Kokoomus

  • 1 598 608
  • 13 080

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Hallituksen korotus oli itseasiassa 7,5%, mutta ei kai faktat ole niin justiinsa.

Joo. Tosiaan. Pitää olla tarkkana, ettei nussita pilkkua. Tosiaan hallitukseen _kuulumisesta_ maksettava hallituspalkkio nousee tuon 7,5% eli ilmaisin asian epätarkasti. Viittasin kokonaisuuteen, jossa hallitus_työskentelystä_ eri valiokunnissa maksettavia palkkioita nostetaan, jopa 65%. Näiden kaikkien korotusten kokonaisvaikutus on YHTEENSÄ +15,5%. Että se niistä faktoista. Kiitos, kun korjasit.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...on-palkkioita-jopa-65-prosenttia/20151123/170

Vastaukseen miksi on jo vastattu ja tässä on vielä suora lainaus:
"Korotuksia Nordea perustelee uusilla säännöillä jotka rajoittavat henkilöiden eri hallituspaikkojen määrää".
Koska hallituksien ammattilaiset eivät voi toimia yhtä monessa yrityksessä kuin nyt, niin heistä syntyy kilpailua. Nordea ei halua olla se, jonka hallituksen jäsenet lähtevät.

Eli Sinäkin olet sitä mieltä, että Eero Lehden jutut työmäärän kasvusta ovat höpöhöpöä. Hän on kuitenkin tuntunut olevan jonkinlainen kokoomuslaisen oikeistofaniston idoli ja ainoa, joka ymmärtää liike-elämästä mitään. Ja sitten osittautuukin höpöhöpömieheksi.

Pidän muuten tuota kehitystä ihan hyvänä, että hallituksiin tulee uusia kasvoja ja ideoita, myös taloudellista vaurautta jakaantuu uusille ihmisille, eikä vaan kerry pienelle piirille.

Syy miksi Wahlroos on nimitysvaliokunnassa on se, että hän edustaa suurinta omistajaa. Omistaja taas nuo palkkiot maksaa ja toki he omilla rahoillaan saavat näin tehdä mitä halutessaan.

Kyllä juuri näin. Ja tästä päästäänkin siihen, miksi ollaan kokoomusketjussa, eikä talousketjussa. Vaaleissa muodostuvien voimasuhteiden mukaan linjataan myös valtion omistajaohjausta, veropolitiikkaa ja muita talouteen liittyviä yhteiskunnallisia asioita. Miten käytetään suurimman omistajan valtaa erityisesti valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on suurin omistus. Ketä valitaan hallituspaikoille valtion mandaatilla, miten linjataan solidiumin toimintaa jne.

Valitaanko ministeriksi kateellinen demari, joka torppaa hallituspalkkiokorotukset ja pilaa yhtiön talouden vai oikeistohöpöhöpöLehti, joka ymmärtää taloutta ja hallituksen kasvavaa työkuormaa vaikeissa olosuhteissa. Vai miten se meni.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joo. Tosiaan. Pitää olla tarkkana, ettei nussita pilkkua. Tosiaan hallitukseen _kuulumisesta_ maksettava hallituspalkkio nousee tuon 7,5% eli ilmaisin asian epätarkasti. Viittasin kokonaisuuteen, jossa hallitus_työskentelystä_ eri valiokunnissa maksettavia palkkioita nostetaan, jopa 65%. Näiden kaikkien korotusten kokonaisvaikutus on YHTEENSÄ +15,5%. Että se niistä faktoista. Kiitos, kun korjasit.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...on-palkkioita-jopa-65-prosenttia/20151123/170
Kaikki hallituksen jäsenet eivät valiokuntiin kuulu, joten kyseessä ei ole kokonaisuus. Hallituksesta olosta maksetaan esityksen mukaan 86 250 €, kun siitä vuosi aikaisemmin maksettiin 80 000€.
Valiokuntiin kuulumisesta puolestaan maksetaan 25 000€ kun siitä edellisenä vuona maksettiin 10 000€.
Jos joku kuuluu molempiin, niin saa 101 250€, kun vuosi aikaisemmin on saanut 90 000€. Korotus on siis ollut 12,5%.

Jotkut puheenjohtajat saavat enemmän, joten jos kaikki luvut sotketaan yhteen, niin varmaan tuohon 15,5% voidaan päästä.
Eli Sinäkin olet sitä mieltä, että Eero Lehden jutut työmäärän kasvusta ovat höpöhöpöä.
Hallitusten työmäärän kasvu vaikeina aikoina on todennäköisesti totta. Se ei vain ole ollut perusteena palkkioiden korottamiselle. Kuten olen koittanut useampaankin kertaan selittää, palkkiot muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella eivätkä työmäärän tai minkään moraalisen ansaitsemis-taulukon mukaan.

Kyllä juuri näin. Ja tästä päästäänkin siihen, miksi ollaan kokoomusketjussa, eikä talousketjussa. Vaaleissa muodostuvien voimasuhteiden mukaan linjataan myös valtion omistajaohjausta, veropolitiikkaa ja muita talouteen liittyviä yhteiskunnallisia asioita. Miten käytetään suurimman omistajan valtaa erityisesti valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on suurin omistus. Ketä valitaan hallituspaikoille valtion mandaatilla, miten linjataan solidiumin toimintaa jne.

Valitaanko ministeriksi kateellinen demari, joka torppaa hallituspalkkiokorotukset ja pilaa yhtiön talouden vai oikeistohöpöhöpöLehti, joka ymmärtää taloutta ja hallituksen kasvavaa työkuormaa vaikeissa olosuhteissa. Vai miten se meni.
Toivottavasti sinne valitaan tulevaisuudessakin taho joka ei tapa useita satoja miljoonia valtiolle tuottavaa lypsylehmää saadakseen kymppitonnien säästöt (johon en usko, demarihan siellä nytkin on kahvassa).

Toivottavasti myös kosmeettiset menoerät (riippumatta siitä ovatko ne eduskunnan päiväpeittoja tai hallituksen pullien hillosilmiä) eivät ylitä uutiskynnystä, sillä ei tällaista itkua jaksa kuunnella ja mikä vielä tärkeämpää, toivottavasti ne eivät ainakaan vaikuta harjoitettavaan politiikkaan minkään poåulististen mielikuvitussyiden takia. Tapahtuu tämä sitten niin, että iltapaskoilla on ko. päivinä muuta kirjoitettavaa (esim Matti Nykäsen häät) tai sitten niin, että korotukset eivät värähdytä demarien kateellisuusmittareita.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Erikseen, jos haluaa miettiä vaihtoehtoja, niin niitäkin on, esimerkiksi markkinataloudessa rahanluonnin muuttaminen eri tyypiksesi. Tämäkään siis ei ole mielipide, vaan huippuekonomistien näkemys toisenlaisesta rahataloudesta. Tutustua voi esim:

http://www.positivemoney.org

Näin keynesiläisenä pidän mitään sitä radikaalimpaa ratkaisua täytenä utopiana - onhan pelkkä keynesiläisyyskin nyt utopiaa, kun maassa esimerkiksi pidetään vakavasti jotain Eero Lehteä tai Kalle Isokalliota jonkinlaisina kansantaloustieteen neroina (kas kun ei naapurin kissaa tai Tuomas Enbuskea) ja jopa puhtaan monetaristisesti aktiivinen keskuspankki-toiminta nähdään jonain epäilyttävänä semisosialismina. Ei tässä mielipideilmastossa ja tässä pääoman vaikutusvallan kentässä ole mitään mahdollisuutta täyteen järkevyyteen ja rationaalisuuteen. Pitää käyttää niitä pelimerkkejä, jotka ovat edes jotenkin etäisesti mahdollisia - kuten Keynes myös teki (tuo yksi markkinatalouden tehokkaimmista puolustajista).
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Kaikki hallituksen jäsenet eivät valiokuntiin kuulu, joten kyseessä ei ole kokonaisuus..... ......jos kaikki luvut sotketaan yhteen, niin varmaan tuohon 15,5% voidaan päästä.

Hallitusten työmäärän kasvu vaikeina aikoina on todennäköisesti totta. Se ei vain ole ollut perusteena palkkioiden korottamiselle. Kuten olen koittanut useampaankin kertaan selittää, palkkiot muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella eivätkä työmäärän tai minkään moraalisen ansaitsemis-taulukon mukaan.

Piti vielä oikein tarkistaa, että mistä nuo lukemat on saatu ja miten ne "sotkettu yhteen". Ne tulevat itse asiassa suoraan Nordean omasta tiedotteesta ja siellä on laskettu tuo arvio 15,5%. Ja on siellä myös itse asiassa käytetty perusteluna sitä, että työskentely on tullut monimuotoisemmaksi ja vie yhä enemmän aikaa... Eli ei se ollutkaan jatkoaikakirjoittelijoiden höpöhöpöä....mutta siis tuo 15,5% on kait ihan hyväksyttävä verrokkiluku siihen, että työntekijöille tuputetaan nollalinjaa, tai jopa artosatosmaisesti (kok.) "sisäistä devalvaatiota" työajan pidennyksen muodossa. Ja tämä kaikki siis edelleen siksi, että yrityksillä menee niin huonosti. Niin huonosti, että Nordea teki näillä työntekijöillä siis tuon mainitsemasi erinomaisen tuloksen. Mutta näissä jutuissahan ei ole mitään ristiriitaa, kun sitä katsoo oikean ideologian läpi ja täten osoittaa ymmärtävänsä, miten talous toimii.

http://newsroom.nordea.com/fi/2015/...n-varsinaiselle-yhtiokokoukselle-vuonna-2015/

... Ja tuohon moraaliseen ansaitsemistaulukkoon tämä koko keskustelu liittyy monellakin tavalla - ei vähiten siksi, että ihmisten äänestyspäätöksiin (jos he pohtivat, mikä on puolueen linja)tällaiset käsitykset moraalista ja oikeudenmukaisuuden tunteesta voivat vaikuttaa paljonkin. Hallitukselle tänä vuonna _korotusta_ kymppitonni, työntekijälle 240€ tai potkut, koska ei ole kannattavaa... Toisekseen tällaisella kehityksellä voi olla vaikutus myös siihen, miten AY-liike käyttäytyy ja mikä on valmius sopimaan asioista paikallisesti ja TES sivuuttaen, kuinka innokkaasti ollaan valmiita "kustannuskyvyn parantamiseen" jne. Voi vaikuttaa myös hallitukseen kykyyn ajaa läpi asioitaan, lakkoiluherkkyyteen ja vaadittuihin rakennemuutoksiin, työttömyysturvan muutoksiin ja muihin, mutta niinhän se oli, että hate the game.

...että iltapaskoilla on ko. päivinä muuta kirjoitettavaa (esim Matti Nykäsen häät) tai sitten niin, että korotukset eivät värähdytä demarien kateellisuusmittareita.

Jos viittaus Matti Apuseen ja ajatushautomo Liberaan oli ad hominemia, niin mites viittaus iltapäivälehtiä lukeviin kateellisiin demareihin...?

Mutta luulen, että nämä näkemyserot on riittävällä tarkkuudella tästä aihepiiristä puitu. Voidaan siirtyä kokoomuksen juttuihin tässä ketjussa. Eija-Riitta Korhola on hyvä haku Helsingin vaalipiiriin, mielenkiintoista seurata, paljonko tulee saamaan ääniä. Voiko jopa jäädä ulkopuolelle tässä tilanteessa, jos kokoomuksen kannatus vaaleissa on näin alhaalla kuin nyt gallupeissa. Sari Sarkomaa kuitenkin vetoaa maltillisuudellaan moniin kokoomusta äänestäviin naisiin, löytyykö tilaa Korholalle? Mielenkiintoista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ja on siellä myös itse asiassa käytetty perusteluna sitä, että työskentely on tullut monimuotoisemmaksi ja vie yhä enemmän aikaa...
Näyttää tuolla tosiaan tuollainen maininta olevan. Tulkitsen, että se liittyy nimenomaan tuohon valiokuntatyöskentelyyn, jonka korotus oli reippaampi.
Sanotaan siellä toki tuokin:
"Nimitysvaliokunta on lisäksi tehnyt vertailuja muihin pohjoismaisiin pankkeihin. Uudet hallitustehtävien enimmäismäärää koskevat säännökset ovat johtaneet siihen, että useat hallituksen jäsenet ovat kieltäytyneet tai luopuneet muista hallitustehtävistä. Näin ollen 15,5 prosentin korotus on perusteltu."
Sen perusteella asian suurin "syyllinen" on Ruotsin hallitus.
tuo 15,5% on kait ihan hyväksyttävä verrokkiluku siihen, että työntekijöille tuputetaan nollalinjaa, tai jopa artosatosmaisesti (kok.) "sisäistä devalvaatiota" työajan pidennyksen muodossa. Ja tämä kaikki siis edelleen siksi, että yrityksillä menee niin huonosti. Niin huonosti, että Nordea teki näillä työntekijöillä siis tuon mainitsemasi erinomaisen tuloksen.
Keskustelimme aikaisemmin siitä mikä on pankinkaltaisissa yrityksissä työntekijöiden valta ja vastuu eri organisaation tasoilla ja silloin et mitään vasta-argumentteja pystynyt esittämään. Jos logiikassa ja perusteissa oli jotain vikaa, niin voit toki palata niihin ja kertoa minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi paperitehtaan siivoajan pitäisi ansaita enemmän kuin sahan siivoajan.
... Ja tuohon moraaliseen ansaitsemistaulukkoon tämä koko keskustelu liittyy monellakin tavalla - ei vähiten siksi, että ihmisten äänestyspäätöksiin (jos he pohtivat, mikä on puolueen linja)tällaiset käsitykset moraalista ja oikeudenmukaisuuden tunteesta voivat vaikuttaa paljonkin. Hallitukselle tänä vuonna _korotusta_ kymppitonni, työntekijälle 240€ tai potkut, koska ei ole kannattavaa...
Nordea ei edelleenkään ole valtionyhtiön, vaan ruotsalainen pörssiyhtiö, joten sen palkitsemiset tai palkitsemattajättämiset kuuluvat suomalaisille politiikoille lähes yhtä vähän kuin Superb Bowlin voittaja tai Kate Perryn esiintymisasu. Tämä siitä huolimatta (tai oikeastaan sen takia), että yhtiön on valtiolle finanssisijoitus.
Toisekseen tällaisella kehityksellä voi olla vaikutus myös siihen, miten AY-liike käyttäytyy ja mikä on valmius sopimaan asioista paikallisesti ja TES sivuuttaen, kuinka innokkaasti ollaan valmiita "kustannuskyvyn parantamiseen" jne. Voi vaikuttaa myös hallitukseen kykyyn ajaa läpi asioitaan, lakkoiluherkkyyteen ja vaadittuihin rakennemuutoksiin, työttömyysturvan muutoksiin ja muihin, mutta niinhän se oli, että hate the game.
Minä voisin taas kerran pistää pystyyn konsulttiyhtiö ja alkaa konsultoida suuryrityksiä miten homma pitää hoitaa. Valiokunnan palkkoja ei pidä mennä korottamaan, vaan esim tarkastusvaliokunnan, jonka palkkio on 10K€ pitää päinvastoin kokonaan lakkauttaa. Seuraavana on esityksenä on kontrollointivaliokunnan perustaminen. Sen työnkuva ja työmäärä on aivan erilainen ja palkkiokin on 25K€. Appelsiineja ja omenoita ei voi verrata ja tästä jokainen hallituksen jäsen linjanmukaisesti pitää kiinni. Näin noita ei voida aikaisempaan vertailla.
Jos viittaus Matti Apuseen ja ajatushautomo Liberaan oli ad hominemia, niin mites viittaus iltapäivälehtiä lukeviin kateellisiin demareihin...?
Ei tästä Aku Ankassakaan ole juttua ollut..?
Vakavammin puhuttuna, minä käsitin, että meillä oli yhteisymmärrys, että hallituksen palkkiot ovat täysin kosmeettinen erä firman menoista. Taisimme jopa laskea, että sen kustannusvaikutus oli 60 senttiä kuussa per työntekijä. Niinpä mitään rationaalisia syitä tästä ei ole kovin isoa kysymystä tehdä. Ongelma on vain tuo, että työntekijät ei samanlaista korotusta saa eli kateus.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Keskustelimme aikaisemmin siitä mikä on pankinkaltaisissa yrityksissä työntekijöiden valta ja vastuu eri organisaation tasoilla ja silloin et mitään vasta-argumentteja pystynyt esittämään. Jos logiikassa ja perusteissa oli jotain vikaa, niin voit toki palata niihin ja kertoa minkä kohdan olen ymmärtänyt väärin.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi paperitehtaan siivoajan pitäisi ansaita enemmän kuin sahan siivoajan.

Vasta-argumentteja...ei ole mitään epäselvää siitä, etteikö siellä eri ihmisillä ole eri vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Siitä jäätäneen erimielisiksi, että onko nämä palkitsemiset toteutettu oikeudenmukaisesti ja varsinkin siitä, miten itse kukin oikeudenmukaisuuden käsittää. Ja siitä, että korreloiko hallituspalkkion nosto yhtiön tulokseen. Ja, kuten toteat, koska hallituspalkkioita ei edes pyritä mittaamaan moraalin tai oikeudenmukaisuuden kautta, vaan ne määrittyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, omistajuuden ja nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta, niin voidaan todeta, että vastuulla ja korrelaatiolla ei edes tarvi olla yhteyttä. Palkkiota voidaan nostaa, jos niin pienessä piirissä katsotaan. Kunhan totesin, että ihmisten äänestyskäyttäytymiseen tällainen vaikuttaa. Minä olen korostanut sitä (kun ollaan kokoomusketjussa), että voi olla, että poispotkittu pankityöntekijä ei jaksa innostua kokoomuslaisista kannustavuuspuheista, kun kannustavuus omalla osalla on ollut potku perseeseen...

Siivoojien palkkoihin en osaa ottaa kantaa, kun en tunne töiden sisältöä kummassakaan paikassa - mutta viittaat vissiin siihen, että paperitehtaissa oli käytössä eri TES kuin sahalla, vaikka molemmissa olisi voitu käyttää samaa palvelualojen tessiä (tai, mikä olikaan oikea yleissitova). En tiedä, miksi ei ole käytetty. Miksi eri yrityksissä ylipäätään maksetaan ihmisille eri palkkaa.

Nordea ei edelleenkään ole valtionyhtiön, vaan ruotsalainen pörssiyhtiö, joten sen palkitsemiset tai palkitsemattajättämiset kuuluvat suomalaisille politiikoille lähes yhtä vähän kuin Superb Bowlin voittaja tai Kate Perryn esiintymisasu. Tämä siitä huolimatta (tai oikeastaan sen takia), että yhtiön on valtiolle finanssisijoitus.

Nyt sinä puolestasi oiot aika paljon, kun yksinkertaistat asian noin. Tiedän, että Nordea ei ole valtionyhtiö, eikä poliitikoilla ole siellä suoraa vaikutusvaltaa. Lähinnä kirjoitinkin siitä, että äänestäjiin vaikuttavat näkemykset oikeudenmukaisuudesta. Jos pitää tällaista kehitystä oikeudenmukaisena, niin voi äänestää Eero Lehteä. Jos pitää sitä törkeänä riistona, niin voi äänestää Yrjö Hakasta.

Kate Perryn esiintymisasu on näkemättä, mutta palkitsemisten vaikutus poliitikoihin on paljon suurempi kuin tuo Perryn esiintymisasu. Kuten tiedät. Palkitsemisten jälkeen aloitetaan keskustelu verotuksesta, tuloerojen tasaamisesta, yritysten yhteiskuntavastuusta jne. Sitä lähinnä olen yrittänyt sanoa. Ja nämä puheet ja linjaukset taas vaikuttavat äänestäjiin jne...

Minä voisin taas kerran pistää pystyyn konsulttiyhtiö ja alkaa konsultoida suuryrityksiä miten homma pitää hoitaa. Valiokunnan palkkoja ei pidä mennä korottamaan, vaan esim tarkastusvaliokunnan, jonka palkkio on 10K€ pitää päinvastoin kokonaan lakkauttaa. Seuraavana on esityksenä on kontrollointivaliokunnan perustaminen. Sen työnkuva ja työmäärä on aivan erilainen ja palkkiokin on 25K€. Appelsiineja ja omenoita ei voi verrata ja tästä jokainen hallituksen jäsen linjanmukaisesti pitää kiinni. Näin noita ei voida aikaisempaan vertailla.

...ja melonille ei sovi lippalakki, vain miten se meni. Eihän niiden tarvitse tehdä noin monimutkaisia uudelleenjärjestelyitä, vaan voivat hoitaa samat korotukset yksinkertaisesti maksamalla lisäkorvauksia valiokuntatyöskentelystä ja nostamalla kokouspalkkioita noiden kiinteiden palkkioiden lisäksi. Kuten A-studion esimerkissä puhuttiin siitä, että puhelinkokouksista on maksettu joissain yhtiöissä 700€/kerta. Sitten vain soittelemaan...säöstyy konsulttipalkkioissakin.

Ei tästä Aku Ankassakaan ole juttua ollut..?
Vakavammin puhuttuna, minä käsitin, että meillä oli yhteisymmärrys, että hallituksen palkkiot ovat täysin kosmeettinen erä firman menoista. Taisimme jopa laskea, että sen kustannusvaikutus oli 60 senttiä kuussa per työntekijä. Niinpä mitään rationaalisia syitä tästä ei ole kovin isoa kysymystä tehdä. Ongelma on vain tuo, että työntekijät ei samanlaista korotusta saa eli kateus.

Kateuskortti on kuin natsikortti. Aina se nousee esiin ja aika nopeasti se myös tyrehdyttää keskustelun. Joillekin kyse on kateudesta, joillekin kyse on oikeudenmukaisuuden tunteesta. Joillekin kymppitonni on kärpäsenpaskaa ja joillekin kymmenen euroa on iso raha.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Minusta yritys saa maksaa palkkaa ja palkkiota kenelle tahansa minkä verran tahansa. Se, paljon kullakin on omaisuutta ja tuloja valtion tulonsiirtojen jälkeen, on mielenkiintoista. Tällä hetkellä kokoomus ei aja tämän suhteen minusta kovin omantuntuista linjaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vasta-argumentteja...ei ole mitään epäselvää siitä, etteikö siellä eri ihmisillä ole eri vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Siitä jäätäneen erimielisiksi, että onko nämä palkitsemiset toteutettu oikeudenmukaisesti ja varsinkin siitä, miten itse kukin oikeudenmukaisuuden käsittää.
Laskin edellisessä viestissäni, että tähän "palkitsemiseen" käytettiin summa joka vastasi 60 senttiä kuukaudessa per työntekijä. Voisitko hahmoitella edes suurpiirteisesti oikeudenmukaisemman tavan tämän rahan jakamiseksi (voit huomioida vastuut haluamallasi tavalla tai jättää huomioimatta) ja arvioitko vielä, että tukeeko tämä oikeudenmukaisempi palkitsemistapa pätevien ihmisten rekrytointia vastuullisiin tehtäviin ja maksimaalisen liiketuloksen saavuttamista. Odotan tätä erittäin kiinnostuneena.

Palkkiota voidaan nostaa, jos niin pienessä piirissä katsotaan.
Palkkioita voidaan korottaa jos pieni piiri eli rahojen omistajat niin päättävät. Jos sinulla on taskussasi satanen, niin sinä saat ihan itsenäisesti päättää mitä sillä teet. Jos sinä sen päätät antaa Penalle, niin Matin on ihan turha itkeä, että tämä pienessä piirissä päätetty jako on epäoikeudenmukainen, vai miten itse näet?
Siivoojien palkkoihin en osaa ottaa kantaa, kun en tunne töiden sisältöä kummassakaan paikassa - mutta viittaat vissiin siihen, että paperitehtaissa oli käytössä eri TES kuin sahalla, vaikka molemmissa olisi voitu käyttää samaa palvelualojen tessiä (tai, mikä olikaan oikea yleissitova). En tiedä, miksi ei ole käytetty. Miksi eri yrityksissä ylipäätään maksetaan ihmisille eri palkkaa.
Tavallaan kyllä tavallaan ei. Pointti on enemmän on, että jos siivoat tai teet jotain täysin identtistä työtä kuin viereissä firmassa, niin mitä tekemissä firman tuloksella on kyseisestä tehtävästä maksettavan palkan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Laskin edellisessä viestissäni, että tähän "palkitsemiseen" käytettiin summa joka vastasi 60 senttiä kuukaudessa per työntekijä. Voisitko hahmoitella edes suurpiirteisesti oikeudenmukaisemman tavan tämän rahan jakamiseksi (voit huomioida vastuut haluamallasi tavalla tai jättää huomioimatta) ja arvioitko vielä, että tukeeko tämä oikeudenmukaisempi palkitsemistapa pätevien ihmisten rekrytointia vastuullisiin tehtäviin ja maksimaalisen liiketuloksen saavuttamista. Odotan tätä erittäin kiinnostuneena.

Pointti on se, että toisille palkkiota korotetaan 15,5% ja toisille tarjotaan säästökuureja ja nollalinjaa. Edellisenä vuonna korotukset olivat hallitukselle keskimäärin 4% (varapuheenjohtajalle 14%)...eli ero on kasvanut koko ajan sekä prosenteissa että nimenomaisesti euroissa.

Wahlroosin hallituspalkkio nousee tänä vuonna 259550€--->279000€ eli 19450€. Varapuheenjohtajan palkkio nousee 9250€ jne. Kokonaissummissa korotus on lienee sen 200000€ eli tosiaan tasaisesti jaettuna ei siitä hurjia summia jaeta per naama - mutta vaikea sitä on nähdä oikeudenmukaisena sillä perusteella, että summa jaetaan vain muutamalle ihmiselle. Toki voi väittää ja jotkut väittävätkin, että nämä ihmisethän sen voiton tekevät ja siksi ansaisevatkin kaiken ja muille pitää riittää nollalinja ja säöstölinja.

Yksi esimerkki tasapuolisesta jaosta olisi hallituksen ulostulo, jossa he kiittäisivöt henkilöstöä hyvin tehdystä tuloksesta ja ilmoittaisivat, että pidättäytyvät korotuksista tässä vaikeassa tilanteessa ja korotuksiin varatuilla rahoilla tarjottaisiin kaikille jotain symbolista. Kakkukahvit tai kulttuuriseteli. Jokaiselle sama, ei niin, että kaikki vaan muutamalle. Se voisi nostaa yhteishenkeäkin ja parantaa tulosta. Mutta näin ei voi tehdä, koska sehän ei houkuttaisi pätevää ihmistä hallitukseen puheenjohtajaksi, koska siellä tienaisi vain 259550€/vuosi.

Eli olet oikeassa. Kärpäsenpaskan takia ei kannata kadehtia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pointti on se, että toisille palkkiota korotetaan 15,5% ja toisille tarjotaan säästökuureja ja nollalinjaa. Edellisenä vuonna korotukset olivat hallitukselle keskimäärin 4% (varapuheenjohtajalle 14%)...eli ero on kasvanut koko ajan sekä prosenteissa että nimenomaisesti euroissa.
Laskin lämpimikseni, että jos 15,5% korotus annettaisiin koko henkilöstölle (oletuksella että keskipalkka 3500€/kuussa), niin kustannusvaikutus olisi yli 3,25 miljardia euroa vuodessa. Selvää, että moista politiikkaa harjoittava firma ei kauaa pystyssä olisi. Toisaalta jos joku firma harjoittaisi noin idioottimaista politiikkaa, niin sen koko hallitukselle olisi ihan perusteltua antaa kenkää ja saada näin n. 0,0015 miljardin euron (eli miljoonan-parin) säästöt.

Nordea on viimeisen viiden vuoden aikana vähentänyt 4000 työpaikkaa. Joidenkin mielestä tämä on moraalisesti väärin, että säästöjä on tehty vaikka firma on kannattanut samaan aikaan ja vielä hallituksen palkkioita on korotettu. Mielenkiintoista olisi kuulla, että millä perusteella noista neljästätuhannesta valittaisiin ne neljä, joiden työpaikat voitaisiin näillä hallituksen palkankorotuksilla pelastaa ja miten tämä selitettäisiin niille 3996:lle.

Seuraavana vuorossa onkin oleellinen kysymys. Kannattaako fiman menettää kokeneita hallitusjäseniään + haluamiaan uusia hallitusjäseniä ja sitä kautta riskeeraa johtamisen jatkuvuus, riskien hallinta yms. tavoitteensa, vain sen takia että yhden omistajan (Sammon) yksi sidosryhmä (kansalaiset) ei pidä harjoitettua palkitsemista oikeudenmukaisena? Tästä käytetään nimitystä poliittinen riski. Eikö reilumpaa olisi, että omistaja vain luopuisi tuottavasta omistuksestaan kuin että se alkaisi harjoittamaan ideologiaansa muiden osakkeen omistajien kustannuksella (osakeyhtiölain vastaisesti)?

Valtiohan voisi hankkia jotain kannattamattomia firmoja tilalle (niissä ei palkitsemisen kanssa niin usein ongelmia ole) ja ihmetellä niiden kanssa kun valtiontulot rapautuvat.

Toki voi väittää ja jotkut väittävätkin, että nämä ihmisethän sen voiton tekevät ja siksi ansaisevatkin kaiken ja muille pitää riittää nollalinja ja säästölinja.
Ei palkka edelläänkään riipu ansaitsemisesta, vaan kysynnästä ja tarjonnasta. Ruotsin valtio rajoitti tarjontaa ja näin nosti hintaa.
Ei työntekijöiden palkka myöskään riipu firman tuloksesta, vaan AY:n kanssa käydyistä neuvotteluista. Ne eivät ole nykyisellään firmakohtaisia vaan koskevat koko toimialaa.
 
Viimeksi muokattu:

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Laskin lämpimikseni, että jos 15,5% korotus annettaisiin koko henkilöstölle (oletuksella että keskipalkka 3500€/kuussa), niin kustannusvaikutus olisi yli 3,25 miljardia euroa vuodessa. Selvää, että moista politiikkaa harjoittava firma ei kauaa pystyssä olisi.

No hohoijaa. Työntekijöille ei ole kukaan koskaan edes kuvitellut 15,5% korotuksia, eikä niissä mitään perustetta olisikaan. Kysyttiin, että onko perusteita hallituspalkkioiden korottamiselle ja toisaalta (kokoomusketju) tukea sille talouspolitiikalle, jossa voitot kasaantuu suppeammalle piirille ja työttömyys kasvaa tuottavuuden nimissä ja sen lasku lankeaa kuntien ja valtion maksettavaksi. Onko tämä talous toimivaa kokonaisuuden kannalta. Sinun mielestä asiat on hyvin juuri näin. Ja jonkun toisen mielestä ei. Galluppien perusteella kokoomuksen käyrä osoittaa alaspäin ja harjoitettu talouspolitiikka voi olla yksi vaikuttava tekijä. Stubb ei ainakaan ole enää työväenpuolueeksi kokoomusta yrittänytkään esittää.

Se, että onko puolueella edes kytköstä tähän toimintaan ja tähän poliittiseen ideologiaan on tietysti vielä yksi selvitettävä seikka. Käsitykseni mukaan Wahlroos on tukenut puoluetta vaalikampanjoissa ja myös vastaavia ajatuksia esittävä EK mielletään kokoomuksen liittolaiseksi. Häkämies jne.

Luulen, että tämä asia ja näkemyserot on tältä osin käsitelty, pyörää ei tarvi enää pyörittää. Ja just muuten hyppäsi padin näyttöön ilmoitus, että hallitus kaataa Fortumin palkkiokorotukset. Nyt varmaan yhtiö lähtee tuhoon, koska se ei saa enää houkuteltua osaamista. Voi demarikateus ja tappiollisten yhtiöiden omistaminen sentään.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Heh, tähän Nordea-kuvioon liittyen on pakko kysyä että kuinka monta sai potkut tämän "pankkiveron"-perusteella/takia? Tuokin olisi viime kädessä kaatunut asiakkaiden niskaan ja tästä päästään seuraavaan kysymykseen, kuinka moni (töissä oleva) demari olisi valmis nostamaan asuntolainansa korkoa, jos nuo työpaikat saataisiin takaisin? Tai yleensäkkin maksamaan lisää veroja? Nimittäin moni on haukkunut Nordeaa tuosta syystä, mutta en ole kenenkään kuullut olevan valmis maksamaan lisää siitä että nuo olisivat pysyneet töissä. Tietysti pankinvaihto on aina vaihtoehto, mutta siinäkin tapauksessa Nordean maksama pankkivero olisi pienentynyt ja irtisanomiset olisivat olleet todennäköisiä.

Demari-Vasuri -politiikkahan on sitä että otetaan rikkailta (ja ehkä ahkerilta) ja annetaan köyhille (ja ehkä laiskoille). Itse en ainakaan hae lisää tuloja minkään muun kuin itseni (ja perheeni) takia, tietyssä pisteessä olisin valmis jopa vaihtamaan palkankorotukset lyhyempään työaikaan. Yksilön kunnianhimo on yhteiskunnan menestykselle erittäin tärkeää, tämän riistäminen tai heikentäminen taas haitallista.

Suosittelen muuten lukemaan Slomanin Economics-teoksen ja vertaamaan kirjan tilanteita/esimerkkejä nykyiseen tilanteeseen Suomessa.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Heh, tähän Nordea-kuvioon liittyen on pakko kysyä että kuinka monta sai potkut tämän "pankkiveron"-perusteella/takia?
.........
Demari-Vasuri -politiikkahan on sitä että otetaan rikkailta (ja ehkä ahkerilta) ja annetaan köyhille (ja ehkä laiskoille).

Toisaalta onhan se niinkin, että pankkien vakavaraisuussäännöille katsottiin olevan aiempaa suurempaa tarvetta, kun amerikkalaismallinen finanssipolitiikka karahti kiville ja huomattiin, ettei rajoittamaton kilpailu ja voiton tavoittelu sitten koitunutkaan yhteiseksi eduksi. Tuolla kriisillä jotkut käärivät mottipäiset summat ja jotkut kantavat seurauksia irtisanomisten muodossa. Tasan ei menneet Nalle-karkit.

Tuo ahkeruus/laiskuus-kortti on kyllä varsin pätevä kortti. Ahkerat oikeistolaiset ja laiskat vasemmistolaiset. Niinpä niin. Omat kokemukset työelämästä kertovat kyllä aivan muuta. Kyllä siellä ihan ahkeria ihmisiä on tavallisissa työtehtävissä. Tietysti jos ahkera HR-johtaja on ammattitaidoton ja laiska, niin hän on voinut palkata huonoja työntekijöitä. Heheh.

Lähestyvien vaalien ja kokoomuksen kannalta mielenkiintoista onkin nyt nähdä, että kumpaan ryhmään nämä irtisanotut Päivi Pankkivirkailijat kuuluvat. Ennen he saattoivat olla ahkeria kokoomuslaisia, nyt saattaa joku olla laiska vassari..

Uuden Suomen sivuilta huomasin muuten, että joku tavallinen Matti Virtanen oli tehnyt samankaltaisia havaintoja kokoomuksen tilasta kuin minä. En siis olekaan ihan yksin.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77435-syy-kokoomuksen-romahdukseen-loytyi-stubb-tekee-juuri-sita

...ja muuten viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä demari Juhana Vartiainen (joka ilmeisesti monen ay-demarin mielestä on aivan liian oikeistolainen) kirjoitti näkemyksiään Piketyn teoksesta. Juttua en pysty linkittämään, kun se on maksullisella puolella. Vartiaisen mukaan tietyt Piketyn havainnot varallisuuden kertymisen huonoista puolista pitää ottaa vakavasti.

(Tuossa kuitenkin linkki kirjautumissivulle, jos jollakulla maksaneella vielä lukematta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mie...-piketty-selvittaa-kuinka-rikkaat-rikastuvat/)
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Toisaalta onhan se niinkin, että pankkien vakavaraisuussäännöille katsottiin olevan aiempaa suurempaa tarvetta, kun amerikkalaismallinen finanssipolitiikka karahti kiville ja huomattiin, ettei rajoittamaton kilpailu ja voiton tavoittelu sitten koitunutkaan yhteiseksi eduksi. Tuolla kriisillä jotkut käärivät mottipäiset summat ja jotkut kantavat seurauksia irtisanomisten muodossa. Tasan ei menneet Nalle-karkit.
En tiedä mitä tuolla nyt haet, mutta jos oletit että "pankkivero" liittyy tuohon vakavaraisuussääntöön, niin asia ei mennyt ihan niin. Nordealla oli liikaa (=turhaa) pääomaa&toimintoja Suomessa. Huomattavasti enemmän kuin vakavaraisuussääntö edellytti. Näin ollen niitä oli järkevä karsia ettei tarvitse turhaan maksaa veroa. Samalla Nordean kokonaisveropotti pieneni. Eli ei mennyt eduskunnan rahankeruu ihan siten miten oli suunniteltu (eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun tietyn veron/veronkorotuksen takia saatavat verot pienenevät)
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
En tiedä mitä tuolla nyt haet, mutta jos oletit että "pankkivero" liittyy tuohon vakavaraisuussääntöön, niin asia ei mennyt ihan niin. Nordealla oli liikaa (=turhaa) pääomaa&toimintoja Suomessa. Huomattavasti enemmän kuin vakavaraisuussääntö edellytti. Näin ollen niitä oli järkevä karsia ettei tarvitse turhaan maksaa veroa. Samalla Nordean kokonaisveropotti pieneni. Eli ei mennyt eduskunnan rahankeruu ihan siten miten oli suunniteltu (eikä muuten ollut ensimmäinen kerta kun tietyn veron/veronkorotuksen takia saatavat verot pienenevät)

Joo. Totta. Tuota koko juttua en enää muistanut, piti virkistää muistia googlaamalla. Jos nopeasti vilkuilin oikein, niin tuo pankkivero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja vuonna 2013 Nordea siirsi kansainvälisten luottojen takauksia ja pääomia Suomesta Ruotsiin. Näinhän se tosiaan meni, että verotulot siirtyivät maastamme pois. Huono lopputulos. Kuinka suuri osuus tuolla oli henkilöstövähennyksiin ja tehostamistarpeeseen ei käynyt uutisoinnista ilmi. Osa säästöohjelmaa oli kuitenkin konttorien lakkauttamista, toimintakulujen pienentämistä ja toiminnan tehostamista. Johon Nordea katsoi suurimmaksi syyksi lainojen kysynnän vähenemisen, alhaisen korkostason ja asiakastoimintojen vähenemisen sekä verkkopankkitoiminnan lisääntymisen. Ja tietysti tuohon voi liittyä keskustelu siihen, että olisiko yhtiö voinut pitää työntekijöitä ja investoida heidän uudelleenkoulutukseen jne.

Nuo vakavaraisuussäännöt olivat ensisijaisesti mielessäni, kun nyt koko ajan puhutaan yleisestä taloustilanteesta ja yrityksen vaikeuksista rahoituksen saamisessa. Aiempien finanssikuprujen myötä on käynyt ilmeiseksi vahvemman valvonnan tarve, ettei pankkiirit tee ihan mitä tahansa - kun voitot kasautuvat harvoille ja lopulta laskua kasataan maksettavaksi yhteiskunnan harteille..
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Miten niin jatkaa syöksyää? Käsittääkseni Kokoomuksen kannatus syöksyi syksyllä, parin viimeisimmän gallupin muutokset ovat olleet virhemarginaalin sisällä.

Jatkaa syöksyään, eikä pohjaa näy. Uutta verta ja näkemystä maan johto kaipaa, ei velkataloususkovaisia.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jatkaa syöksyään, eikä pohjaa näy. Uutta verta ja näkemystä maan johto kaipaa, ei velkataloususkovaisia.

Jaa-a, jos kokoomuksesta siirtyy äänestäjiä sellaiselle linjalle jossa ei olla "velkataloususkovaisia" niin minkäköhän puoleen leiriin mahtavat tällaiset äänestäjät siirtyä?

Sen toki ymmärrän, että Kataisen/Stubbin hallitusten talouden tasapainottamisyrityksiin ollaan petytty. Mutta mistä löytyisi uskottava talouskuria edistävä vaihtoehto?
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Jaa-a, jos kokoomuksesta siirtyy äänestäjiä sellaiselle linjalle jossa ei olla "velkataloususkovaisia" niin minkäköhän puoleen leiriin mahtavat tällaiset äänestäjät siirtyä?
Sen toki ymmärrän, että Kataisen/Stubbin hallitusten talouden tasapainottamisyrityksiin ollaan petytty. Mutta mistä löytyisi uskottava talouskuria edistävä vaihtoehto?

Joo,o.. Kaupunkilaasmies ja kyselöö oikoosia kysymyksiä. Eiköhän tuo vaalikarja siirry pääosin kahden muun kokoomuskolmion puolueen riveihin.

Tähän sopis hyvin erään tuttuni takavuosina Tamperelaisessa juottolassa todettu aforismi. "Kyllä ne siatkin lahtaria tarvittoo.."
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Mutta kantasi naulanneena, kuinka ajattelit sitä hyvivointiyhteiskuntaa puolustaa, jos kannattamasi aatejärjestö sitä kivi kiveltä rapauttaa kasaksi tomua? Hyvinvointiyhteiskunta ei siis ole: itse voi hyvin, menköön muilla miten menee.

Hyvinvointiyhteiskuntaa puolustetaan parhaiten siten että turvataan sen rahoitus tulevaisuudessa, ts. tulot ja menot ovat tasapainossa. Kokoomus on nimenomaisesti hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja, se tuntuu olevan ainoa (nyt kun Sipiläkin alkaa seiftaamaan vaalien alla) jota kiinnostaa se miten hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan tulevaisuudessakin. Vastapuolella sitten vasemmisto taikaseinineen josta tulee loputtomasti rahaa eikä ikäviä päätöksiä pidä tehdä koska se ei ole kivaa.

Huhhuh...varsin hyvin tiedät, että viime vuosina jousto on kulkenut myös toiseen suuntaan. Työn tehostamista, joustavia työaikajärjestelyitä, työaikapankkeja ja jopa suoranaisia paljanalennuksia (esim. Finnair). On totta, että näistä sopiminen ei ole aina tapahtunut sormia napsauttamalla, mutta on aivan pölhöä väittää, että jousto tapahtuu vain ylöspäin. TES:seistä on sovittu alaspäin ja paikallista sopimista on olemassa - Stubb esittää otettavaksi käyttöön asioita, joita on käytetty. Tämän pitäisi olla selvää, jopa vaikka lukisi pelkästään Nykypäivää, EK:n työmarkkinakatsauksia ja Matti Apusen kolumneja, sillä niissäkin tuo on huomioitu. Tuo on jopa Sinulta heikkoa kärjistämistä, olet aivan erkun tasoa. Shame on You.

Joo, puhutaan joustoista alaspäin. Kuinka monta firmaa Finnairin lisäksi tiedät joissa työntekijät ovat suostuneet suoranaisiin palkanalennuksiin? Ja Finnairissakin tämä tapahtui muutaman kymmenen suomalaisen työpaikan menetyksen jälkeen, ilmaisusi "ei ihan sormia napsauttamalla" on jotakuinkin naurettavan vähättelevä. Irtisanomissuojaa nauttivat ay-terroristit uhrasivat muutaman kymmentä työpaikka ennenkuin totuus alkoi valkenemaan.

No, toistaiseksi kaikki muut puoluejohtajat ovat olleet eri linjoilla kuin Stubb.

Kyllä, vaalit tulossa ja vain yksi puolue osoittaa suoraselkäisyyttä, muut vetää ns. vaalimoodilla täysiä.

Kataisellellekin itsestäänselvää, että kolmikanta vaikuttaa ja ay-liikkeellä on korkea järjestäytymisaste. Se on realiteetti. Ikävä juttu, mutta realiteetti.

Kyllä, tämä on valitettava reaaliteetti. SDP/SAK lykkäsi välttämätöntä eläkeuudistusta neljä vuotta koska SDP oli hirttäytynyt vaalilupaukseensa.

Jos konsensus ei toimi, poliittikkojen pitää toimia.

Seuraavana työmarkkinoiden uudistus esim. Sitran esityksen pohjalta. Demarit haluavat hallitukseen hinnalla millä hyvänsä jotta tuo ay-liikkeen valtaa vähentävä, työmarkkinoita parantava esitys torpataan. Tekosyinä kaikennäköistä puutaheinää, kukaan ei uskalla puhua (eikä media kysyä) todellisista vaikutteista.

Näissä on käytännön poliittisissa valinnoissa ristiriita. Arvoina ne voi olla yhtä aikaa ihmisellä, mutta kun tulee poliittinen valintatilanne, näiden välillä on ristiriita.

Yksilön vastuun lisääminen vähentää yhteiskunnan vastuuta, joka on se hyvinvointivaltion ydin.

Ristiriita tulee vasta ääripäissä, yksilön vastuuta voin täysin hyvin lisätä ilman että hyvinvointivaltio romahtaa. Yhteiskunnan vastuun vähentäminen ei todellakaan merkitse hyvinvointivaltion ytimen romauttamista, ideana on juuri se että hyvinvointiyhteiskunta takaa jäsenilleen ruoan, katon, koulutuksen ja terveydenhuollon yms perustarpeet ja muu jätetään yksilölle. Esimerkkejä päin helvettiä menneestä yhteiskunnan säätelystä löytyy tuhansia.

Mikä on holhouksen ja yhteisvastuun raja, on arvokysymys, mutta yhteisvastuuta ollaan pohjoismaissa arvotettu kutsumalla sitä hyvinvointivaltioksi. Se on käytännössä vähän niin kuin vastavoima yksilövastuulle. Rajanveto on vaikeeta, mutta pitäsi ymmärtää tämä ristiriita jos omaa molemmat arvot

Hyvinvointivaltion määritelmää on Suomessa venytetty jatkuvasti lisäämällä yhteiskunnan holhousta, Suomi oli hyvinvointyhteiskunta 90-luvullakin vaikka yksilönvapauden rajoituksia oli paljon vähemmän.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo,o.. Kaupunkilaasmies ja kyselöö oikoosia kysymyksiä. Eiköhän tuo vaalikarja siirry pääosin kahden muun kokoomuskolmion puolueen riveihin.

Tähän sopis hyvin erään tuttuni takavuosina Tamperelaisessa juottolassa todettu aforismi. "Kyllä ne siatkin lahtaria tarvittoo.."

No joo, kun nyt olen kuitenkin monessakin mielessä tällainen välimallin jätkä niin tarvitsee vielä varmistaa että sitä kaipaamaani uskottavaa vaihtoehtoa ei sitten löytynyt?

Kaikki tarvitsevat toki lahtaria, toiset toisiin asioihin ja toiset toisiin.
 
Viimeksi muokattu:

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Tuli tässä mieleen, että kun suomalaisia poliitikkoja on aina haukuttu kielitaidosta tai sen puutteesta, ja kaikki kieliä osaamattomat äänestäjätkin tuelta näitä ovat arvostelleet, niin ilmeisesti kielitaito ei kuitenkaan ole kovin ratkaiseva tekijä poliitikon osaamis -repertuaarissa. Ainakaan Stubbin osalta.

Sen verran tilanne on tietysti muuttunut, että vähiin ovat jääneet tankero englannin arvostelijat viime aikoina.

Tämä vain tällaisena ylimääräisenä huomiona henkilöltä, joka ei ole koskaan käynyt aäänestämässä ja menee vasta kun siitä maksetaan.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Joo, puhutaan joustoista alaspäin. Kuinka monta firmaa Finnairin lisäksi tiedät joissa työntekijät ovat suostuneet suoranaisiin palkanalennuksiin? Ja Finnairissakin tämä tapahtui muutaman kymmenen suomalaisen työpaikan menetyksen jälkeen, ilmaisusi "ei ihan sormia napsauttamalla" on jotakuinkin naurettavan vähättelevä. Irtisanomissuojaa nauttivat ay-terroristit uhrasivat muutaman kymmentä työpaikka ennenkuin totuus alkoi valkenemaan.

Nanso tulee ensimmäisenä mieleen. Mutta suoranaisia palkanalennuksia on siis tehty varsin vähän, kuten sanot, mutta on kuitenkin tehty. Eli ei voida sanoa, että AY-liike aina estää joustamisen. Käytännössä tuottavuus on noussut sitä kautta, että työntekijöitä on vähennetty ja jäljelle jääneet tekevät entiset työt pienemmällä porukalla. Ja tämä on tuttua kaikilla työpaikoilla. Ja näissä työpaikoissa työntekijöiden on ollut turha odottaa palkkojen nousua tuottavuuden mukaisesti, kun taas pörssiyhtiöiden hallitusten on ollut "oikeutettua" nostaa palkkioita, koska ajat ovat vaikeat.

Tunnen Finnairin tilanteen sisältäpäin hyvin ja tiedän nousta yhtiön ongelmista yhtä ja toista. Tosiasioiden muistamiseksi on kerrattava, että yhtiössä tehtiin useita säästöohjelmia ja tehostamisohjelmia, joihin henkilöstö osallistui kerta toisensa jälkeen. Tuottavuuden noususta esimerkkinä voi kertoa vaikkapa sen, että kaukolentojen henkilöstömäärää lentoemäntien osalta pudotettiin kerta toisensa jälkeen. Aiemmin Bangkokin lennolla työskenteli 12 henkeä. Sitten tehostettiin ja pudotettiin 10 henkeen. Tähän ay-liike suostui osana säästöä. Ja sovittiin 5% palkanalennukset. Sitten pudotettiin yhdeksään. Tähän ay-liike suostui osana säästöä. Ja nykyisin voidaan lentää kahdeksalla tai jopa seitsemällä, ilman minkäänlaista lisäkorvausta siitä, että nyt joustetaan ja tehdään hommat urakalla. Ja tähän päälle viimeisin säästö on ollut palkkojen jäädytys nollalinjalle ja kuukauden tuntimäärän nosto vielä päälle +15%. Jostain syystä tämä on näyttänyt ulospäin siltä, että ay-liike ei ole joustanut. Suurin ongelmahan tuolla oli se, että johto ei lähtenyt mukaan säästöihin, vaan sai jopa "sitoutumisbonukset", jolloin henkilöstö hermostui ja meni lakkoon yhden sopimuskierroksen päätyttyä. Ja tekniikassa suostuttiin säöstöpakettiin ja tekemään talkoopäiviä töiden säilyttämiseksi, mutta tehtyjen talkoopäivien jälkeen jengi heitettiinkin pihalle. Oikeudessa vieläkin taitaa olla kesken tämä case, että pitääkö nuo talkootunnit maksaa irtisanotuille, kun yhtiö ei pitänytkään omaa osaansa sopimuksesta...

By the way Nansolla yrityksen johto oli etunenässä pudottamassa omia palkkojaan isoimmalla prosentilla. Että sikäli väitän suomalaisten työntekijöiden olevan alttiimpia joustoihin ja palkanalennuksiin, jos he kokevat, että sama tilanne koskee yrityksessä kaikkia ja säästöjä tehdään oikeudenmukaisesti ja yhteisesti. Mutta paljon on tässä varmasti suomalaisissa yrityksissä opittavaa. Ja puheet siitä, että työntekijä on tehoton ja tarpeeton, ja hallituksen jäsen ansaitsee aina lisää, eivät varmasti asenneilmapiiriä lievitä.

Jos konsensus ei toimi, poliittikkojen pitää toimia.

Tämä on vissiin sitä johtajuutta, joka kaivetaan esiin heti vaalien jälkeen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös