vaan yksi mielipide. Se ei esim korreloi minkään onnellisuustutkimusten kanssa, vaan on vain jonkun tutkijan näkemys, että näillä spekseillä ihmiset ovat onnellisia, olivat he sitä tai eivät. Ihmiset ovat ahneita eläimiä ja vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Ihmiset eivät tyydy siihen mistä he olivat tyytyväisiä 70-luvulla tai 50-luvulla.

Yksi onnellisuuden komponentti on esim itsemääräämisoikeus ja mitä korkeampi tulotaso ihmisellä on, sitä suurempi vapaus hänellä on tehdä vapaasti itseään koskevia päätöksiä. Jos hän haluaa laiskotella, niin se onnistuu ja jos hän haluaa tehdä töitä, niin sekin onnistuu. Toinen kysymys on sitten, että jos onnellisuus ei koostu omaa elämää koskevista tosiseikoista, vaan sitä haittaa esim kateellisuus siitä, että naapurilla menee paremmin, niin onko tämä oikeutettu syy sabotoida naapurin onnellisuutta?

 

[varjo]

Asiantuntijatehtävät kyseessä ja jos tiimistä otetaan esim. 10% pois niin saikkujen, äitiys/isyyslomien, kesälomien ym. vuoksi jäljellä oleva jengi tekee poispotkittujen hommat. Mutta uskaltaako kukaan kieltäytyä tällä hetkellä ylitöistä? Jos vedät itse kovaa linjaa etkä suostu ylimääräiseen niin on aivan saletti että juuri sinä saat lähteä seuraavissa yt-neuvotteluissa. Ylitöitä ei korvata, ylityöt saa pitää 1:1 vapaana. Mutta se mikä hallitusjäsenien ajankäytössä ihmetyttää on juuri se että heillä on päätyö ja luottamustoimet ovat ns. kirksikkana kakun päällä. Ilmeisesti heidän päätyönsä on vaativaa, ylemmällä johtotasolla joten heidän työmääränsä päätyössään on vielä meikäläisen työmäärää reilusti isompi. Erityisesti huonompina aikoina.

Eli kyse ei ole siitä että tehdään 10% lisää töitä vaan että saman työajan puitteissa tehdään vain enemmän. Joskus nuo vapaatkin pitää pitää, täysin eri asia olisi se jos normaalin viikkotyömäärän ylittävää osuutta ei kompensoitaisi mitenkään, mikä on siis arkipäivää johtajatasolla (jolloin tietenkin palkka itsessään sisältää oletuksen sille että työmäärä voi ylittää 40h/vko).

Eli jos hallitusjäsenellä menee päätyössään 10-12h päivässä +2h työmatka niin ennestään loppuilta on mennyt luottamustehtävien hoidossa niin mistä ihmeestä he löytävät vielä +15% työtunteja?? Ei mulla mitään sitä vastaan ole että hallitustyöstä maksetaan mutta että peruste suurempiin palkkioihin on kasvanut työmäärä niin en ihan purematta niele. Sanoisivat suoraan että haluavat firman hyvästä tuloksesta osingoille.

Onhan noita viikonloppujakin olemassa, juuri silloin monesti järjestetäänkin suuritöisemmät hallitusten strategia-työpajat yms.

 

[mjr]

En minä tästä ole eri mieltä, mutta realistista on myös tunnustaa, että tällaisia päätökset ei voida tehdä kansallisella tasolla, vaan ne ovat pakko tehdä vähintään EU-tasoisesti. Tällöin lääkkeen pitäisi olla niinkin vastenmielinen kuin integraation syventäminen.

Tässä nyt oli monta asiaa, mutta huomioisin mm. sen, etteivät sosiaalisista syistä myönnetyt luotot olleet missään keskeisessä asemassa vuoden 2008 systeemi-kriisissä vaan se että holtiton kuplamainen lainananto peitettiin niin monimutkaisiin johdannaisiin, ettei lopulta kukaan voinut olla varma missä riskit piilivät. Spekulaatio oli mahdollista, joten spekuloitiin - näen että tämä on enemmänkin markkinoiden ominaisuus kuin markkinavirhe. Siksi tarvitaan säätelyä ja valvontaa. EU on epälooginen kokonaisuus: osin liittovaltio, osin valtioliitto, ja johonkin suuntaan tästä pitää mennä, mutta yksistään se ei pysty kovinkaan olennaisiin asioihin globaalissa taloudessa. Epäilisin, että joku kerta tulee niin vakava systeemikriisi tilanteessa, jossa tietynlainen markkina-taikausko on niin voimakasta, ettei kriisiä enää hallitakaan (kuten Fed ja muut keskuspankit vielä v. 2008 hallitsivat), ja sitten mietitään uudestaan oikein kunnolla.

 

[Tami Talk]

Höpö höpöä. Ei Nordea tai kukaan muukaan yritys ole perustellut palkkioiden kasvua työmäärän kasvulla. Se on ihan internetin keskustelijoiden keksintöä.
Tietenkään parin sadantuhannen euron "investoinnilla" ei tulla saamaan 500 miljoonan euron tulojen kasvua. Sen sijaan hyvä kysymys on miettiä, että miten paljon tulojen pitäisi kasvaa. Tuollainen kustannus on n. 1/20 000 firman nykyisestä tuloksesta eli se on kuitattu 0,00005 paremmalla tuloksella verrattuna tilanteeseen mikäli se olisi muutoin. Kuten taisit itsekin jo aikaisemmin ymmärtää, niin tuollaisen kärpäsen paskan mittaaminen on kohtuullisen vaikeaa.

Ainoa konkreettinen merkitys tuolla korotuksella on siis demareiden mielensäpahoittamiseen. Miten siis mitata taloudellisessa mielessä mielensäpahoittamisen vaikutuksia? onko kyseinen vaikutus negativiinen vai positiivinen? vaikeaita kysymyksiä.

Eero Lehti käytti perusteluna työmäärän lisääntymistä vaikeina aikoina. Ja nimenomaan. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Tuo perustelu on aivan höpöhöpöä. Korotuksille ei ole mitään muuta reaalista ja tulokseen mitattavissa olevaa perustelua. Ja tietysti se, että kyseisille herroille on ihan mukavaa tienata aina vain enemmän. Koska heillä on omistustensa ja asemansa petusteella mahdollisuus olla näistä asioista päättämässä. Ja kuvaa myös irtaantumista reaalimaailmasta ja suhteellisuudentajun puutetta. Kun muutama kymmenentuhatta ja satatuhatta on kärpäsenpaskaa.

Kuinkahan pieni kärpäsenpaska onkaan työntekijälle maksettu 20€, joka pitää samaan aikaan jättää tekemättä, kun talous on niin huonossa kunnossa ja yrityksillä menee huonosti. Toisille lisää, toisille ei.

Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

 

[TosiFani]

...Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

Vaikeissa tilanteissa jo firman pystyssä pitäminen voi olla kova saavutus, mikä ei heikoilta johtajilta onnistu.

 

[Joukka]

http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/02/02/maailman-mielivaltaisin-vekotin/
Eija-Riitta Korhola antaa tunnustuksen Stubbille ja vierittää syitä kokoomuksen suosion laskuun Kataisen niskoille. Mielenkiintoista sinänsä, koska gallupsuosio lähti putoamaan vasta Stubbin aikana. Mahtoiko tämän kaltainen kirjoitus olla pienenä ehtona E-RK:n ehdolle pääsyn varmistamiseksi? Hänhän ilmoitti aiemmin, että hänellä ei ole varaa osallistua eduskuntavaaleihin. Mielenkiintoista nähdä vaalirahoitusilmoituksesta, mistä hän on saanut rahat kampanjointiin.

 

[dana77]

Kuinkahan pieni kärpäsenpaska onkaan työntekijälle maksettu 20€, joka pitää samaan aikaan jättää tekemättä, kun talous on niin huonossa kunnossa ja yrityksillä menee huonosti.

Nordeassa on 30 000 henkilöä töissä. 20€ per kuussa jokaiselle tekisi 7,2 miljoonaa euroa vuodessa. Siis 36 kertaa enemmän kuin hallituksen palkkioiden korotus. Uskon silti, että Nordean johto voisi tuollaisen yleiskorotuksen ensi vuonna hyväksyä.

Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

Hallituksen korotus oli itseasiassa 7,5%, mutta ei kai faktat ole niin justiinsa.

Vastaukseen miksi on jo vastattu ja tässä on vielä suora lainaus:
"Korotuksia Nordea perustelee uusilla säännöillä jotka rajoittavat henkilöiden eri hallituspaikkojen määrää".
Koska hallituksien ammattilaiset eivät voi toimia yhtä monessa yrityksessä kuin nyt, niin heistä syntyy kilpailua. Nordea ei halua olla se, jonka hallituksen jäsenet lähtevät.

Syy miksi Wahlroos on nimitysvaliokunnassa on se, että hän edustaa suurinta omistajaa. Omistaja taas nuo palkkiot maksaa ja toki he omilla rahoillaan saavat näin tehdä mitä halutessaan.

 

[dana77]

Tässä nyt oli monta asiaa, mutta huomioisin mm. sen, etteivät sosiaalisista syistä myönnetyt luotot olleet missään keskeisessä asemassa vuoden 2008 systeemi-kriisissä vaan se että holtiton kuplamainen lainananto peitettiin niin monimutkaisiin johdannaisiin, ettei lopulta kukaan voinut olla varma missä riskit piilivät.

Sekä-että. Jos ei olisi ollut roskalainoja, ei olisi ollut roskalainojen jälkimarkkinoitakaan.
Sosiaalisista syistä annetut lainat ovat juuri määritelmällisesti holtitonta kuplamaista lainanantoa.

Spekulaatio oli mahdollista, joten spekuloitiin - näen että tämä on enemmänkin markkinoiden ominaisuus kuin markkinavirhe.

Määritelmällisesti tuo ei ole markkinavirhe, sillä kuten lähes kaikessa muussakin kaupankäynnissä tuossa on voittaja ja häviäjä. Sijoitukset olivat katastrofaalisen huonoja niitä ostaneille, mutta vastaavasti yhtä hyviä niitä myyneille.

Mielenkiintoisempi kysymys on, että miten tämä eroaa vaikkapa normaalista asuntokaupasta tai yleensäkään osakekaupasta? Miten haluaisit tuota säädellä? Koskisiko säätelyä myös normaalia asuntokauppaa ja osakekauppaa?

 

[bebeto]

http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/02/02/maailman-mielivaltaisin-vekotin/
Eija-Riitta Korhola antaa tunnustuksen Stubbille ja vierittää syitä kokoomuksen suosion laskuun Kataisen niskoille. Mielenkiintoista sinänsä, koska gallupsuosio lähti putoamaan vasta Stubbin aikana. Mahtoiko tämän kaltainen kirjoitus olla pienenä ehtona E-RK:n ehdolle pääsyn varmistamiseksi? Hänhän ilmoitti aiemmin, että hänellä ei ole varaa osallistua eduskuntavaaleihin. Mielenkiintoista nähdä vaalirahoitusilmoituksesta, mistä hän on saanut rahat kampanjointiin.

Eija-Riitta voisi vaikka pukeutua verkkosukkiin jonkun lehden kuvauksissa tai vilauttaa hieman kannuja niin pysyisi otsikoissa.

 

[Tadu]

ERK on kyllä yksi fiksuimpia Kokoomuslaisia, mutta tästä olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Stubbilla on ollut ihan yhtälainen mahdollisuus hajottaa hallitus kuin Kataisella, mutta ei ole sitä tehnyt. Molemmat kokoomuspääministerit ovat epäonnistuneet pahasti. Sääli. Konservatiivista vasemmistohallitusta pukkaa ihan ansaitusti, ja se jos mikä on pelottavaa.

 

[mjr]

ERK on kyllä yksi fiksuimpia Kokoomuslaisia, mutta tästä olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Stubbilla on ollut ihan yhtälainen mahdollisuus hajottaa hallitus kuin Kataisella, mutta ei ole sitä tehnyt. Molemmat kokoomuspääministerit ovat epäonnistuneet pahasti. Sääli. Konservatiivista vasemmistohallitusta pukkaa ihan ansaitusti, ja se jos mikä on pelottavaa.

Toivottavasti ei ole ihan fiksuimpien joukossa tai olisin huolestunut. Mutta tässä kommentissa on Korholalla kyllä pointtia: Katainen sujahtaa Brysseliin kuin hauki rannasta epäonnistuneesta hallituksestaan, ja vaikka Stubb onkin itsekin epäonnistunut niin eivät kyllä mitkään shortsit ja tviitit voi olla vastuussa niistä savuavista raunioista, jotka ovat jäljellä hallituksen rakenneuudistus-yrityksistä (ja jotka valuivat kaaokseen nimenomaan Kataisen paljon pidempänä pääministeriaikana). Katainen jätti Stubbille käteen katteettoman shekin vaalikampanjaa varten - eipä siinä paljon hain hymyt auta, kun hallitus on reaalisesti (eikä vain huomiotaloudellisesti) epäonnistunut kaikkein olennaisimmissa pyrkimyksissään.

 

[mjr]

Vielä tuosta Korholan kirjoituksesta, että enpä ollut tullut edes miettineeksi, että Stubbinhan sinne komissaariksi olisi tietysti pitänyt mennä: olisi varmasti kuin kala vedessä, kun taas Katainenhan lienee ihan oikeasti, hmm, kyvyiltään rajoittunut ja virkamiestensä varassa oleva marionetti. Stubbista taas epäilen että siellä kuitenkin on jotain älyllistä toimintaa ja itsenäistäkin ajattelua, mutta sellaista, joka ei oikein toimi suomalaisessa kontekstissa, mutta kylläkin eurooppalaisessa.

 

[Tarinankertoja]

En tätäkään keskustelua jaksa enää uudestaan käydä, joten todettakoon vain, että tuo mittari ei mikään fakta vaan yksi mielipide.

Ei todellakaan ole mielipide, vaan tieteellinen mittari, kuten GPI tai BKT. Eriasia on mikä sopii minkäkin mittaamiseen tai miten niistä tekee poliittisia tulkintoja, mutta mielipiteitä ne eivät ole.



Loppu olikin sun mielipidettä, jolla taas ei ole mitään tekemistä noiden mittareiden kanssa.

mikä olisi paras keino tällaisten kuplien puhkaisuun

.

Nykyisen rahajärjestelmän puitteissa on teoreettisesti esitetty neljää tai viittä eri mallia. Näistä kaksi on valtavirtaa, Monetaristinen tapa, jossa rahan määrää ja korkoa säätelemällä pidetään markkinaa tasapainossa (ideaalimarkkinoitahan ei voi olla käytännössä olemassa, koska on oltava joku joka takaa markkinat ja sopimusoikeuden ja sen täytyy silloin kerätä tätä varten veroja ja näin markkina ei ole vapaa). Toinen tapa on Keynsiläinen (tai no, neokeynsiläinen) tapa, jossa finanssipolitiikan kautta tasapainotetaan markkinoita.


Näiden toimien ansioista ei kuplia pitäsi syntyä. Mutta käytännössä poliittisten intohimojen seurauksena näitä ei noudateta ja ne sekoittuu ja meille tulee kuplia (Kun tuohon markkinakuplaan ekan kerran törmättiin 1929, niin se oli se sysäys saada tieteellistä katsontaa talouteen ja Keynsin johdolla teorioita kehitetiin ja BKT mittaaminen otettiin käyttöön jne.).


Kuplat taas tasaantuu markkinoilla ihan markkinoiden toimesta. Ja tässä tullaan siihen arvokysymykseen.


Antaako markkinoiden itse tasata itsensä, joka käytännössä aiheuttaa isoille kansanosille kurjuutta ja huono-osaisuutta


vahi


koitetaanko sitä kuplavaikutusta kompensoida tulonsiiroilla kuten pohjoismaissa on ollut tapana.



Se ajatus, että rikastumisen nousu rikastuttaisi kaikkia kansalaisia ei pidä paikkaansa, tämä teoria on toteutumattomaksi todettu mm. USA:ssa. Samoin mitään mitattavia vaikutuksia ei olla saatu yritysverotuksen keventämisen työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta. Sen sijaan nämä kehitystrendit, kuten mm. yritysverotuksen ja tuloverotuksen erottaminen toisistaan 90 –luvulla, ovat johtaneet tuloerojen kasvuun. Tämä on länsimaissa omaksutun uusliberalistisen talousajattelun tulosta, joka on rikastuttanut kansakuntia, mutta myös eriaroistanut niitä. 1929 romahduksen jälkeen tuloeroja tasatiin aina sinne 80 luvulle, kunnes Reagan ja Tacher alottti tän nykytrendin. Se toimi hyvin montakytävuotta, mutta kuten Pikety havainnoi, trendi tulee johtamaan plutokratiaan ja ennen kaikkea laiskaan pääomaan, joka tarkoittaa talouden pikkuhiljaista taantumista. Kuten OECD:n ja Tilastokeskuksen tilastointi osoittaa, on kokonaistalouskasvu pienentynyt samassa suhteessa, kun kasvun tuotoista on isompi osa kasaantunut ylimpään tuloluokkaan.


Nää on ihan empiirisiä havaintoja, mutta ne ei tietysti sovellu oikeistolaiseen ajatusmaailmaan ”oman onnensa sepistä” yleishyödyllisenä ajatuksena. Sitä se ei ole, se on yksilökeskinen ja yksilöä hyödyttävää ajattelua, mutta mikäli historiasta mitään voi oppia, se on haitalista yhteiskuntakehitykselle (ja sille yleiselle onnellisuudelle).


Sen vastapainona on toki empiirisesti todettu, ettei Marxin kommunismikaan voi toimia (ja äijä tais todeta sen itsekkin). Se taas on peruja meitin ihmisten loputtomista tarpeista, johon markkinatalous siten perustuukin.



Erikseen, jos haluaa miettiä vaihtoehtoja, niin niitäkin on, esimerkiksi markkinataloudessa rahanluonnin muuttaminen eri tyypiksesi. Tämäkään siis ei ole mielipide, vaan huippuekonomistien näkemys toisenlaisesta rahataloudesta. Tutustua voi esim:

http://www.positivemoney.org

 

[dana77]

Ei todellakaan ole mielipide, vaan tieteellinen mittari, kuten GPI tai BKT. Eriasia on mikä sopii minkäkin mittaamiseen tai miten niistä tekee poliittisia tulkintoja, mutta mielipiteitä ne eivät ole.

Kuten sanoin, niin se on mielipidekysymys, että soveltuuko mittari onnellisuuden mittaamiseen.

Loppu olikin sun mielipidettä, jolla taas ei ole mitään tekemistä noiden mittareiden kanssa.

Niin, mutta onnellisuuden kanssa niillä on tekemistä ja kyse ei ole mistään minun mielipiteestäni:

"Lisääkö raha onnellisuutta?"
"Väestövertailujen tulokset ovat yksiselitteisiä: mitä rikkaampi maa, sen tyytyväisemmät ihmiset. Maailman onnellisimmat maat löytyvät rikkaiden teollisuusmaiden joukosta, Tanska kärjestä ja Suomi kärkisikermästä."

"Yhden väestön sisällä varallisuuden ja onnellisuuden suhde ei sen sijaan ole yhtä yksinkertainen. Köyhät ovat tässäkin vertailussa tyytymättömämpiä elämäänsä kuin hyvin toimeentulevat ja rikkaat ihmiset."

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00116