Kokoomus

  • 1 663 842
  • 13 374

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vasta-argumentteja...ei ole mitään epäselvää siitä, etteikö siellä eri ihmisillä ole eri vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Siitä jäätäneen erimielisiksi, että onko nämä palkitsemiset toteutettu oikeudenmukaisesti ja varsinkin siitä, miten itse kukin oikeudenmukaisuuden käsittää.
Laskin edellisessä viestissäni, että tähän "palkitsemiseen" käytettiin summa joka vastasi 60 senttiä kuukaudessa per työntekijä. Voisitko hahmoitella edes suurpiirteisesti oikeudenmukaisemman tavan tämän rahan jakamiseksi (voit huomioida vastuut haluamallasi tavalla tai jättää huomioimatta) ja arvioitko vielä, että tukeeko tämä oikeudenmukaisempi palkitsemistapa pätevien ihmisten rekrytointia vastuullisiin tehtäviin ja maksimaalisen liiketuloksen saavuttamista. Odotan tätä erittäin kiinnostuneena.

Palkkiota voidaan nostaa, jos niin pienessä piirissä katsotaan.
Palkkioita voidaan korottaa jos pieni piiri eli rahojen omistajat niin päättävät. Jos sinulla on taskussasi satanen, niin sinä saat ihan itsenäisesti päättää mitä sillä teet. Jos sinä sen päätät antaa Penalle, niin Matin on ihan turha itkeä, että tämä pienessä piirissä päätetty jako on epäoikeudenmukainen, vai miten itse näet?
Siivoojien palkkoihin en osaa ottaa kantaa, kun en tunne töiden sisältöä kummassakaan paikassa - mutta viittaat vissiin siihen, että paperitehtaissa oli käytössä eri TES kuin sahalla, vaikka molemmissa olisi voitu käyttää samaa palvelualojen tessiä (tai, mikä olikaan oikea yleissitova). En tiedä, miksi ei ole käytetty. Miksi eri yrityksissä ylipäätään maksetaan ihmisille eri palkkaa.
Tavallaan kyllä tavallaan ei. Pointti on enemmän on, että jos siivoat tai teet jotain täysin identtistä työtä kuin viereissä firmassa, niin mitä tekemissä firman tuloksella on kyseisestä tehtävästä maksettavan palkan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Laskin edellisessä viestissäni, että tähän "palkitsemiseen" käytettiin summa joka vastasi 60 senttiä kuukaudessa per työntekijä. Voisitko hahmoitella edes suurpiirteisesti oikeudenmukaisemman tavan tämän rahan jakamiseksi (voit huomioida vastuut haluamallasi tavalla tai jättää huomioimatta) ja arvioitko vielä, että tukeeko tämä oikeudenmukaisempi palkitsemistapa pätevien ihmisten rekrytointia vastuullisiin tehtäviin ja maksimaalisen liiketuloksen saavuttamista. Odotan tätä erittäin kiinnostuneena.

Pointti on se, että toisille palkkiota korotetaan 15,5% ja toisille tarjotaan säästökuureja ja nollalinjaa. Edellisenä vuonna korotukset olivat hallitukselle keskimäärin 4% (varapuheenjohtajalle 14%)...eli ero on kasvanut koko ajan sekä prosenteissa että nimenomaisesti euroissa.

Wahlroosin hallituspalkkio nousee tänä vuonna 259550€--->279000€ eli 19450€. Varapuheenjohtajan palkkio nousee 9250€ jne. Kokonaissummissa korotus on lienee sen 200000€ eli tosiaan tasaisesti jaettuna ei siitä hurjia summia jaeta per naama - mutta vaikea sitä on nähdä oikeudenmukaisena sillä perusteella, että summa jaetaan vain muutamalle ihmiselle. Toki voi väittää ja jotkut väittävätkin, että nämä ihmisethän sen voiton tekevät ja siksi ansaisevatkin kaiken ja muille pitää riittää nollalinja ja säöstölinja.

Yksi esimerkki tasapuolisesta jaosta olisi hallituksen ulostulo, jossa he kiittäisivöt henkilöstöä hyvin tehdystä tuloksesta ja ilmoittaisivat, että pidättäytyvät korotuksista tässä vaikeassa tilanteessa ja korotuksiin varatuilla rahoilla tarjottaisiin kaikille jotain symbolista. Kakkukahvit tai kulttuuriseteli. Jokaiselle sama, ei niin, että kaikki vaan muutamalle. Se voisi nostaa yhteishenkeäkin ja parantaa tulosta. Mutta näin ei voi tehdä, koska sehän ei houkuttaisi pätevää ihmistä hallitukseen puheenjohtajaksi, koska siellä tienaisi vain 259550€/vuosi.

Eli olet oikeassa. Kärpäsenpaskan takia ei kannata kadehtia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pointti on se, että toisille palkkiota korotetaan 15,5% ja toisille tarjotaan säästökuureja ja nollalinjaa. Edellisenä vuonna korotukset olivat hallitukselle keskimäärin 4% (varapuheenjohtajalle 14%)...eli ero on kasvanut koko ajan sekä prosenteissa että nimenomaisesti euroissa.
Laskin lämpimikseni, että jos 15,5% korotus annettaisiin koko henkilöstölle (oletuksella että keskipalkka 3500€/kuussa), niin kustannusvaikutus olisi yli 3,25 miljardia euroa vuodessa. Selvää, että moista politiikkaa harjoittava firma ei kauaa pystyssä olisi. Toisaalta jos joku firma harjoittaisi noin idioottimaista politiikkaa, niin sen koko hallitukselle olisi ihan perusteltua antaa kenkää ja saada näin n. 0,0015 miljardin euron (eli miljoonan-parin) säästöt.

Nordea on viimeisen viiden vuoden aikana vähentänyt 4000 työpaikkaa. Joidenkin mielestä tämä on moraalisesti väärin, että säästöjä on tehty vaikka firma on kannattanut samaan aikaan ja vielä hallituksen palkkioita on korotettu. Mielenkiintoista olisi kuulla, että millä perusteella noista neljästätuhannesta valittaisiin ne neljä, joiden työpaikat voitaisiin näillä hallituksen palkankorotuksilla pelastaa ja miten tämä selitettäisiin niille 3996:lle.

Seuraavana vuorossa onkin oleellinen kysymys. Kannattaako fiman menettää kokeneita hallitusjäseniään + haluamiaan uusia hallitusjäseniä ja sitä kautta riskeeraa johtamisen jatkuvuus, riskien hallinta yms. tavoitteensa, vain sen takia että yhden omistajan (Sammon) yksi sidosryhmä (kansalaiset) ei pidä harjoitettua palkitsemista oikeudenmukaisena? Tästä käytetään nimitystä poliittinen riski. Eikö reilumpaa olisi, että omistaja vain luopuisi tuottavasta omistuksestaan kuin että se alkaisi harjoittamaan ideologiaansa muiden osakkeen omistajien kustannuksella (osakeyhtiölain vastaisesti)?

Valtiohan voisi hankkia jotain kannattamattomia firmoja tilalle (niissä ei palkitsemisen kanssa niin usein ongelmia ole) ja ihmetellä niiden kanssa kun valtiontulot rapautuvat.

Toki voi väittää ja jotkut väittävätkin, että nämä ihmisethän sen voiton tekevät ja siksi ansaisevatkin kaiken ja muille pitää riittää nollalinja ja säästölinja.
Ei palkka edelläänkään riipu ansaitsemisesta, vaan kysynnästä ja tarjonnasta. Ruotsin valtio rajoitti tarjontaa ja näin nosti hintaa.
Ei työntekijöiden palkka myöskään riipu firman tuloksesta, vaan AY:n kanssa käydyistä neuvotteluista. Ne eivät ole nykyisellään firmakohtaisia vaan koskevat koko toimialaa.
 
Viimeksi muokattu:

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Laskin lämpimikseni, että jos 15,5% korotus annettaisiin koko henkilöstölle (oletuksella että keskipalkka 3500€/kuussa), niin kustannusvaikutus olisi yli 3,25 miljardia euroa vuodessa. Selvää, että moista politiikkaa harjoittava firma ei kauaa pystyssä olisi.

No hohoijaa. Työntekijöille ei ole kukaan koskaan edes kuvitellut 15,5% korotuksia, eikä niissä mitään perustetta olisikaan. Kysyttiin, että onko perusteita hallituspalkkioiden korottamiselle ja toisaalta (kokoomusketju) tukea sille talouspolitiikalle, jossa voitot kasaantuu suppeammalle piirille ja työttömyys kasvaa tuottavuuden nimissä ja sen lasku lankeaa kuntien ja valtion maksettavaksi. Onko tämä talous toimivaa kokonaisuuden kannalta. Sinun mielestä asiat on hyvin juuri näin. Ja jonkun toisen mielestä ei. Galluppien perusteella kokoomuksen käyrä osoittaa alaspäin ja harjoitettu talouspolitiikka voi olla yksi vaikuttava tekijä. Stubb ei ainakaan ole enää työväenpuolueeksi kokoomusta yrittänytkään esittää.

Se, että onko puolueella edes kytköstä tähän toimintaan ja tähän poliittiseen ideologiaan on tietysti vielä yksi selvitettävä seikka. Käsitykseni mukaan Wahlroos on tukenut puoluetta vaalikampanjoissa ja myös vastaavia ajatuksia esittävä EK mielletään kokoomuksen liittolaiseksi. Häkämies jne.

Luulen, että tämä asia ja näkemyserot on tältä osin käsitelty, pyörää ei tarvi enää pyörittää. Ja just muuten hyppäsi padin näyttöön ilmoitus, että hallitus kaataa Fortumin palkkiokorotukset. Nyt varmaan yhtiö lähtee tuhoon, koska se ei saa enää houkuteltua osaamista. Voi demarikateus ja tappiollisten yhtiöiden omistaminen sentään.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Heh, tähän Nordea-kuvioon liittyen on pakko kysyä että kuinka monta sai potkut tämän "pankkiveron"-perusteella/takia? Tuokin olisi viime kädessä kaatunut asiakkaiden niskaan ja tästä päästään seuraavaan kysymykseen, kuinka moni (töissä oleva) demari olisi valmis nostamaan asuntolainansa korkoa, jos nuo työpaikat saataisiin takaisin? Tai yleensäkkin maksamaan lisää veroja? Nimittäin moni on haukkunut Nordeaa tuosta syystä, mutta en ole kenenkään kuullut olevan valmis maksamaan lisää siitä että nuo olisivat pysyneet töissä. Tietysti pankinvaihto on aina vaihtoehto, mutta siinäkin tapauksessa Nordean maksama pankkivero olisi pienentynyt ja irtisanomiset olisivat olleet todennäköisiä.

Demari-Vasuri -politiikkahan on sitä että otetaan rikkailta (ja ehkä ahkerilta) ja annetaan köyhille (ja ehkä laiskoille). Itse en ainakaan hae lisää tuloja minkään muun kuin itseni (ja perheeni) takia, tietyssä pisteessä olisin valmis jopa vaihtamaan palkankorotukset lyhyempään työaikaan. Yksilön kunnianhimo on yhteiskunnan menestykselle erittäin tärkeää, tämän riistäminen tai heikentäminen taas haitallista.

Suosittelen muuten lukemaan Slomanin Economics-teoksen ja vertaamaan kirjan tilanteita/esimerkkejä nykyiseen tilanteeseen Suomessa.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Heh, tähän Nordea-kuvioon liittyen on pakko kysyä että kuinka monta sai potkut tämän "pankkiveron"-perusteella/takia?
.........
Demari-Vasuri -politiikkahan on sitä että otetaan rikkailta (ja ehkä ahkerilta) ja annetaan köyhille (ja ehkä laiskoille).

Toisaalta onhan se niinkin, että pankkien vakavaraisuussäännöille katsottiin olevan aiempaa suurempaa tarvetta, kun amerikkalaismallinen finanssipolitiikka karahti kiville ja huomattiin, ettei rajoittamaton kilpailu ja voiton tavoittelu sitten koitunutkaan yhteiseksi eduksi. Tuolla kriisillä jotkut käärivät mottipäiset summat ja jotkut kantavat seurauksia irtisanomisten muodossa. Tasan ei menneet Nalle-karkit.

Tuo ahkeruus/laiskuus-kortti on kyllä varsin pätevä kortti. Ahkerat oikeistolaiset ja laiskat vasemmistolaiset. Niinpä niin. Omat kokemukset työelämästä kertovat kyllä aivan muuta. Kyllä siellä ihan ahkeria ihmisiä on tavallisissa työtehtävissä. Tietysti jos ahkera HR-johtaja on ammattitaidoton ja laiska, niin hän on voinut palkata huonoja työntekijöitä. Heheh.

Lähestyvien vaalien ja kokoomuksen kannalta mielenkiintoista onkin nyt nähdä, että kumpaan ryhmään nämä irtisanotut Päivi Pankkivirkailijat kuuluvat. Ennen he saattoivat olla ahkeria kokoomuslaisia, nyt saattaa joku olla laiska vassari..

Uuden Suomen sivuilta huomasin muuten, että joku tavallinen Matti Virtanen oli tehnyt samankaltaisia havaintoja kokoomuksen tilasta kuin minä. En siis olekaan ihan yksin.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77435-syy-kokoomuksen-romahdukseen-loytyi-stubb-tekee-juuri-sita

...ja muuten viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä demari Juhana Vartiainen (joka ilmeisesti monen ay-demarin mielestä on aivan liian oikeistolainen) kirjoitti näkemyksiään Piketyn teoksesta. Juttua en pysty linkittämään, kun se on maksullisella puolella. Vartiaisen mukaan tietyt Piketyn havainnot varallisuuden kertymisen huonoista puolista pitää ottaa vakavasti.

(Tuossa kuitenkin linkki kirjautumissivulle, jos jollakulla maksaneella vielä lukematta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mie...-piketty-selvittaa-kuinka-rikkaat-rikastuvat/)
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Toisaalta onhan se niinkin, että pankkien vakavaraisuussäännöille katsottiin olevan aiempaa suurempaa tarvetta, kun amerikkalaismallinen finanssipolitiikka karahti kiville ja huomattiin, ettei rajoittamaton kilpailu ja voiton tavoittelu sitten koitunutkaan yhteiseksi eduksi. Tuolla kriisillä jotkut käärivät mottipäiset summat ja jotkut kantavat seurauksia irtisanomisten muodossa. Tasan ei menneet Nalle-karkit.
En tiedä mitä tuolla nyt haet, mutta jos oletit että "pankkivero" liittyy tuohon vakavaraisuussääntöön, niin asia ei mennyt ihan niin. Nordealla oli liikaa (=turhaa) pääomaa&toimintoja Suomessa. Huomattavasti enemmän kuin vakavaraisuussääntö edellytti. Näin ollen niitä oli järkevä karsia ettei tarvitse turhaan maksaa veroa. Samalla Nordean kokonaisveropotti pieneni. Eli ei mennyt eduskunnan rahankeruu ihan siten miten oli suunniteltu (eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun tietyn veron/veronkorotuksen takia saatavat verot pienenevät)
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
En tiedä mitä tuolla nyt haet, mutta jos oletit että "pankkivero" liittyy tuohon vakavaraisuussääntöön, niin asia ei mennyt ihan niin. Nordealla oli liikaa (=turhaa) pääomaa&toimintoja Suomessa. Huomattavasti enemmän kuin vakavaraisuussääntö edellytti. Näin ollen niitä oli järkevä karsia ettei tarvitse turhaan maksaa veroa. Samalla Nordean kokonaisveropotti pieneni. Eli ei mennyt eduskunnan rahankeruu ihan siten miten oli suunniteltu (eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun tietyn veron/veronkorotuksen takia saatavat verot pienenevät)

Joo. Totta. Tuota koko juttua en enää muistanut, piti virkistää muistia googlaamalla. Jos nopeasti vilkuilin oikein, niin tuo pankkivero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja vuonna 2013 Nordea siirsi kansainvälisten luottojen takauksia ja pääomia Suomesta Ruotsiin. Näinhän se tosiaan meni, että verotulot siirtyivät maastamme pois. Huono lopputulos. Kuinka suuri osuus tuolla oli henkilöstövähennyksiin ja tehostamistarpeeseen ei käynyt uutisoinnista ilmi. Osa säästöohjelmaa oli kuitenkin konttorien lakkauttamista, toimintakulujen pienentämistä ja toiminnan tehostamista. Johon Nordea katsoi suurimmaksi syyksi lainojen kysynnän vähenemisen, alhaisen korkostason ja asiakastoimintojen vähenemisen sekä verkkopankkitoiminnan lisääntymisen. Ja tietysti tuohon voi liittyä keskustelu siihen, että olisiko yhtiö voinut pitää työntekijöitä ja investoida heidän uudelleenkoulutukseen jne.

Nuo vakavaraisuussäännöt olivat ensisijaisesti mielessäni, kun nyt koko ajan puhutaan yleisestä taloustilanteesta ja yrityksen vaikeuksista rahoituksen saamisessa. Aiempien finanssikuprujen myötä on käynyt ilmeiseksi vahvemman valvonnan tarve, ettei pankkiirit tee ihan mitä tahansa - kun voitot kasautuvat harvoille ja lopulta laskua kasataan maksettavaksi yhteiskunnan harteille..
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Miten niin jatkaa syöksyää? Käsittääkseni Kokoomuksen kannatus syöksyi syksyllä, parin viimeisimmän gallupin muutokset ovat olleet virhemarginaalin sisällä.

Jatkaa syöksyään, eikä pohjaa näy. Uutta verta ja näkemystä maan johto kaipaa, ei velkataloususkovaisia.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jatkaa syöksyään, eikä pohjaa näy. Uutta verta ja näkemystä maan johto kaipaa, ei velkataloususkovaisia.

Jaa-a, jos kokoomuksesta siirtyy äänestäjiä sellaiselle linjalle jossa ei olla "velkataloususkovaisia" niin minkäköhän puoleen leiriin mahtavat tällaiset äänestäjät siirtyä?

Sen toki ymmärrän, että Kataisen/Stubbin hallitusten talouden tasapainottamisyrityksiin ollaan petytty. Mutta mistä löytyisi uskottava talouskuria edistävä vaihtoehto?
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Jaa-a, jos kokoomuksesta siirtyy äänestäjiä sellaiselle linjalle jossa ei olla "velkataloususkovaisia" niin minkäköhän puoleen leiriin mahtavat tällaiset äänestäjät siirtyä?
Sen toki ymmärrän, että Kataisen/Stubbin hallitusten talouden tasapainottamisyrityksiin ollaan petytty. Mutta mistä löytyisi uskottava talouskuria edistävä vaihtoehto?

Joo,o.. Kaupunkilaasmies ja kyselöö oikoosia kysymyksiä. Eiköhän tuo vaalikarja siirry pääosin kahden muun kokoomuskolmion puolueen riveihin.

Tähän sopis hyvin erään tuttuni takavuosina Tamperelaisessa juottolassa todettu aforismi. "Kyllä ne siatkin lahtaria tarvittoo.."
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Mutta kantasi naulanneena, kuinka ajattelit sitä hyvivointiyhteiskuntaa puolustaa, jos kannattamasi aatejärjestö sitä kivi kiveltä rapauttaa kasaksi tomua? Hyvinvointiyhteiskunta ei siis ole: itse voi hyvin, menköön muilla miten menee.

Hyvinvointiyhteiskuntaa puolustetaan parhaiten siten että turvataan sen rahoitus tulevaisuudessa, ts. tulot ja menot ovat tasapainossa. Kokoomus on nimenomaisesti hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja, se tuntuu olevan ainoa (nyt kun Sipiläkin alkaa seiftaamaan vaalien alla) jota kiinnostaa se miten hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan tulevaisuudessakin. Vastapuolella sitten vasemmisto taikaseinineen josta tulee loputtomasti rahaa eikä ikäviä päätöksiä pidä tehdä koska se ei ole kivaa.

Huhhuh...varsin hyvin tiedät, että viime vuosina jousto on kulkenut myös toiseen suuntaan. Työn tehostamista, joustavia työaikajärjestelyitä, työaikapankkeja ja jopa suoranaisia paljanalennuksia (esim. Finnair). On totta, että näistä sopiminen ei ole aina tapahtunut sormia napsauttamalla, mutta on aivan pölhöä väittää, että jousto tapahtuu vain ylöspäin. TES:seistä on sovittu alaspäin ja paikallista sopimista on olemassa - Stubb esittää otettavaksi käyttöön asioita, joita on käytetty. Tämän pitäisi olla selvää, jopa vaikka lukisi pelkästään Nykypäivää, EK:n työmarkkinakatsauksia ja Matti Apusen kolumneja, sillä niissäkin tuo on huomioitu. Tuo on jopa Sinulta heikkoa kärjistämistä, olet aivan erkun tasoa. Shame on You.

Joo, puhutaan joustoista alaspäin. Kuinka monta firmaa Finnairin lisäksi tiedät joissa työntekijät ovat suostuneet suoranaisiin palkanalennuksiin? Ja Finnairissakin tämä tapahtui muutaman kymmenen suomalaisen työpaikan menetyksen jälkeen, ilmaisusi "ei ihan sormia napsauttamalla" on jotakuinkin naurettavan vähättelevä. Irtisanomissuojaa nauttivat ay-terroristit uhrasivat muutaman kymmentä työpaikka ennenkuin totuus alkoi valkenemaan.

No, toistaiseksi kaikki muut puoluejohtajat ovat olleet eri linjoilla kuin Stubb.

Kyllä, vaalit tulossa ja vain yksi puolue osoittaa suoraselkäisyyttä, muut vetää ns. vaalimoodilla täysiä.

Kataisellellekin itsestäänselvää, että kolmikanta vaikuttaa ja ay-liikkeellä on korkea järjestäytymisaste. Se on realiteetti. Ikävä juttu, mutta realiteetti.

Kyllä, tämä on valitettava reaaliteetti. SDP/SAK lykkäsi välttämätöntä eläkeuudistusta neljä vuotta koska SDP oli hirttäytynyt vaalilupaukseensa.

Jos konsensus ei toimi, poliittikkojen pitää toimia.

Seuraavana työmarkkinoiden uudistus esim. Sitran esityksen pohjalta. Demarit haluavat hallitukseen hinnalla millä hyvänsä jotta tuo ay-liikkeen valtaa vähentävä, työmarkkinoita parantava esitys torpataan. Tekosyinä kaikennäköistä puutaheinää, kukaan ei uskalla puhua (eikä media kysyä) todellisista vaikutteista.

Näissä on käytännön poliittisissa valinnoissa ristiriita. Arvoina ne voi olla yhtä aikaa ihmisellä, mutta kun tulee poliittinen valintatilanne, näiden välillä on ristiriita.

Yksilön vastuun lisääminen vähentää yhteiskunnan vastuuta, joka on se hyvinvointivaltion ydin.

Ristiriita tulee vasta ääripäissä, yksilön vastuuta voin täysin hyvin lisätä ilman että hyvinvointivaltio romahtaa. Yhteiskunnan vastuun vähentäminen ei todellakaan merkitse hyvinvointivaltion ytimen romauttamista, ideana on juuri se että hyvinvointiyhteiskunta takaa jäsenilleen ruoan, katon, koulutuksen ja terveydenhuollon yms perustarpeet ja muu jätetään yksilölle. Esimerkkejä päin helvettiä menneestä yhteiskunnan säätelystä löytyy tuhansia.

Mikä on holhouksen ja yhteisvastuun raja, on arvokysymys, mutta yhteisvastuuta ollaan pohjoismaissa arvotettu kutsumalla sitä hyvinvointivaltioksi. Se on käytännössä vähän niin kuin vastavoima yksilövastuulle. Rajanveto on vaikeeta, mutta pitäsi ymmärtää tämä ristiriita jos omaa molemmat arvot

Hyvinvointivaltion määritelmää on Suomessa venytetty jatkuvasti lisäämällä yhteiskunnan holhousta, Suomi oli hyvinvointyhteiskunta 90-luvullakin vaikka yksilönvapauden rajoituksia oli paljon vähemmän.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo,o.. Kaupunkilaasmies ja kyselöö oikoosia kysymyksiä. Eiköhän tuo vaalikarja siirry pääosin kahden muun kokoomuskolmion puolueen riveihin.

Tähän sopis hyvin erään tuttuni takavuosina Tamperelaisessa juottolassa todettu aforismi. "Kyllä ne siatkin lahtaria tarvittoo.."

No joo, kun nyt olen kuitenkin monessakin mielessä tällainen välimallin jätkä niin tarvitsee vielä varmistaa että sitä kaipaamaani uskottavaa vaihtoehtoa ei sitten löytynyt?

Kaikki tarvitsevat toki lahtaria, toiset toisiin asioihin ja toiset toisiin.
 
Viimeksi muokattu:

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Tuli tässä mieleen, että kun suomalaisia poliitikkoja on aina haukuttu kielitaidosta tai sen puutteesta, ja kaikki kieliä osaamattomat äänestäjätkin tuelta näitä ovat arvostelleet, niin ilmeisesti kielitaito ei kuitenkaan ole kovin ratkaiseva tekijä poliitikon osaamis -repertuaarissa. Ainakaan Stubbin osalta.

Sen verran tilanne on tietysti muuttunut, että vähiin ovat jääneet tankero englannin arvostelijat viime aikoina.

Tämä vain tällaisena ylimääräisenä huomiona henkilöltä, joka ei ole koskaan käynyt aäänestämässä ja menee vasta kun siitä maksetaan.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Joo, puhutaan joustoista alaspäin. Kuinka monta firmaa Finnairin lisäksi tiedät joissa työntekijät ovat suostuneet suoranaisiin palkanalennuksiin? Ja Finnairissakin tämä tapahtui muutaman kymmenen suomalaisen työpaikan menetyksen jälkeen, ilmaisusi "ei ihan sormia napsauttamalla" on jotakuinkin naurettavan vähättelevä. Irtisanomissuojaa nauttivat ay-terroristit uhrasivat muutaman kymmentä työpaikka ennenkuin totuus alkoi valkenemaan.

Nanso tulee ensimmäisenä mieleen. Mutta suoranaisia palkanalennuksia on siis tehty varsin vähän, kuten sanot, mutta on kuitenkin tehty. Eli ei voida sanoa, että AY-liike aina estää joustamisen. Käytännössä tuottavuus on noussut sitä kautta, että työntekijöitä on vähennetty ja jäljelle jääneet tekevät entiset työt pienemmällä porukalla. Ja tämä on tuttua kaikilla työpaikoilla. Ja näissä työpaikoissa työntekijöiden on ollut turha odottaa palkkojen nousua tuottavuuden mukaisesti, kun taas pörssiyhtiöiden hallitusten on ollut "oikeutettua" nostaa palkkioita, koska ajat ovat vaikeat.

Tunnen Finnairin tilanteen sisältäpäin hyvin ja tiedän nousta yhtiön ongelmista yhtä ja toista. Tosiasioiden muistamiseksi on kerrattava, että yhtiössä tehtiin useita säästöohjelmia ja tehostamisohjelmia, joihin henkilöstö osallistui kerta toisensa jälkeen. Tuottavuuden noususta esimerkkinä voi kertoa vaikkapa sen, että kaukolentojen henkilöstömäärää lentoemäntien osalta pudotettiin kerta toisensa jälkeen. Aiemmin Bangkokin lennolla työskenteli 12 henkeä. Sitten tehostettiin ja pudotettiin 10 henkeen. Tähän ay-liike suostui osana säästöä. Ja sovittiin 5% palkanalennukset. Sitten pudotettiin yhdeksään. Tähän ay-liike suostui osana säästöä. Ja nykyisin voidaan lentää kahdeksalla tai jopa seitsemällä, ilman minkäänlaista lisäkorvausta siitä, että nyt joustetaan ja tehdään hommat urakalla. Ja tähän päälle viimeisin säästö on ollut palkkojen jäädytys nollalinjalle ja kuukauden tuntimäärän nosto vielä päälle +15%. Jostain syystä tämä on näyttänyt ulospäin siltä, että ay-liike ei ole joustanut. Suurin ongelmahan tuolla oli se, että johto ei lähtenyt mukaan säästöihin, vaan sai jopa "sitoutumisbonukset", jolloin henkilöstö hermostui ja meni lakkoon yhden sopimuskierroksen päätyttyä. Ja tekniikassa suostuttiin säöstöpakettiin ja tekemään talkoopäiviä töiden säilyttämiseksi, mutta tehtyjen talkoopäivien jälkeen jengi heitettiinkin pihalle. Oikeudessa vieläkin taitaa olla kesken tämä case, että pitääkö nuo talkootunnit maksaa irtisanotuille, kun yhtiö ei pitänytkään omaa osaansa sopimuksesta...

By the way Nansolla yrityksen johto oli etunenässä pudottamassa omia palkkojaan isoimmalla prosentilla. Että sikäli väitän suomalaisten työntekijöiden olevan alttiimpia joustoihin ja palkanalennuksiin, jos he kokevat, että sama tilanne koskee yrityksessä kaikkia ja säästöjä tehdään oikeudenmukaisesti ja yhteisesti. Mutta paljon on tässä varmasti suomalaisissa yrityksissä opittavaa. Ja puheet siitä, että työntekijä on tehoton ja tarpeeton, ja hallituksen jäsen ansaitsee aina lisää, eivät varmasti asenneilmapiiriä lievitä.

Jos konsensus ei toimi, poliittikkojen pitää toimia.

Tämä on vissiin sitä johtajuutta, joka kaivetaan esiin heti vaalien jälkeen.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Stubbin puhelu Jaajolle herätti epäilykset - ohjelmajohtaja selittää

On tämä Stubb vaan pelle jätkä. Alex omien sanojensa mukaan soitti Aamulypsyyn, koska keskustelu oli sellaista, johon piti puuttua. Kuitenkin huomattiin, että Stubb twiittasi "Matkalla Mäntsälään. Kohta @RadioSuomipop" ennen kuin keskustelu kokoomukseen liittyen oli edes alkanut radiokanavalla. Taas oiva esimerkki siitä millainen epäaito huomiohuora meillä on pääministerinä.

(Linkki vie Iltalehden sivuille)
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Olisikohan Kokoomuksen pohjat jo nähty. IL:n gallupissa tammi-helmikuulta 2015 Kokoomus saa jo hieman tasaantunutta kannatusta, kun lukema on 17,8% ja Sdp jää selän taakse, tosin virhemarginaalin sisälle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020719157152_uu.shtml

Numerot heittelevät paljon, IL ja HS antaa Kokoomukselle vähän suurempaa, YLE vähän pienempää kannatusta. Todennäköisesti Kok ja SDP on aika tasoissa jossain 17% nurkilla.

Olisi kiva nähdä raakadata näistä tutkimuksista ja millaisia kertoimia on sovellettu.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Nanso tulee ensimmäisenä mieleen. Mutta suoranaisia palkanalennuksia on siis tehty varsin vähän, kuten sanot, mutta on kuitenkin tehty. Eli ei voida sanoa, että AY-liike aina estää joustamisen. Käytännössä tuottavuus on noussut sitä kautta, että työntekijöitä on vähennetty ja jäljelle jääneet tekevät entiset työt pienemmällä porukalla. Ja tämä on tuttua kaikilla työpaikoilla. Ja näissä työpaikoissa työntekijöiden on ollut turha odottaa palkkojen nousua tuottavuuden mukaisesti, kun taas pörssiyhtiöiden hallitusten on ollut "oikeutettua" nostaa palkkioita, koska ajat ovat vaikeat.

Nanson muistin minäkin, ihme ettei esimerkkejä ole julkisuudessa enempää. Olet oikeassa, ei voi sanoa että AY-liike estää aina joustamisen. Oikea termi olisi LÄHES aina.

Mitä mieltä olet Nanson esimerkistä? Eikö olekkin fiksua että palkkoja alennetaan sen sijaan että kengitään jengiä? Enemmän tekijöitä, vähemmän kuormaa, tod.näk. parempi ilmapiiri töissä esim. ylikuormituksen kannalta?

Tunnen Finnairin tilanteen sisältäpäin hyvin ja tiedän nousta yhtiön ongelmista yhtä ja toista. Tosiasioiden muistamiseksi on kerrattava, että yhtiössä tehtiin useita säästöohjelmia ja tehostamisohjelmia, joihin henkilöstö osallistui kerta toisensa jälkeen.

Kyllä, tästä olemmekin keskustelleet.

Tuottavuuden noususta esimerkkinä voi kertoa vaikkapa sen, että kaukolentojen henkilöstömäärää lentoemäntien osalta pudotettiin kerta toisensa jälkeen. Aiemmin Bangkokin lennolla työskenteli 12 henkeä. Sitten tehostettiin ja pudotettiin 10 henkeen. Tähän ay-liike suostui osana säästöä.

Miksi AY-liikkeen pitäisi olla päättämässä paljonko henkilöstöä pitäisi olla lennolla? Eikö se ole yrityksen asia? Tietämättä tarkemmin, oletan että rajoituksena on jotkin viranomaismääräykset joka pitäisi olla se ns. alaraja, sen yläpuolella yritys saa itse päättää palvelun laadun ja työvoimakustannusten ollessa muuttujat?

Ja sovittiin 5% palkanalennukset. Sitten pudotettiin yhdeksään. Tähän ay-liike suostui osana säästöä. Ja nykyisin voidaan lentää kahdeksalla tai jopa seitsemällä, ilman minkäänlaista lisäkorvausta siitä, että nyt joustetaan ja tehdään hommat urakalla.

Mieti nyt itsekkin. Jos nyt hoidetaan seitsemällä se mikä aikaisemmin kahdellatoista niin eikö se kerro siitä että läskiä on ollut karmeasti? Työntekijöiden määrä heijastuu palvelutasoon ja se vaikuttaa taas kysyntään mutta tämä on täysin yrityksen omissa käsissä oleva yhtälö.

Tämä on vissiin sitä johtajuutta, joka kaivetaan esiin heti vaalien jälkeen.

Juuri näin. Ja nyt se on kaivettu jo ennen vaaleja, kuluttajansuojan nimissä. Rehellistä vai mitä?
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Nanson muistin minäkin, ihme ettei esimerkkejä ole julkisuudessa enempää. Olet oikeassa, ei voi sanoa että AY-liike estää aina joustamisen. Oikea termi olisi LÄHES aina.

Mitä mieltä olet Nanson esimerkistä? Eikö olekkin fiksua että palkkoja alennetaan sen sijaan että kengitään jengiä? Enemmän tekijöitä, vähemmän kuormaa, tod.näk. parempi ilmapiiri töissä esim. ylikuormituksen kannalta?
.....

Miksi AY-liikkeen pitäisi olla päättämässä paljonko henkilöstöä pitäisi olla lennolla? Eikö se ole yrityksen asia? Tietämättä tarkemmin, oletan että rajoituksena on jotkin viranomaismääräykset joka pitäisi olla se ns. alaraja, sen yläpuolella yritys saa itse päättää palvelun laadun ja työvoimakustannusten ollessa muuttujat?

Mieti nyt itsekkin. Jos nyt hoidetaan seitsemällä se mikä aikaisemmin kahdellatoista niin eikö se kerro siitä että läskiä on ollut karmeasti? Työntekijöiden määrä heijastuu palvelutasoon ja se vaikuttaa taas kysyntään mutta tämä on täysin yrityksen omissa käsissä oleva yhtälö.

No minäpä mietin. AY-liikkeen ei tarvi olla mukana päättämässä paljonko henkilöstöä pitää olla lennolla. AY-liikkeen kanssa kuitenkin kannattaisi tehdä yhteistyötä ja kysellä näkemyksiä siitä, mikä olisi järkevä tapa hoitaa asioita ja mikä olisi mielekäs määrä henkilöstöä milläkin lennolla. Tämä tietysti edellyttää järkeviä taitoja molemmilta puolilta pöytää (mitä Finnairissa nähdäkseni puuttui ja puuttuu edelleen). Viranomaisen määräys rajoittaa niin, että koneessa pitää olla vähintään 7 ja tämä on tosiaan mitoitettu pelkästään turvallisuusasioihin, lähinnä hätäevakuointitilanteeseen (tähän on kuulemma tulossa muutos ja keväästä alkaen tuo nousee kahdeksaan, samaan kuin muilla länsimaisilla yhtiöillä, nämähän ovat olleet kansallisen viranomaisen hyväksymiä aiemmin ja siellä tuo oli lobattu riittäväksi).

Aiemmin oli siis 12. Pudotus kymmeneen hyväksyttiin, koska totuuden nimissä siinä oli tehostamisen paikka, kun samanaikaisesti muutettiin systeemejä myös koneen sisällä (esimerkiksi businesluokassa ei enää tullut kokonaisia suklaakakkuja, joita henkilöstö paloitteli annospaloiksi, tai kokonaisia juustoja, joista henkilöstö teki juustotarjottimia jne). Hyöty oli molemminpuolinen. Työmäärä oli järkevä ja yhtiölle tuli säästöä. Sitten pudotettiin yhdeksään, jolloin työ alkoi muuttua siinä määrin kuormittavaksi, että henkilöstö alkoi väsyä, mutta edelleen tsemppasi, koska tilanne oli huono. Henkilöstö suostui palkanalennuksiin ja tsemppasi edelleen, odottaen, että myös koneen sisällä tehtävään työhön (tarjoilujuttujen yksinkertaistaminen) tulisi helpotusta. Tätä jatkui ja jatkui, eikä järkeistyksiä tullut, vaan pikkuhiljaa kiire entisestään lisääntyi, kun työkuormaa koneessa edelleen kasvatettiin (esimerkiksi matkustajien pienet vesipullot poistettiin säästösyistä, jolloin henkilöstön työmäärä pelkässä vedenkantamisessa nousi paljon - ja tässä ei ole kysymys siitä, etteikö henkilöstö haluaisi, osaisi tai jaksaisi kantaa vettä, vaan siitä, että koneessa on paljon kaikkea muutakin tekemistä, jonka _lisäksi_ tuli näitä lisätöitä. Tämä alkoi näkyä ihmisten uupumisena ja lisääntyneenä sairasteluna sekä siinä, että ihmisiä alkoi hakeutua muihin töihin ja opiskelemaan. Lisääntynyt sairastelu alkoi näkyä siinä, että osa lennoista jouduttiin lähettämään liikkeelle alimiehityksellä (8 tai 7). Ja tämä määrä on jo sellainen, että kuormitus on niin kova, että kaikki eivät jaksa tehdä noita töitä. Ja tämä lisää sairastumista ja myös pitkien sairaspoissaolojen määrä (esimerkiksi käsien jännetuppitulehdusten määrä nousi merkittävästi). Ja edelleen lisää väkeä lähti opintovapaille ja muihin töihin - haluatko arvata, että olivatko lähtijät niitä nuoria, joiden olisi haluttu jäävän vai niitä jo työuransa loppupäässä olevia, joilla ei enää mielekkyyttä hakea uusia töitä. Alimiehityksellä ja väsyneenä lentäminen on pudottanut myös yhtiön asiakastyytyväisyyttä (ihan virallisillakin mittareilla, IATA:n Airs@t jne). Tähän kaikkeen kehitykseen AY-liike on yrittäny vaikuttaa korostamalla työssäjaksamisen elementtejä, mutta säästöohjelmassa painiva yhtiön johto on ollut aika piittaamaton palautteelle.

Tällä hetkellä tilanne on se, että sairaslomalukemat ovat edelleen korkeat (eli myös tuosta aiheutuvat kulut ovat korkeat) ja henkilöstö erittäin uupunutta, joka taas näkyy huonontuneena palveluna. Moni on lähtemässä yhtiöstä muihin töihin. Tämä tulee näkymään rekrytointi- ja koulutuskustannuksissa lähivuosina. Kaukaa katsoen yhtiö on päässyt eroon "läskistä". Sisältä katsoen yhtiö on menettänyt hyviä työntekijöitä, maksaa sairaslomista korkeaa hintaa ja on heikentänyt asiakaskokemustaan. Joskus säästöt voivat tulla kalliimmaksi kuin panostaminen ja yhteistyö AY-liikkeen kanssa.

Mutta, kuten aiemminkin olen sanonut, Finnairissa myöskään AY-liike ei mielestäni onnistunut, vaan teki muutamia erittäin typeriä jääräpäisyyspäätöksiä. Ja tämä lukitti neuvottelut kriittisissä kohdissa. Ongelma oli se, että molemmilta puolilta pöytää puuttui kyky kompromisseihin. Yhtiön johto ajoi jääräpäisesti omia vaatimuksiaan ja omalta osaltaan lukitti neuvottelut. Parempi olisi laiha sopu kuin edelleen jatkuvat riidat ja huonot suhteet.

Minun puolesta voit pitää yhtiöiden ongelmien syynä AY-liikkeen mafiaa ja ratkaisuna AY-liikkeen kuohitsemista. Minä puolestani pitäisin ainoana toimivana ratkaisuna sitä, että sekä yhtiön johto että AY-liike toimisi järkevästi.

Tämä kuitenkin ehkä kuuluu johonkin muuhun kuin kokoomusketjuun, joten voitaneen palata itse asiaan. Galluppien mukaan keskustan nousu on pysähtynyt, kokoomuksen alamäki on pysähtynyt, demareilla lievää nousua, persuilla lievää laskua ----> tässä vaiheessa arvelen, että tässä pelissä musta pekaa taitaa jäädä Soinin käteen. Jos gallupit pysyvät samansuuntaisina, saattaa käydä niin, että liikkuvat äänestäjät (etenkin Helsingissä ja Uudellamaalla, näissä isoimmissa vaalipiireissä) rupeavat miettimään äänestyspäätöstään sillä silmällä, että kenet halutaan hallitukseen keskustan kanssa. Mahdollisesti äänestäjät voivat arvioida, että persut ovat jäämässä ulos ja siksi äänestävät demareita (vastustaakseen kokoomusta) tai äänestävät kokoomusta (vastustaakseen äijäfeminismiä tms) tai passivoituvat ja jättävät äänestämättä. Tämä saattaa pudottaa persuja lähemmäs kymmentä kuin viittätoista prosenttia ja nostaa esim. demareita kokoomuksen kanssa tasoihin...?
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
No minäpä mietin. AY-liikkeen ei tarvi olla mukana päättämässä paljonko henkilöstöä pitää olla lennolla. AY-liikkeen kanssa kuitenkin kannattaisi tehdä yhteistyötä ja kysellä näkemyksiä siitä, mikä olisi järkevä tapa hoitaa asioita ja mikä olisi mielekäs määrä henkilöstöä milläkin lennolla.

Riittääkö että kysellään näkemykset ja tehdään sitten päätökset vai viittaatko "yhteistyöllä" johonkin vähän tiukempaan otteeseen firman päätöksistä?

Jos kyselet ay-liikkeeltä mikä on mielekäs määrä henkilöstöä niin saatko täysin objektiivisen vastauksen? Jos tiedät ettet saa niin miksi pitää kysellä? Kyllähän sen näkee kuka tahansa palvelutasosta.

Tämä tietysti edellyttää järkeviä taitoja molemmilta puolilta pöytää (mitä Finnairissa nähdäkseni puuttui ja puuttuu edelleen). Viranomaisen määräys rajoittaa niin, että koneessa pitää olla vähintään 7 ja tämä on tosiaan mitoitettu pelkästään turvallisuusasioihin, lähinnä hätäevakuointitilanteeseen (tähän on kuulemma tulossa muutos ja keväästä alkaen tuo nousee kahdeksaan, samaan kuin muilla länsimaisilla yhtiöillä, nämähän ovat olleet kansallisen viranomaisen hyväksymiä aiemmin ja siellä tuo oli lobattu riittäväksi).

Onko faktaa tarjota esim. linkin muodossa? Missä länsimaissa on määritelty minimi kahdeksaan ja kun puhut lobbaamisesta niin tarkoitatko kenties "muita länsimaita" vai Suomea?

Ja kun huutelet Finnairin järkevien taitojen puutetta niin miten kuvailisit viimeistä episodia jossa kymmenet suomalaiset lentoemännät menettivät duuninsa ennenkuin ay-suojatyöpaikkaedustajat suostuivat säästöihin, oliko järkevää mielestäsi?

Aiemmin oli siis 12. Pudotus kymmeneen hyväksyttiin, koska totuuden nimissä siinä oli tehostamisen paikka, kun samanaikaisesti muutettiin systeemejä myös koneen sisällä (esimerkiksi businesluokassa ei enää tullut kokonaisia suklaakakkuja, joita henkilöstö paloitteli annospaloiksi, tai kokonaisia juustoja, joista henkilöstö teki juustotarjottimia jne). Hyöty oli molemminpuolinen. <snip>.

Okei eli 12 oli läskiä, 10 ok ja 7 "karmea ylikuormitus" (oma tulkinta). Jos minimi on siis 7 niin silloinhan yhtiö tekee bisnespäätöksen panostaako parempaan palveluun vai minimoiko kustannuksia. Jos palvelua ei paranneta, se näkyy yhtiön tuloksessa mutta se on yhtiön oma päätös. Jos homma ei johdolla toimi, se vaihdetaan (kuuluisat markkinatalouden säännöt). Samoin ylikuormitus näkyy tuloksessa ja siitäkin johto vastaa.

Sitten on nämä sivukulut eli esim. majoitus. Mikä lienee nyky-TESin määritelmät mutta muutama vuosi sitten Finnair sai työtuomioistuimelta sakot + korvausvelvollisuuden koska Finski määräsi Tokiossa lentoemännät majoittumaan lentokenttähotelliin (hyvätasoinen ketjuhotelli) Tokion keskustahotellin sijaan ja se oli TESsiä vastoin. Onko tämä vielä tilanne ja onko sinusta tuo oikein?

Tällä hetkellä tilanne on se, että sairaslomalukemat ovat edelleen korkeat (eli myös tuosta aiheutuvat kulut ovat korkeat) ja henkilöstö erittäin uupunutta, joka taas näkyy huonontuneena palveluna.

Jos näin on niin yhtiön johto vastaa siitä tuloksen kautta.


Moni on lähtemässä yhtiöstä muihin töihin.

Oikeasti, HIENOA! Markkinatalous toimintaa parhaimmillaan. Jos työnantaja maksaa vähemmän kuin kilpailijat, se menettää parhaat tekijät. Tämä on kaikille hyväksi.

Tämä tulee näkymään rekrytointi- ja koulutuskustannuksissa lähivuosina.

Miten tämä näkyy? Lentoemännän koulutus taitaa olla jotain kolme kuukautta ja Finskillä on käsittääkseni moninkertaisesti hakijoita kuin on avoimia työpaikkoja.

Joskus säästöt voivat tulla kalliimmaksi kuin panostaminen ja yhteistyö AY-liikkeen kanssa.

Tämähän kuulostaa jo hieman ay-mafia -tyyppiseltä kiristykseltä. Work with us or pay the price.

Mutta, kuten aiemminkin olen sanonut, Finnairissa myöskään AY-liike ei mielestäni onnistunut, vaan teki muutamia erittäin typeriä jääräpäisyyspäätöksiä

Voitko nimetä mielestäsi "tyhmät jääräpäisyyspäätökset" tai edes jotain niistä?

Minun puolesta voit pitää yhtiöiden ongelmien syynä AY-liikkeen mafiaa ja ratkaisuna AY-liikkeen kuohitsemista. Minä puolestani pitäisin ainoana toimivana ratkaisuna sitä, että sekä yhtiön johto että AY-liike toimisi järkevästi.

Periaatteessa täsmälleen samaa mieltä. Ala muuttuu koko ajan ja alan kilpailu on yksi kaikkein verisimmistä. Finski tekee turskaa ja pakko on jotain tehdä.

Ay-liikkeen ongelma noin yleisesti on se että se on hirttäytynyt saavutettuihin etuihin vaikka maailma on muuttunut ja muualla tehdään asiat paljon halvemmalla. Koska lentoemännän duuni ei tuo juuri mitään lisäarvoa, sillä ei ole mitään sellaista millä perustella korkeampia palkkoja. Tähän voisin lisätä sen että omien kokemuksien mukaan Finskin henkilökunta on varsin ammattimaista ja suht. palveluhenkistä (toki olen kuullut vastakkaisia esimerkkejä).

Galluppien mukaan keskustan nousu on pysähtynyt, kokoomuksen alamäki on pysähtynyt, demareilla lievää nousua, persuilla lievää laskua ----> tässä vaiheessa arvelen, että tässä pelissä musta pekaa taitaa jäädä Soinin käteen.

Ei jää. Persut menee hallitukseen hinnalla millä hyvänsä. Olen tainnut jonkun palstalaisen kanssa lyödä asiasta hyvän konkku/viskipullon vetoa (nyt kyllä unohtunut kenen), Soini ajaa itsensä hallitukseen vaikka väkisin koska se on hänen uransa viimeinen hetki. Persut oppositioon tässä vaiheessa (orastava talouskäänne, Euro-asiat jo vähän taka-alalla Kreikasta huolimatta) olisi täydellinen kuolinisku puolueelle, Soinin habitus huutaa väsynyttä ja uutta neljän vuoden oppositiota ilman suurempia aseita ei haluta missään nimessä.

Ja nykyhallituksesta viisaantuneena, Sipilän Kepu ei varmasti ota yhtään takiaispuoluetta (tässä tapauksessa Kepun ykkösinhokkia Vihreitä tai Vasureita) vaan rakentaa hallituksen kolmen ison (tai yhden ison ja kahden keskisuuren) varaan, mahdollisesti RKP tai KD komppaamassa koska eivät aiheuta ongelmia.

Jos gallupit pysyvät samansuuntaisina, saattaa käydä niin, että liikkuvat äänestäjät (etenkin Helsingissä ja Uudellamaalla, näissä isoimmissa vaalipiireissä) rupeavat miettimään äänestyspäätöstään sillä silmällä, että kenet halutaan hallitukseen keskustan kanssa. Mahdollisesti äänestäjät voivat arvioida, että persut ovat jäämässä ulos ja siksi äänestävät demareita (vastustaakseen kokoomusta) tai äänestävät kokoomusta (vastustaakseen äijäfeminismiä tms) tai passivoituvat ja jättävät äänestämättä. Tämä saattaa pudottaa persuja lähemmäs kymmentä kuin viittätoista prosenttia ja nostaa esim. demareita kokoomuksen kanssa tasoihin...?

Kokoomuksella on vankin kannattajakunta ja kaikesta perseilystä huolimatta pohja on jossain 16% tuntumassa. Kokoomuksen suurin äänisyöjä Uudellamaalla ja Helsingissä on Vihreät, ns. liikkuvien sinivihreiden pallottelu näiden välillä riippuu pitkälti ehdokasasettelusta.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Stubbin puhelu Jaajolle herätti epäilykset - ohjelmajohtaja selittää

On tämä Stubb vaan pelle jätkä. Alex omien sanojensa mukaan soitti Aamulypsyyn, koska keskustelu oli sellaista, johon piti puuttua. Kuitenkin huomattiin, että Stubb twiittasi "Matkalla Mäntsälään. Kohta @RadioSuomipop" ennen kuin keskustelu kokoomukseen liittyen oli edes alkanut radiokanavalla. Taas oiva esimerkki siitä millainen epäaito huomiohuora meillä on pääministerinä.

(Linkki vie Iltalehden sivuille)


Ei hän vielä tuolla kuitenkaan Arhinmäelle pärjää. Arhinmäkeä säälittävämpää poliitikkoa saa kaukaa hakea, ja häneen verrattuna Stubb on aivan kaikilla mittareilla parempi ihminen ja poliitikko. Vaikea kuvitella, että Stubb naureskelisi vieressä kun ituhippi huutaa naama punaisena allekirjoittaneelle panneensa ja raiskanneensa allekirjoittaneen äidin. Arhinmäki veti tuolloin pisteet todellakin kotiinsa.
Empiirinen kokemus, mutta jos joskus viitsisin äänestää, niin vasemmistolle meikäläisen ääni ei menisi edes vahingossa.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Joo... jotain rajaa Stubbin haukkumiseenkin. Pelle mikä pelle, mutta ei Stubbia sentään Arhinmäen tapaiseen pohjasakkaan voi verrata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös