Kokoomus

[bebeto]

Tämä ketjuhan on mennyt silkaksi sijoitusneuvonnaksi. Minusta kokoomuksen kupla on puhjennut ja syy on polvihousuisen twiittaajan ja selfiemiehen. Olin taannoin tilaisuudessa jossa Stubb oli pääpuhujana. Hän sanoi että Turussa on Matti ja Teppo mutta Tampereella on Janne ja Teppo. Stubb on 68-ikäluokkaa ja oli ottamassa nenäänsä IFK:n paidassa Tapparalta juniorina koko ajan ja tuosta lienee jäänyt se ikuisen häviäjän asenne ja leima.

 

[Murkula]

Minusta kokoomuksen kupla on puhjennut ja syy on polvihousuisen twiittaajan ja selfiemiehen.

Kuplasta en niinkään tiedä, mutta tämä syyllinen on sama ja sitä kautta myös valinnan tehneet tahot. Oli olemassa sata kertaa parempi talouspolitiikan osaaja ja valittiin populistinen pelle. Kokoomus kusi kyllä aikamoisen loson omaan murokuppiinsa kun Kataisen seuraajaa valittiin.
Sanottakoon nyt että olen omat 13 äänestysvuottani äänestänyt kaikissa muissa vaaleissa, paitsi seurakuntavaaleissa. Siis jokaisessa ja jokaisissa vaaleissa olen löytänyt kokoomuslaisen äänestettävän. Tulen löytämään sellaisen myös tulevissa vaaleissa, sillä kaikesta huolimatta kokoomuksen edustama talouspolitiikka on minulle mieluisin ja tietysti täten myös minusta oikeudenmukaisinta. (en sitten ala tästä vääntämään)

Mutta asia yksi, Stubb muihin tehtäviin mahdollisimman pian. Valitaan sinne vaikka sitten Eero Lehti niin voidaan rohkeasti ja rehelliseti olla porvaripuolue.

E: oli jonnii verran kirjotusvirheitä, saattaa olla vieläkin...

 

[dana77]

Niin, sitä tuskin voi kiistää, että talouskasvu on jatkunut, joskin tunnun muistavan, ettei se kovin huono ollut pääomaliikkeiden säätelynkään aikana. Sen sijaan olemme nyt hieman runsaassa 15 vuodessa kokeneet jo kaksi historiallisen syvää taantumaa.

Siis säätelyä alettiin purkamaan 80-luvun lopulla eli 25 vuotta sitten. Tämän jälkeen talouden kasvuvauhti on ollut nopeampaa kuin sitä ennen. 90-luvun alussa oli syvä lama, 2000-luvun alussa oli IT-kupla ja 2008 jenkkien subprime ja alkoi Kreikan/Euroopan velkakriisi. Uskon että 2000-luvun kuplan lasket normaaliksi taloussykliksi.
90-luvun lamaan vaikutti Neuvostoliiton hajoaminen ja epäonnistunut valuuttapolitiikka. Tottakai luotonhakemisen vapautuminen vaikutti isosti, mutta olisitko sinä kieltämässä tämän edelleen vai voidaanko tapahtunut hyväksyä kasvukivuiksi, jollaisia säädellystä sosialistimista markkinatalouteen siirtymisestä aiheutuu?

USA:n subprime oli näistä nähdyistä taantumista kaikkein selkeiten "markkinatalouden vika". En jaksa enää alkaa vääntämään siitä, että pitäisikö sosiaalisista syistä luottojen myöntäminen kieltää, vai mikä olisi paras keino tällaisten kuplien puhkaisuun. Muistan silloin aikoinaan olleeni ehdoton, että swappien käyttämisen vakavaraisuusehtojen kiertämisessä pitäisi yksiselitteisesti kiertää, mutta toki luottojen edelleen myynninkin rajoittamista voidaan miettiä.

Mielenkiintoisin tapaus tämän keskustelun kannalta onkin Kreikan ylivelkaantuminen ja tämä erityisesti siksi, että se voisi koskettaa Suomeakin. Kreikkahan tunnetusti tarkoituksellisesti valehteli taloutensa tunnusluvuista ja sai tällä perusteella huijattua lainoittajiaan, Jos valtiot eivät noudata tekemiään sopimuksia ja lakeja, niin millä sääntelyllä heitä hillitään? Pitäisi valtioilla olla velkakatot ja mikä olisi esim Suomelle sopiva katto?

En osaisi pitää tälläistä kehitystä hyvänä vaan toivoisin siirtymistä pääomien suuremman verotuksen ja kontrollin ja työn suuremman vaikutusvallan aikakauteen.

En minä tästä ole eri mieltä, mutta realistista on myös tunnustaa, että tällaisia päätökset ei voida tehdä kansallisella tasolla, vaan ne ovat pakko tehdä vähintään EU-tasoisesti. Tällöin lääkkeen pitäisi olla niinkin vastenmielinen kuin integraation syventäminen.

 

[dana77]

Tässä onkin hyvä paikka laittaa tarkistuspiste - kuinka paljon tuo hallituspalkkioihin tehty 15,5% korotus näkyy yhtiön tuloksessa. Jos olen käsittänyt oikein, niin näillä vastuullisten johtajien korotuksilla haetaan nimenomaan lisäarvoa yhtiön tulokseen. Tuottavuutta. Oikeita linjauksia ja hyviä päätöksiä. Oliko se niin, että näinä vaikeina aikoina hallituksen työmääräkin kasvaa. Ennen tekivät hommia 24/7 ja nyt sitten vielä 15,5% enemmän. Eiköhän se tuloskin nouse saman verran.... Jäädään seuraamaan.

Höpö höpöä. Ei Nordea tai kukaan muukaan yritys ole perustellut palkkioiden kasvua työmäärän kasvulla. Se on ihan internetin keskustelijoiden keksintöä.
Tietenkään parin sadantuhannen euron "investoinnilla" ei tulla saamaan 500 miljoonan euron tulojen kasvua. Sen sijaan hyvä kysymys on miettiä, että miten paljon tulojen pitäisi kasvaa. Tuollainen kustannus on n. 1/20 000 firman nykyisestä tuloksesta eli se on kuitattu 0,00005 paremmalla tuloksella verrattuna tilanteeseen mikäli se olisi muutoin. Kuten taisit itsekin jo aikaisemmin ymmärtää, niin tuollaisen kärpäsen paskan mittaaminen on kohtuullisen vaikeaa.

Ainoa konkreettinen merkitys tuolla korotuksella on siis demareiden mielensäpahoittamiseen. Miten siis mitata taloudellisessa mielessä mielensäpahoittamisen vaikutuksia? onko kyseinen vaikutus negativiinen vai positiivinen? vaikeaita kysymyksiä.

 

[dana77]

Onko se olemassa tuottaakseen kansalaisten taloudellista hyvää ja olla rakenteeltaan sellainen, että talouden intrssit ovat määrääviä. Vai, onko yhteiskunnan tarkoitus lisätä kansalaisten onnellisuutta? Nämä kun eivät tietyn tulotason jälkedn enää kulje käsikädesdä ja tämä raja on jo kaukana takana länsimaissa. Mitataan sitä sitten miten vaan, mutta vaikka esimerkinomaisesti ISEW jossa erityminen BKTstä tapahtui jo kaheskytluvulla Suomessa.

www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_02_ekotehokkuus_isew.html

En tätäkään keskustelua jaksa enää uudestaan käydä, joten todettakoon vain, että tuo mittari ei mikään fakta vaan yksi mielipide. Se ei esim korreloi minkään onnellisuustutkimusten kanssa, vaan on vain jonkun tutkijan näkemys, että näillä spekseillä ihmiset ovat onnellisia, olivat he sitä tai eivät. Ihmiset ovat ahneita eläimiä ja vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Ihmiset eivät tyydy siihen mistä he olivat tyytyväisiä 70-luvulla tai 50-luvulla.

Yksi onnellisuuden komponentti on esim itsemääräämisoikeus ja mitä korkeampi tulotaso ihmisellä on, sitä suurempi vapaus hänellä on tehdä vapaasti itseään koskevia päätöksiä. Jos hän haluaa laiskotella, niin se onnistuu ja jos hän haluaa tehdä töitä, niin sekin onnistuu. Toinen kysymys on sitten, että jos onnellisuus ei koostu omaa elämää koskevista tosiseikoista, vaan sitä haittaa esim kateellisuus siitä, että naapurilla menee paremmin, niin onko tämä oikeutettu syy sabotoida naapurin onnellisuutta?

 

[varjo]

Asiantuntijatehtävät kyseessä ja jos tiimistä otetaan esim. 10% pois niin saikkujen, äitiys/isyyslomien, kesälomien ym. vuoksi jäljellä oleva jengi tekee poispotkittujen hommat. Mutta uskaltaako kukaan kieltäytyä tällä hetkellä ylitöistä? Jos vedät itse kovaa linjaa etkä suostu ylimääräiseen niin on aivan saletti että juuri sinä saat lähteä seuraavissa yt-neuvotteluissa. Ylitöitä ei korvata, ylityöt saa pitää 1:1 vapaana. Mutta se mikä hallitusjäsenien ajankäytössä ihmetyttää on juuri se että heillä on päätyö ja luottamustoimet ovat ns. kirksikkana kakun päällä. Ilmeisesti heidän päätyönsä on vaativaa, ylemmällä johtotasolla joten heidän työmääränsä päätyössään on vielä meikäläisen työmäärää reilusti isompi. Erityisesti huonompina aikoina.

Eli kyse ei ole siitä että tehdään 10% lisää töitä vaan että saman työajan puitteissa tehdään vain enemmän. Joskus nuo vapaatkin pitää pitää, täysin eri asia olisi se jos normaalin viikkotyömäärän ylittävää osuutta ei kompensoitaisi mitenkään, mikä on siis arkipäivää johtajatasolla (jolloin tietenkin palkka itsessään sisältää oletuksen sille että työmäärä voi ylittää 40h/vko).

Eli jos hallitusjäsenellä menee päätyössään 10-12h päivässä +2h työmatka niin ennestään loppuilta on mennyt luottamustehtävien hoidossa niin mistä ihmeestä he löytävät vielä +15% työtunteja?? Ei mulla mitään sitä vastaan ole että hallitustyöstä maksetaan mutta että peruste suurempiin palkkioihin on kasvanut työmäärä niin en ihan purematta niele. Sanoisivat suoraan että haluavat firman hyvästä tuloksesta osingoille.

Onhan noita viikonloppujakin olemassa, juuri silloin monesti järjestetäänkin suuritöisemmät hallitusten strategia-työpajat yms.

 

[mjr]

En minä tästä ole eri mieltä, mutta realistista on myös tunnustaa, että tällaisia päätökset ei voida tehdä kansallisella tasolla, vaan ne ovat pakko tehdä vähintään EU-tasoisesti. Tällöin lääkkeen pitäisi olla niinkin vastenmielinen kuin integraation syventäminen.

Tässä nyt oli monta asiaa, mutta huomioisin mm. sen, etteivät sosiaalisista syistä myönnetyt luotot olleet missään keskeisessä asemassa vuoden 2008 systeemi-kriisissä vaan se että holtiton kuplamainen lainananto peitettiin niin monimutkaisiin johdannaisiin, ettei lopulta kukaan voinut olla varma missä riskit piilivät. Spekulaatio oli mahdollista, joten spekuloitiin - näen että tämä on enemmänkin markkinoiden ominaisuus kuin markkinavirhe. Siksi tarvitaan säätelyä ja valvontaa. EU on epälooginen kokonaisuus: osin liittovaltio, osin valtioliitto, ja johonkin suuntaan tästä pitää mennä, mutta yksistään se ei pysty kovinkaan olennaisiin asioihin globaalissa taloudessa. Epäilisin, että joku kerta tulee niin vakava systeemikriisi tilanteessa, jossa tietynlainen markkina-taikausko on niin voimakasta, ettei kriisiä enää hallitakaan (kuten Fed ja muut keskuspankit vielä v. 2008 hallitsivat), ja sitten mietitään uudestaan oikein kunnolla.

 

[Tami Talk]

Höpö höpöä. Ei Nordea tai kukaan muukaan yritys ole perustellut palkkioiden kasvua työmäärän kasvulla. Se on ihan internetin keskustelijoiden keksintöä.
Tietenkään parin sadantuhannen euron "investoinnilla" ei tulla saamaan 500 miljoonan euron tulojen kasvua. Sen sijaan hyvä kysymys on miettiä, että miten paljon tulojen pitäisi kasvaa. Tuollainen kustannus on n. 1/20 000 firman nykyisestä tuloksesta eli se on kuitattu 0,00005 paremmalla tuloksella verrattuna tilanteeseen mikäli se olisi muutoin. Kuten taisit itsekin jo aikaisemmin ymmärtää, niin tuollaisen kärpäsen paskan mittaaminen on kohtuullisen vaikeaa.

Ainoa konkreettinen merkitys tuolla korotuksella on siis demareiden mielensäpahoittamiseen. Miten siis mitata taloudellisessa mielessä mielensäpahoittamisen vaikutuksia? onko kyseinen vaikutus negativiinen vai positiivinen? vaikeaita kysymyksiä.

Eero Lehti käytti perusteluna työmäärän lisääntymistä vaikeina aikoina. Ja nimenomaan. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Tuo perustelu on aivan höpöhöpöä. Korotuksille ei ole mitään muuta reaalista ja tulokseen mitattavissa olevaa perustelua. Ja tietysti se, että kyseisille herroille on ihan mukavaa tienata aina vain enemmän. Koska heillä on omistustensa ja asemansa petusteella mahdollisuus olla näistä asioista päättämässä. Ja kuvaa myös irtaantumista reaalimaailmasta ja suhteellisuudentajun puutetta. Kun muutama kymmenentuhatta ja satatuhatta on kärpäsenpaskaa.

Kuinkahan pieni kärpäsenpaska onkaan työntekijälle maksettu 20€, joka pitää samaan aikaan jättää tekemättä, kun talous on niin huonossa kunnossa ja yrityksillä menee huonosti. Toisille lisää, toisille ei.

Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

 

[TosiFani]

...Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

Vaikeissa tilanteissa jo firman pystyssä pitäminen voi olla kova saavutus, mikä ei heikoilta johtajilta onnistu.

 

[Joukka]

http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/02/02/maailman-mielivaltaisin-vekotin/
Eija-Riitta Korhola antaa tunnustuksen Stubbille ja vierittää syitä kokoomuksen suosion laskuun Kataisen niskoille. Mielenkiintoista sinänsä, koska gallupsuosio lähti putoamaan vasta Stubbin aikana. Mahtoiko tämän kaltainen kirjoitus olla pienenä ehtona E-RK:n ehdolle pääsyn varmistamiseksi? Hänhän ilmoitti aiemmin, että hänellä ei ole varaa osallistua eduskuntavaaleihin. Mielenkiintoista nähdä vaalirahoitusilmoituksesta, mistä hän on saanut rahat kampanjointiin.

 

[dana77]

Kuinkahan pieni kärpäsenpaska onkaan työntekijälle maksettu 20€, joka pitää samaan aikaan jättää tekemättä, kun talous on niin huonossa kunnossa ja yrityksillä menee huonosti.

Nordeassa on 30 000 henkilöä töissä. 20€ per kuussa jokaiselle tekisi 7,2 miljoonaa euroa vuodessa. Siis 36 kertaa enemmän kuin hallituksen palkkioiden korotus. Uskon silti, että Nordean johto voisi tuollaisen yleiskorotuksen ensi vuonna hyväksyä.

Tuottavuuden nousuun on viitattu työntekijöiden TES-korotuksia kyseenalaistettaessa (miksi kaikille pitää maksaa 1% korotuksia, vaikka tuottavuus ei nouse 1%). Miksi hallitukselle pitää maksaa korotuksia 15,5%, vaikka tuottavuus ei nouse 15,5%. Pitänee kysyä nimitysvaliokunnan jäseniltä. Joihin kuuluu, yllätys yllätys, Wahlroos itse.

Hallituksen korotus oli itseasiassa 7,5%, mutta ei kai faktat ole niin justiinsa.

Vastaukseen miksi on jo vastattu ja tässä on vielä suora lainaus:
"Korotuksia Nordea perustelee uusilla säännöillä jotka rajoittavat henkilöiden eri hallituspaikkojen määrää".
Koska hallituksien ammattilaiset eivät voi toimia yhtä monessa yrityksessä kuin nyt, niin heistä syntyy kilpailua. Nordea ei halua olla se, jonka hallituksen jäsenet lähtevät.

Syy miksi Wahlroos on nimitysvaliokunnassa on se, että hän edustaa suurinta omistajaa. Omistaja taas nuo palkkiot maksaa ja toki he omilla rahoillaan saavat näin tehdä mitä halutessaan.

 

[dana77]

Tässä nyt oli monta asiaa, mutta huomioisin mm. sen, etteivät sosiaalisista syistä myönnetyt luotot olleet missään keskeisessä asemassa vuoden 2008 systeemi-kriisissä vaan se että holtiton kuplamainen lainananto peitettiin niin monimutkaisiin johdannaisiin, ettei lopulta kukaan voinut olla varma missä riskit piilivät.

Sekä-että. Jos ei olisi ollut roskalainoja, ei olisi ollut roskalainojen jälkimarkkinoitakaan.
Sosiaalisista syistä annetut lainat ovat juuri määritelmällisesti holtitonta kuplamaista lainanantoa.

Spekulaatio oli mahdollista, joten spekuloitiin - näen että tämä on enemmänkin markkinoiden ominaisuus kuin markkinavirhe.

Määritelmällisesti tuo ei ole markkinavirhe, sillä kuten lähes kaikessa muussakin kaupankäynnissä tuossa on voittaja ja häviäjä. Sijoitukset olivat katastrofaalisen huonoja niitä ostaneille, mutta vastaavasti yhtä hyviä niitä myyneille.

Mielenkiintoisempi kysymys on, että miten tämä eroaa vaikkapa normaalista asuntokaupasta tai yleensäkään osakekaupasta? Miten haluaisit tuota säädellä? Koskisiko säätelyä myös normaalia asuntokauppaa ja osakekauppaa?

 

[bebeto]

http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/02/02/maailman-mielivaltaisin-vekotin/
Eija-Riitta Korhola antaa tunnustuksen Stubbille ja vierittää syitä kokoomuksen suosion laskuun Kataisen niskoille. Mielenkiintoista sinänsä, koska gallupsuosio lähti putoamaan vasta Stubbin aikana. Mahtoiko tämän kaltainen kirjoitus olla pienenä ehtona E-RK:n ehdolle pääsyn varmistamiseksi? Hänhän ilmoitti aiemmin, että hänellä ei ole varaa osallistua eduskuntavaaleihin. Mielenkiintoista nähdä vaalirahoitusilmoituksesta, mistä hän on saanut rahat kampanjointiin.

Eija-Riitta voisi vaikka pukeutua verkkosukkiin jonkun lehden kuvauksissa tai vilauttaa hieman kannuja niin pysyisi otsikoissa.

 

[Tadu]

ERK on kyllä yksi fiksuimpia Kokoomuslaisia, mutta tästä olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Stubbilla on ollut ihan yhtälainen mahdollisuus hajottaa hallitus kuin Kataisella, mutta ei ole sitä tehnyt. Molemmat kokoomuspääministerit ovat epäonnistuneet pahasti. Sääli. Konservatiivista vasemmistohallitusta pukkaa ihan ansaitusti, ja se jos mikä on pelottavaa.

 

[mjr]

ERK on kyllä yksi fiksuimpia Kokoomuslaisia, mutta tästä olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Stubbilla on ollut ihan yhtälainen mahdollisuus hajottaa hallitus kuin Kataisella, mutta ei ole sitä tehnyt. Molemmat kokoomuspääministerit ovat epäonnistuneet pahasti. Sääli. Konservatiivista vasemmistohallitusta pukkaa ihan ansaitusti, ja se jos mikä on pelottavaa.

Toivottavasti ei ole ihan fiksuimpien joukossa tai olisin huolestunut. Mutta tässä kommentissa on Korholalla kyllä pointtia: Katainen sujahtaa Brysseliin kuin hauki rannasta epäonnistuneesta hallituksestaan, ja vaikka Stubb onkin itsekin epäonnistunut niin eivät kyllä mitkään shortsit ja tviitit voi olla vastuussa niistä savuavista raunioista, jotka ovat jäljellä hallituksen rakenneuudistus-yrityksistä (ja jotka valuivat kaaokseen nimenomaan Kataisen paljon pidempänä pääministeriaikana). Katainen jätti Stubbille käteen katteettoman shekin vaalikampanjaa varten - eipä siinä paljon hain hymyt auta, kun hallitus on reaalisesti (eikä vain huomiotaloudellisesti) epäonnistunut kaikkein olennaisimmissa pyrkimyksissään.

 

[mjr]

Vielä tuosta Korholan kirjoituksesta, että enpä ollut tullut edes miettineeksi, että Stubbinhan sinne komissaariksi olisi tietysti pitänyt mennä: olisi varmasti kuin kala vedessä, kun taas Katainenhan lienee ihan oikeasti, hmm, kyvyiltään rajoittunut ja virkamiestensä varassa oleva marionetti. Stubbista taas epäilen että siellä kuitenkin on jotain älyllistä toimintaa ja itsenäistäkin ajattelua, mutta sellaista, joka ei oikein toimi suomalaisessa kontekstissa, mutta kylläkin eurooppalaisessa.

 

[Tarinankertoja]

En tätäkään keskustelua jaksa enää uudestaan käydä, joten todettakoon vain, että tuo mittari ei mikään fakta vaan yksi mielipide.

Ei todellakaan ole mielipide, vaan tieteellinen mittari, kuten GPI tai BKT. Eriasia on mikä sopii minkäkin mittaamiseen tai miten niistä tekee poliittisia tulkintoja, mutta mielipiteitä ne eivät ole.



Loppu olikin sun mielipidettä, jolla taas ei ole mitään tekemistä noiden mittareiden kanssa.

mikä olisi paras keino tällaisten kuplien puhkaisuun

.

Nykyisen rahajärjestelmän puitteissa on teoreettisesti esitetty neljää tai viittä eri mallia. Näistä kaksi on valtavirtaa, Monetaristinen tapa, jossa rahan määrää ja korkoa säätelemällä pidetään markkinaa tasapainossa (ideaalimarkkinoitahan ei voi olla käytännössä olemassa, koska on oltava joku joka takaa markkinat ja sopimusoikeuden ja sen täytyy silloin kerätä tätä varten veroja ja näin markkina ei ole vapaa). Toinen tapa on Keynsiläinen (tai no, neokeynsiläinen) tapa, jossa finanssipolitiikan kautta tasapainotetaan markkinoita.


Näiden toimien ansioista ei kuplia pitäsi syntyä. Mutta käytännössä poliittisten intohimojen seurauksena näitä ei noudateta ja ne sekoittuu ja meille tulee kuplia (Kun tuohon markkinakuplaan ekan kerran törmättiin 1929, niin se oli se sysäys saada tieteellistä katsontaa talouteen ja Keynsin johdolla teorioita kehitetiin ja BKT mittaaminen otettiin käyttöön jne.).


Kuplat taas tasaantuu markkinoilla ihan markkinoiden toimesta. Ja tässä tullaan siihen arvokysymykseen.


Antaako markkinoiden itse tasata itsensä, joka käytännössä aiheuttaa isoille kansanosille kurjuutta ja huono-osaisuutta


vahi


koitetaanko sitä kuplavaikutusta kompensoida tulonsiiroilla kuten pohjoismaissa on ollut tapana.



Se ajatus, että rikastumisen nousu rikastuttaisi kaikkia kansalaisia ei pidä paikkaansa, tämä teoria on toteutumattomaksi todettu mm. USA:ssa. Samoin mitään mitattavia vaikutuksia ei olla saatu yritysverotuksen keventämisen työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta. Sen sijaan nämä kehitystrendit, kuten mm. yritysverotuksen ja tuloverotuksen erottaminen toisistaan 90 –luvulla, ovat johtaneet tuloerojen kasvuun. Tämä on länsimaissa omaksutun uusliberalistisen talousajattelun tulosta, joka on rikastuttanut kansakuntia, mutta myös eriaroistanut niitä. 1929 romahduksen jälkeen tuloeroja tasatiin aina sinne 80 luvulle, kunnes Reagan ja Tacher alottti tän nykytrendin. Se toimi hyvin montakytävuotta, mutta kuten Pikety havainnoi, trendi tulee johtamaan plutokratiaan ja ennen kaikkea laiskaan pääomaan, joka tarkoittaa talouden pikkuhiljaista taantumista. Kuten OECD:n ja Tilastokeskuksen tilastointi osoittaa, on kokonaistalouskasvu pienentynyt samassa suhteessa, kun kasvun tuotoista on isompi osa kasaantunut ylimpään tuloluokkaan.


Nää on ihan empiirisiä havaintoja, mutta ne ei tietysti sovellu oikeistolaiseen ajatusmaailmaan ”oman onnensa sepistä” yleishyödyllisenä ajatuksena. Sitä se ei ole, se on yksilökeskinen ja yksilöä hyödyttävää ajattelua, mutta mikäli historiasta mitään voi oppia, se on haitalista yhteiskuntakehitykselle (ja sille yleiselle onnellisuudelle).


Sen vastapainona on toki empiirisesti todettu, ettei Marxin kommunismikaan voi toimia (ja äijä tais todeta sen itsekkin). Se taas on peruja meitin ihmisten loputtomista tarpeista, johon markkinatalous siten perustuukin.



Erikseen, jos haluaa miettiä vaihtoehtoja, niin niitäkin on, esimerkiksi markkinataloudessa rahanluonnin muuttaminen eri tyypiksesi. Tämäkään siis ei ole mielipide, vaan huippuekonomistien näkemys toisenlaisesta rahataloudesta. Tutustua voi esim:

http://www.positivemoney.org

 

[dana77]

Ei todellakaan ole mielipide, vaan tieteellinen mittari, kuten GPI tai BKT. Eriasia on mikä sopii minkäkin mittaamiseen tai miten niistä tekee poliittisia tulkintoja, mutta mielipiteitä ne eivät ole.

Kuten sanoin, niin se on mielipidekysymys, että soveltuuko mittari onnellisuuden mittaamiseen.

Loppu olikin sun mielipidettä, jolla taas ei ole mitään tekemistä noiden mittareiden kanssa.

Niin, mutta onnellisuuden kanssa niillä on tekemistä ja kyse ei ole mistään minun mielipiteestäni:

"Lisääkö raha onnellisuutta?"
"Väestövertailujen tulokset ovat yksiselitteisiä: mitä rikkaampi maa, sen tyytyväisemmät ihmiset. Maailman onnellisimmat maat löytyvät rikkaiden teollisuusmaiden joukosta, Tanska kärjestä ja Suomi kärkisikermästä."

"Yhden väestön sisällä varallisuuden ja onnellisuuden suhde ei sen sijaan ole yhtä yksinkertainen. Köyhät ovat tässäkin vertailussa tyytymättömämpiä elämäänsä kuin hyvin toimeentulevat ja rikkaat ihmiset."

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00116

 

[Tami Talk]

Hallituksen korotus oli itseasiassa 7,5%, mutta ei kai faktat ole niin justiinsa.

Joo. Tosiaan. Pitää olla tarkkana, ettei nussita pilkkua. Tosiaan hallitukseen _kuulumisesta_ maksettava hallituspalkkio nousee tuon 7,5% eli ilmaisin asian epätarkasti. Viittasin kokonaisuuteen, jossa hallitus_työskentelystä_ eri valiokunnissa maksettavia palkkioita nostetaan, jopa 65%. Näiden kaikkien korotusten kokonaisvaikutus on YHTEENSÄ +15,5%. Että se niistä faktoista. Kiitos, kun korjasit.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...on-palkkioita-jopa-65-prosenttia/20151123/170

Vastaukseen miksi on jo vastattu ja tässä on vielä suora lainaus:
"Korotuksia Nordea perustelee uusilla säännöillä jotka rajoittavat henkilöiden eri hallituspaikkojen määrää".
Koska hallituksien ammattilaiset eivät voi toimia yhtä monessa yrityksessä kuin nyt, niin heistä syntyy kilpailua. Nordea ei halua olla se, jonka hallituksen jäsenet lähtevät.

Eli Sinäkin olet sitä mieltä, että Eero Lehden jutut työmäärän kasvusta ovat höpöhöpöä. Hän on kuitenkin tuntunut olevan jonkinlainen kokoomuslaisen oikeistofaniston idoli ja ainoa, joka ymmärtää liike-elämästä mitään. Ja sitten osittautuukin höpöhöpömieheksi.

Pidän muuten tuota kehitystä ihan hyvänä, että hallituksiin tulee uusia kasvoja ja ideoita, myös taloudellista vaurautta jakaantuu uusille ihmisille, eikä vaan kerry pienelle piirille.

Syy miksi Wahlroos on nimitysvaliokunnassa on se, että hän edustaa suurinta omistajaa. Omistaja taas nuo palkkiot maksaa ja toki he omilla rahoillaan saavat näin tehdä mitä halutessaan.

Kyllä juuri näin. Ja tästä päästäänkin siihen, miksi ollaan kokoomusketjussa, eikä talousketjussa. Vaaleissa muodostuvien voimasuhteiden mukaan linjataan myös valtion omistajaohjausta, veropolitiikkaa ja muita talouteen liittyviä yhteiskunnallisia asioita. Miten käytetään suurimman omistajan valtaa erityisesti valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on suurin omistus. Ketä valitaan hallituspaikoille valtion mandaatilla, miten linjataan solidiumin toimintaa jne.

Valitaanko ministeriksi kateellinen demari, joka torppaa hallituspalkkiokorotukset ja pilaa yhtiön talouden vai oikeistohöpöhöpöLehti, joka ymmärtää taloutta ja hallituksen kasvavaa työkuormaa vaikeissa olosuhteissa. Vai miten se meni.

 

[dana77]

Joo. Tosiaan. Pitää olla tarkkana, ettei nussita pilkkua. Tosiaan hallitukseen _kuulumisesta_ maksettava hallituspalkkio nousee tuon 7,5% eli ilmaisin asian epätarkasti. Viittasin kokonaisuuteen, jossa hallitus_työskentelystä_ eri valiokunnissa maksettavia palkkioita nostetaan, jopa 65%. Näiden kaikkien korotusten kokonaisvaikutus on YHTEENSÄ +15,5%. Että se niistä faktoista. Kiitos, kun korjasit.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...on-palkkioita-jopa-65-prosenttia/20151123/170

Kaikki hallituksen jäsenet eivät valiokuntiin kuulu, joten kyseessä ei ole kokonaisuus. Hallituksesta olosta maksetaan esityksen mukaan 86 250 €, kun siitä vuosi aikaisemmin maksettiin 80 000€.
Valiokuntiin kuulumisesta puolestaan maksetaan 25 000€ kun siitä edellisenä vuona maksettiin 10 000€.
Jos joku kuuluu molempiin, niin saa 101 250€, kun vuosi aikaisemmin on saanut 90 000€. Korotus on siis ollut 12,5%.

Jotkut puheenjohtajat saavat enemmän, joten jos kaikki luvut sotketaan yhteen, niin varmaan tuohon 15,5% voidaan päästä.

Eli Sinäkin olet sitä mieltä, että Eero Lehden jutut työmäärän kasvusta ovat höpöhöpöä.

Hallitusten työmäärän kasvu vaikeina aikoina on todennäköisesti totta. Se ei vain ole ollut perusteena palkkioiden korottamiselle. Kuten olen koittanut useampaankin kertaan selittää, palkkiot muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella eivätkä työmäärän tai minkään moraalisen ansaitsemis-taulukon mukaan.

Kyllä juuri näin. Ja tästä päästäänkin siihen, miksi ollaan kokoomusketjussa, eikä talousketjussa. Vaaleissa muodostuvien voimasuhteiden mukaan linjataan myös valtion omistajaohjausta, veropolitiikkaa ja muita talouteen liittyviä yhteiskunnallisia asioita. Miten käytetään suurimman omistajan valtaa erityisesti valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on suurin omistus. Ketä valitaan hallituspaikoille valtion mandaatilla, miten linjataan solidiumin toimintaa jne.

Valitaanko ministeriksi kateellinen demari, joka torppaa hallituspalkkiokorotukset ja pilaa yhtiön talouden vai oikeistohöpöhöpöLehti, joka ymmärtää taloutta ja hallituksen kasvavaa työkuormaa vaikeissa olosuhteissa. Vai miten se meni.

Toivottavasti sinne valitaan tulevaisuudessakin taho joka ei tapa useita satoja miljoonia valtiolle tuottavaa lypsylehmää saadakseen kymppitonnien säästöt (johon en usko, demarihan siellä nytkin on kahvassa).

Toivottavasti myös kosmeettiset menoerät (riippumatta siitä ovatko ne eduskunnan päiväpeittoja tai hallituksen pullien hillosilmiä) eivät ylitä uutiskynnystä, sillä ei tällaista itkua jaksa kuunnella ja mikä vielä tärkeämpää, toivottavasti ne eivät ainakaan vaikuta harjoitettavaan politiikkaan minkään poåulististen mielikuvitussyiden takia. Tapahtuu tämä sitten niin, että iltapaskoilla on ko. päivinä muuta kirjoitettavaa (esim Matti Nykäsen häät) tai sitten niin, että korotukset eivät värähdytä demarien kateellisuusmittareita.

 

[mjr]

Erikseen, jos haluaa miettiä vaihtoehtoja, niin niitäkin on, esimerkiksi markkinataloudessa rahanluonnin muuttaminen eri tyypiksesi. Tämäkään siis ei ole mielipide, vaan huippuekonomistien näkemys toisenlaisesta rahataloudesta. Tutustua voi esim:

http://www.positivemoney.org

Näin keynesiläisenä pidän mitään sitä radikaalimpaa ratkaisua täytenä utopiana - onhan pelkkä keynesiläisyyskin nyt utopiaa, kun maassa esimerkiksi pidetään vakavasti jotain Eero Lehteä tai Kalle Isokalliota jonkinlaisina kansantaloustieteen neroina (kas kun ei naapurin kissaa tai Tuomas Enbuskea) ja jopa puhtaan monetaristisesti aktiivinen keskuspankki-toiminta nähdään jonain epäilyttävänä semisosialismina. Ei tässä mielipideilmastossa ja tässä pääoman vaikutusvallan kentässä ole mitään mahdollisuutta täyteen järkevyyteen ja rationaalisuuteen. Pitää käyttää niitä pelimerkkejä, jotka ovat edes jotenkin etäisesti mahdollisia - kuten Keynes myös teki (tuo yksi markkinatalouden tehokkaimmista puolustajista).

 

[Tami Talk]

Kaikki hallituksen jäsenet eivät valiokuntiin kuulu, joten kyseessä ei ole kokonaisuus..... ......jos kaikki luvut sotketaan yhteen, niin varmaan tuohon 15,5% voidaan päästä.

Hallitusten työmäärän kasvu vaikeina aikoina on todennäköisesti totta. Se ei vain ole ollut perusteena palkkioiden korottamiselle. Kuten olen koittanut useampaankin kertaan selittää, palkkiot muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella eivätkä työmäärän tai minkään moraalisen ansaitsemis-taulukon mukaan.

Piti vielä oikein tarkistaa, että mistä nuo lukemat on saatu ja miten ne "sotkettu yhteen". Ne tulevat itse asiassa suoraan Nordean omasta tiedotteesta ja siellä on laskettu tuo arvio 15,5%. Ja on siellä myös itse asiassa käytetty perusteluna sitä, että työskentely on tullut monimuotoisemmaksi ja vie yhä enemmän aikaa... Eli ei se ollutkaan jatkoaikakirjoittelijoiden höpöhöpöä....mutta siis tuo 15,5% on kait ihan hyväksyttävä verrokkiluku siihen, että työntekijöille tuputetaan nollalinjaa, tai jopa artosatosmaisesti (kok.) "sisäistä devalvaatiota" työajan pidennyksen muodossa. Ja tämä kaikki siis edelleen siksi, että yrityksillä menee niin huonosti. Niin huonosti, että Nordea teki näillä työntekijöillä siis tuon mainitsemasi erinomaisen tuloksen. Mutta näissä jutuissahan ei ole mitään ristiriitaa, kun sitä katsoo oikean ideologian läpi ja täten osoittaa ymmärtävänsä, miten talous toimii.

http://newsroom.nordea.com/fi/2015/...n-varsinaiselle-yhtiokokoukselle-vuonna-2015/

... Ja tuohon moraaliseen ansaitsemistaulukkoon tämä koko keskustelu liittyy monellakin tavalla - ei vähiten siksi, että ihmisten äänestyspäätöksiin (jos he pohtivat, mikä on puolueen linja)tällaiset käsitykset moraalista ja oikeudenmukaisuuden tunteesta voivat vaikuttaa paljonkin. Hallitukselle tänä vuonna _korotusta_ kymppitonni, työntekijälle 240€ tai potkut, koska ei ole kannattavaa... Toisekseen tällaisella kehityksellä voi olla vaikutus myös siihen, miten AY-liike käyttäytyy ja mikä on valmius sopimaan asioista paikallisesti ja TES sivuuttaen, kuinka innokkaasti ollaan valmiita "kustannuskyvyn parantamiseen" jne. Voi vaikuttaa myös hallitukseen kykyyn ajaa läpi asioitaan, lakkoiluherkkyyteen ja vaadittuihin rakennemuutoksiin, työttömyysturvan muutoksiin ja muihin, mutta niinhän se oli, että hate the game.

...että iltapaskoilla on ko. päivinä muuta kirjoitettavaa (esim Matti Nykäsen häät) tai sitten niin, että korotukset eivät värähdytä demarien kateellisuusmittareita.

Jos viittaus Matti Apuseen ja ajatushautomo Liberaan oli ad hominemia, niin mites viittaus iltapäivälehtiä lukeviin kateellisiin demareihin...?

Mutta luulen, että nämä näkemyserot on riittävällä tarkkuudella tästä aihepiiristä puitu. Voidaan siirtyä kokoomuksen juttuihin tässä ketjussa. Eija-Riitta Korhola on hyvä haku Helsingin vaalipiiriin, mielenkiintoista seurata, paljonko tulee saamaan ääniä. Voiko jopa jäädä ulkopuolelle tässä tilanteessa, jos kokoomuksen kannatus vaaleissa on näin alhaalla kuin nyt gallupeissa. Sari Sarkomaa kuitenkin vetoaa maltillisuudellaan moniin kokoomusta äänestäviin naisiin, löytyykö tilaa Korholalle? Mielenkiintoista.

 

[dana77]

Ja on siellä myös itse asiassa käytetty perusteluna sitä, että työskentely on tullut monimuotoisemmaksi ja vie yhä enemmän aikaa...

Näyttää tuolla tosiaan tuollainen maininta olevan. Tulkitsen, että se liittyy nimenomaan tuohon valiokuntatyöskentelyyn, jonka korotus oli reippaampi.
Sanotaan siellä toki tuokin:
"Nimitysvaliokunta on lisäksi tehnyt vertailuja muihin pohjoismaisiin pankkeihin. Uudet hallitustehtävien enimmäismäärää koskevat säännökset ovat johtaneet siihen, että useat hallituksen jäsenet ovat kieltäytyneet tai luopuneet muista hallitustehtävistä. Näin ollen 15,5 prosentin korotus on perusteltu."
Sen perusteella asian suurin "syyllinen" on Ruotsin hallitus.

tuo 15,5% on kait ihan hyväksyttävä verrokkiluku siihen, että työntekijöille tuputetaan nollalinjaa, tai jopa artosatosmaisesti (kok.) "sisäistä devalvaatiota" työajan pidennyksen muodossa. Ja tämä kaikki siis edelleen siksi, että yrityksillä menee niin huonosti. Niin huonosti, että Nordea teki näillä työntekijöillä siis tuon mainitsemasi erinomaisen tuloksen.

Keskustelimme aikaisemmin siitä mikä on pankinkaltaisissa yrityksissä työntekijöiden valta ja vastuu eri organisaation tasoilla ja silloin et mitään vasta-argumentteja pystynyt esittämään. Jos logiikassa ja perusteissa oli jotain vikaa, niin voit toki palata niihin ja kertoa minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi paperitehtaan siivoajan pitäisi ansaita enemmän kuin sahan siivoajan.

... Ja tuohon moraaliseen ansaitsemistaulukkoon tämä koko keskustelu liittyy monellakin tavalla - ei vähiten siksi, että ihmisten äänestyspäätöksiin (jos he pohtivat, mikä on puolueen linja)tällaiset käsitykset moraalista ja oikeudenmukaisuuden tunteesta voivat vaikuttaa paljonkin. Hallitukselle tänä vuonna _korotusta_ kymppitonni, työntekijälle 240€ tai potkut, koska ei ole kannattavaa...

Nordea ei edelleenkään ole valtionyhtiön, vaan ruotsalainen pörssiyhtiö, joten sen palkitsemiset tai palkitsemattajättämiset kuuluvat suomalaisille politiikoille lähes yhtä vähän kuin Superb Bowlin voittaja tai Kate Perryn esiintymisasu. Tämä siitä huolimatta (tai oikeastaan sen takia), että yhtiön on valtiolle finanssisijoitus.

Toisekseen tällaisella kehityksellä voi olla vaikutus myös siihen, miten AY-liike käyttäytyy ja mikä on valmius sopimaan asioista paikallisesti ja TES sivuuttaen, kuinka innokkaasti ollaan valmiita "kustannuskyvyn parantamiseen" jne. Voi vaikuttaa myös hallitukseen kykyyn ajaa läpi asioitaan, lakkoiluherkkyyteen ja vaadittuihin rakennemuutoksiin, työttömyysturvan muutoksiin ja muihin, mutta niinhän se oli, että hate the game.

Minä voisin taas kerran pistää pystyyn konsulttiyhtiö ja alkaa konsultoida suuryrityksiä miten homma pitää hoitaa. Valiokunnan palkkoja ei pidä mennä korottamaan, vaan esim tarkastusvaliokunnan, jonka palkkio on 10K€ pitää päinvastoin kokonaan lakkauttaa. Seuraavana on esityksenä on kontrollointivaliokunnan perustaminen. Sen työnkuva ja työmäärä on aivan erilainen ja palkkiokin on 25K€. Appelsiineja ja omenoita ei voi verrata ja tästä jokainen hallituksen jäsen linjanmukaisesti pitää kiinni. Näin noita ei voida aikaisempaan vertailla.

Jos viittaus Matti Apuseen ja ajatushautomo Liberaan oli ad hominemia, niin mites viittaus iltapäivälehtiä lukeviin kateellisiin demareihin...?

Ei tästä Aku Ankassakaan ole juttua ollut..?
Vakavammin puhuttuna, minä käsitin, että meillä oli yhteisymmärrys, että hallituksen palkkiot ovat täysin kosmeettinen erä firman menoista. Taisimme jopa laskea, että sen kustannusvaikutus oli 60 senttiä kuussa per työntekijä. Niinpä mitään rationaalisia syitä tästä ei ole kovin isoa kysymystä tehdä. Ongelma on vain tuo, että työntekijät ei samanlaista korotusta saa eli kateus.

 

[Tami Talk]

Keskustelimme aikaisemmin siitä mikä on pankinkaltaisissa yrityksissä työntekijöiden valta ja vastuu eri organisaation tasoilla ja silloin et mitään vasta-argumentteja pystynyt esittämään. Jos logiikassa ja perusteissa oli jotain vikaa, niin voit toki palata niihin ja kertoa minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi paperitehtaan siivoajan pitäisi ansaita enemmän kuin sahan siivoajan.

Vasta-argumentteja...ei ole mitään epäselvää siitä, etteikö siellä eri ihmisillä ole eri vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Siitä jäätäneen erimielisiksi, että onko nämä palkitsemiset toteutettu oikeudenmukaisesti ja varsinkin siitä, miten itse kukin oikeudenmukaisuuden käsittää. Ja siitä, että korreloiko hallituspalkkion nosto yhtiön tulokseen. Ja, kuten toteat, koska hallituspalkkioita ei edes pyritä mittaamaan moraalin tai oikeudenmukaisuuden kautta, vaan ne määrittyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, omistajuuden ja nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta, niin voidaan todeta, että vastuulla ja korrelaatiolla ei edes tarvi olla yhteyttä. Palkkiota voidaan nostaa, jos niin pienessä piirissä katsotaan. Kunhan totesin, että ihmisten äänestyskäyttäytymiseen tällainen vaikuttaa. Minä olen korostanut sitä (kun ollaan kokoomusketjussa), että voi olla, että poispotkittu pankityöntekijä ei jaksa innostua kokoomuslaisista kannustavuuspuheista, kun kannustavuus omalla osalla on ollut potku perseeseen...

Siivoojien palkkoihin en osaa ottaa kantaa, kun en tunne töiden sisältöä kummassakaan paikassa - mutta viittaat vissiin siihen, että paperitehtaissa oli käytössä eri TES kuin sahalla, vaikka molemmissa olisi voitu käyttää samaa palvelualojen tessiä (tai, mikä olikaan oikea yleissitova). En tiedä, miksi ei ole käytetty. Miksi eri yrityksissä ylipäätään maksetaan ihmisille eri palkkaa.

Nordea ei edelleenkään ole valtionyhtiön, vaan ruotsalainen pörssiyhtiö, joten sen palkitsemiset tai palkitsemattajättämiset kuuluvat suomalaisille politiikoille lähes yhtä vähän kuin Superb Bowlin voittaja tai Kate Perryn esiintymisasu. Tämä siitä huolimatta (tai oikeastaan sen takia), että yhtiön on valtiolle finanssisijoitus.

Nyt sinä puolestasi oiot aika paljon, kun yksinkertaistat asian noin. Tiedän, että Nordea ei ole valtionyhtiö, eikä poliitikoilla ole siellä suoraa vaikutusvaltaa. Lähinnä kirjoitinkin siitä, että äänestäjiin vaikuttavat näkemykset oikeudenmukaisuudesta. Jos pitää tällaista kehitystä oikeudenmukaisena, niin voi äänestää Eero Lehteä. Jos pitää sitä törkeänä riistona, niin voi äänestää Yrjö Hakasta.

Kate Perryn esiintymisasu on näkemättä, mutta palkitsemisten vaikutus poliitikoihin on paljon suurempi kuin tuo Perryn esiintymisasu. Kuten tiedät. Palkitsemisten jälkeen aloitetaan keskustelu verotuksesta, tuloerojen tasaamisesta, yritysten yhteiskuntavastuusta jne. Sitä lähinnä olen yrittänyt sanoa. Ja nämä puheet ja linjaukset taas vaikuttavat äänestäjiin jne...

Minä voisin taas kerran pistää pystyyn konsulttiyhtiö ja alkaa konsultoida suuryrityksiä miten homma pitää hoitaa. Valiokunnan palkkoja ei pidä mennä korottamaan, vaan esim tarkastusvaliokunnan, jonka palkkio on 10K€ pitää päinvastoin kokonaan lakkauttaa. Seuraavana on esityksenä on kontrollointivaliokunnan perustaminen. Sen työnkuva ja työmäärä on aivan erilainen ja palkkiokin on 25K€. Appelsiineja ja omenoita ei voi verrata ja tästä jokainen hallituksen jäsen linjanmukaisesti pitää kiinni. Näin noita ei voida aikaisempaan vertailla.

...ja melonille ei sovi lippalakki, vain miten se meni. Eihän niiden tarvitse tehdä noin monimutkaisia uudelleenjärjestelyitä, vaan voivat hoitaa samat korotukset yksinkertaisesti maksamalla lisäkorvauksia valiokuntatyöskentelystä ja nostamalla kokouspalkkioita noiden kiinteiden palkkioiden lisäksi. Kuten A-studion esimerkissä puhuttiin siitä, että puhelinkokouksista on maksettu joissain yhtiöissä 700€/kerta. Sitten vain soittelemaan...säöstyy konsulttipalkkioissakin.

Ei tästä Aku Ankassakaan ole juttua ollut..?
Vakavammin puhuttuna, minä käsitin, että meillä oli yhteisymmärrys, että hallituksen palkkiot ovat täysin kosmeettinen erä firman menoista. Taisimme jopa laskea, että sen kustannusvaikutus oli 60 senttiä kuussa per työntekijä. Niinpä mitään rationaalisia syitä tästä ei ole kovin isoa kysymystä tehdä. Ongelma on vain tuo, että työntekijät ei samanlaista korotusta saa eli kateus.

Kateuskortti on kuin natsikortti. Aina se nousee esiin ja aika nopeasti se myös tyrehdyttää keskustelun. Joillekin kyse on kateudesta, joillekin kyse on oikeudenmukaisuuden tunteesta. Joillekin kymppitonni on kärpäsenpaskaa ja joillekin kymmenen euroa on iso raha.

 

[Hippi Hiiri]

Minusta yritys saa maksaa palkkaa ja palkkiota kenelle tahansa minkä verran tahansa. Se, paljon kullakin on omaisuutta ja tuloja valtion tulonsiirtojen jälkeen, on mielenkiintoista. Tällä hetkellä kokoomus ei aja tämän suhteen minusta kovin omantuntuista linjaa.