Ei. Kouluissa on syytä puhua ilmastonmuutoksesta, vaikka se joitakin oppilaita inhottaisi ja saisi heidät kääntämään katseensa pois, kun sana ilmastonmuutos jatkossa tulee esille. Pidetään tutkimuspohjaisesti ja muuten selvänä, että ilmastonmuutoksesta puhuminen vähentää kuitenkin tällaista suhtautumista ja tuo monille tarpeellista lisätietoa aiheesta. Sama pätee maanpuolustustahtoon.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Kokoomus
- Viestiketjun aloittaja Kaukalon laidalla
- Alkaa
- 1 601 149
- 13 084
Ei. Kouluissa on syytä puhua ilmastonmuutoksesta, vaikka se joitakin oppilaita inhottaisi ja saisi heidät kääntämään katseensa pois, kun sana ilmastonmuutos jatkossa tulee esille. Pidetään tutkimuspohjaisesti ja muuten selvänä, että ilmastonmuutoksesta puhuminen vähentää kuitenkin tällaista suhtautumista ja tuo monille tarpeellista lisätietoa aiheesta. Sama pätee maanpuolustustahtoon.
Uskokaa pois, kyllä kouluissa varmasti kerrotaan maanpuolustukseen liittyviä asioita. On toki opettajakohtaista miten paljon millä tavoin. Oma ysiluokkalainen tytär naureskeli että on nähnyt taistelukenttä 2020 videon jo kolme kertaa tänä vuonna eri opettajien tunneilla. Kuulemma hyvä ja mielenkiintoinen, mutta toisteisuus ei lisännyt kiinnostusta. Skappareita pasteeraa koulussa tutkimassa tiloja. Lentokentän vieressä asuessa on historianopettajan mukaan valitettava fakta että sotatilanteessa kylälle kohdistuu pommituksia ja ohjustulta eli realiteetteja on tarjolla myös.
Ihan älytön idea Kopralta. Jo vuosikaudet on puhuttu, kuinka kouluissa ei riitä aika ja kädet, niin eikös kouluun olisi taas tungettavissa lisää ohjelmaa.
Puolustusvoimista voi jo nyt puhua ainakin yhteiskuntaopin ja historian tunneilla - enkä usko että ainakaan negatiiviseen sävyyn ko. lafkasta kerrotaan. Ja jos maanpuolustuskurssi ajettaisiin osaksi YH:ta, niin jostain pitäisi karsia pois. Ottaen huomioon kuinka olemattomat tiedot suurella osalla kansasta on esimerkiksi vaali- tai talousjärjestelmästä, en näe mitään järkeä jättää niitä pois sen takia, että joku yliluutnantti saisi itselleen kivoja työpäiviä.
Jos Venäjällä paikallinen Juri Gobra (tai no, nythän siellä Kalasnikoveja taas kootaan) ehdottaisi vastaavaa, sitä pidettäisiin pöyristyttävänä propagandana.
Puolustusvoimista voi jo nyt puhua ainakin yhteiskuntaopin ja historian tunneilla - enkä usko että ainakaan negatiiviseen sävyyn ko. lafkasta kerrotaan. Ja jos maanpuolustuskurssi ajettaisiin osaksi YH:ta, niin jostain pitäisi karsia pois. Ottaen huomioon kuinka olemattomat tiedot suurella osalla kansasta on esimerkiksi vaali- tai talousjärjestelmästä, en näe mitään järkeä jättää niitä pois sen takia, että joku yliluutnantti saisi itselleen kivoja työpäiviä.
Jos Venäjällä paikallinen Juri Gobra (tai no, nythän siellä Kalasnikoveja taas kootaan) ehdottaisi vastaavaa, sitä pidettäisiin pöyristyttävänä propagandana.
Onko tästä merkkejä? Siitä on, kun liikunnasta tehdään liikaa urheilusuorituksia tavoiteltavaa. Sama kävisi luultavasti Kopran ehdotukselle, kun hänenkaltaisensa pääsisivät opettamaan vähän maanpuolustusta.
Tai olisiko kysymys siitä, mikä on koulun tehtävä. Liikunnanopetusta on erilaista, mutta ohjattu liikunta on saanut ihmiset vihaamaan liikuntaa. Jos tarkoitus on saada ihmiset vihaamaan maanpuolustusta, ei siis muuta kuin opettajille kypärä päähän ja lapsia ojentamaan.
Jos asennekasvatusta kaivataan, ihan ensimmäinen opetus voi olla, ettei ihminen ole yhtään huonompi, jos maanpuolustus ei ole oma juttunsa. Koulun pitää muutenkin kannustaa kyseenalaistamaan vallallaan olevia instituutioita ja arvoja, ei sovittaa lapsia ja nuoria kopramaiseen muottiin.
Tampereella ns. Rydman-toimintaa vai jotain muuta ahdistelu/häirintä kategoriaan sopivaa?
yle.fi
Ei liene syytä pidätellä hengitystä odotellessa Petterin tai puoluejohdon lausuntoa asian tiimoilta, koska tämä ja ilmassa edelleen roikkuva Rydman-keissi taitavat olla sen verran iso ongelma, että vaikenemisella häviää vähemmän.
Kaksi kokoomuslaista sai varoituksen epäasiallisesta käytöksestä Tampereella – uusi häirintätapaus koskee valtuuston pikkujouluja
Toinen varoituksen saajista on kokoomuksen tamperelainen kaupunginvaltuutettu Ilkka Sasi. Toisen nimeä ei kerrota julkisuuteen.
yle.fi
Ei liene syytä pidätellä hengitystä odotellessa Petterin tai puoluejohdon lausuntoa asian tiimoilta, koska tämä ja ilmassa edelleen roikkuva Rydman-keissi taitavat olla sen verran iso ongelma, että vaikenemisella häviää vähemmän.
Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmä antoi Kummolan kädestä ja teki selväksi, että tällaista ei Kokoomuksessa katsota läpi. Itse koen reagoinnin positiivisena kuten senkin, että kovan tason paikallisnimen vaaliehdokkuus torpattiin.
Kokoomuksessa on tehty muutenkin hyvää työtä sen puolesta, että loukkaavaan käytökseen tai vakavampaan syyllistyneet eivät pääse ehdokaslistalle. Koko maassa lienee yli 10 tapausta.
Ymmärrän kyllä, että lähinnä provoilet ja julistat sanomaasi, mutta tartun tähän nyt kuitenkin.
Huippu-urheilun tukeminen on tietyllä tapaa tosi mustavalkoinen asia, osaltaan en ymmärrä sitä ollenkaan - osaltaan pidän sitä kaiken lähtökohtana. Itse voin toki puhua vain omasta puolestani, mutta oma innostus urheiluun on aina lähtenyt esikuvista: urheiluseuroissa pallopelejä, mökillä tein pajusta keihäitä joita sitten ihan Parviaisina viskoin, sporalla kuljettiin Eltsuun kokeilemaan Halvareita, Konosia etukaarteessa ja Hämäläisenä kokeiltiin kymmentä eri lajia, pihapelejä pelattiin sopiva kivi pelipallona ja maalissa oli milloin Sulander ja milloin Ketterer.
Myös myöhemmällä iällä varsin aktiivisesti liikunta harrastaessani ja tämän parissa toimiessa olen huomannut sen, että hyvä kunto lähtee lähestulkoon aina ihmisen sisäisestä tarpeesta ja motivaatiosta olla hyvässä kunnossa. Toki olosuhteilla ja esimerkiksi valmennuksella on tässä oma pieni osuutensa, mutta väitän silti että varsinkin lapsilla se suurin mielenkiinto liikuntaa kohtaan tarttuu esikuvien kautta. Eihän huippu-urheilun tukeminen aina esikuviin johda, mutta se on pirun hyvä alku tälle koko organismille, joka johtaa liikkumiseen innostumisesta.
Tämän perusteella suosittelisin sisälukutaidon opetusta koululaitokseen. Varsin ikävää, että niin moni nuori ei enää osaa lukea, Toki myös kirjoittamisessa lienee parannettavaa.
Tämän Häirintäväitteet kuohuttavat kokoomusta Tampereella: valtuustoryhmän varapuheenjohtaja eroaa, koska pettyi syytösten käsittelyyn perusteella jäi vähän epäselväksi, annettiinko Kummolan kättä Jussilalle vai Sasille. Erosiko Jussila lopulta vai ei?
Sekoitat liikunnan ja urheilun. Kun koululiikunta on liikaa urheilua, katoaa mielenkiinto liikuntaa kohtaan niiltä, joilla ei ole mielenkiintoa urheiluun. Koululiikunnan pitää olla kaikkien arkiliikuntaa kannustavaa, eikä motivoida vain niitä, jotka ovat mukana urheiluharrastuksissa kouluajan ulkopuolella.
Huippu-urheilun idolit kannustavat niitä, jotka liikkuvat muutenkin, mutta koulun pitää huolehtia niistä, joita ei urheileminen kiinnosta. Jos oma mielenkiinto kohdistuu liikkumiseen ja urheilemiseen, on hyvä pitää pieni tauko ja katsoa kuplan ulkopuolelle.
Millä tavalla motivoisit liikkumaan nuorta tai lasta, jota liikunta ei kiinnosta? Millä tavalla tätä auttaisi se, että huippu-urheilusta leikattaisiin?
Väittäisin edelleen, että liikuntaan motivoi ensisijaisesti sisäiset tekijät myös koululiikkujilla. Vaikka itse olinkin mukana seuratoiminnassa, niin suurin osa näissä ainakin oman lapsuuden pihapeleissä mukana olleista lapsista ei ollut. Koululiikunta on myös joukkuelaji, jolloin se kaipaa monenlaista osallistujaa ja monia osallistujia. Tässä opettajan rooli korostuu, mutten ole täysin varma siitä auttaisiko opettajan roolia jos huippu-urheilu ei tukia jakaisi.
Lopulta se aika kun lapsi on koululiikunnan piirissä on hyvin lyhyt. Koululiikunta on ehdottoman tärkeää, mutta tärkeää on myös se mitä tapahtuu niiden 7 ensimmäisen elinvuoden aikana, silloin kun koulun liikuntatunti ei ole käynnissä ja toki myös se mitä tapahtuu lapsen päättäessä peruskoulun silloin noin 15-16 vuotiaana.
En tiedä, missä määrin tässä ollaan enää edes koulussa kiinni.
Otan kuitenkin sen verran tähän koululiikuntaan kantaa, että koulun ensisijainen tehtävä on yleissivistävä, kansalaisuuteen kasvattava tehtävä. Koulun tehtävänä ei ole tuottaa huippu-urheilijoita vaan antaa kaikille jonkinlainen perusta ainakin oman lajin löytämiseen jos ei muuhun. Koululiikunta on muutenkin hyvin poikkeava oppiaine, koska se on ainoa opetussuunnitelmassa, jossa opettajan tulee arvioida myös yrittämistä. Näinpä siis saat liikunnasta todistukseen seiskan, jos yrität - joka kerta. Onko seiska motivoiva numero ja onko koululiikuntaa ylipäätään tarpeen arvostella? Toinen keskustelu.
On mielenkiintoista, kuinka näitä yhteyksiä eri kouluaineiden ja yhteiskunnallisen elämän väliin rakennetaan kovalla kiireellä. Koulu on kokonaisuus, jossa jokainen aine on vain pienen pieni osa jättimäistä ja valtavaa kokonaisuutta. Jokainen, joka on ollut nykyaikaisen koulun kanssa tekemisissä, minkä tahansa aineen osalta, ymmärtää sen, kuinka valtavaksi paineet meidän lapsilla ja nuorilla ovat kasvaneet. Oppimisesta tulee suorittamista, jatkuvaa paineessa elämistä lapsille ja nuorille aivan liian aikaisin. Yksittäiset oppiaineet kollektiivisesti kantavat sen, kun se energia ei enää riitä kaikkeen niin sieltä karsitaan niistä pois, joista on helppo karsia pois. Huippu-urheilu ja monet muut nykyaikaisesta koulusta hyötyvät instituutiot saisivat paljon enemmän, jos lapsia ei ajettaisi niin loppuun niin nopeasti.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Aiemmin tähän ketjuun arvuuttelin, kenelle mahtaa Kanervan äänet mennä. Tässä ihan hyvä juttu. Hyvä pointti tuo, että sosiaaliset taidot Kanervalla oli aika ainutlaatuiset. Mitä on Orpoa bongannut toritapahtumissa, ei tuolle juttele tavalliset kansalaiset yhtä matalalla kynnyksellä.
yle.fi
Kuka perii Ilkka Kanervan muhkean äänisaaliin? Tutkija toivoo, ettei kukaan ilmoittaudu manttelinperijäksi
Ilkka Kanerva oli Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja. Hän istui eduskunnassa yhteensä 47 vuotta ja keräsi säännöllisesti suuren äänisaaliin. Nyt Varsinais-Suomessa pohditaan, mitä äänille käy.
yle.fi
Kysymyksen kannattaisi varmaan pyytää vastauksia niiltä, jotka ovat tutkineet koululiikuntaa ja tuottanut tietoa, miten se on pilannut ihmisten motivaatiota liikkumiseen. Ihan ensimmäiseksi liikunnan pitäisi varmaan olla lähemmän urheilua eli kilpailua niille, jotka eivät siitä pidä.
Rahoituksesta nyt vain olen sitä mieltä, että julkinen raha pitää laittaa ensiksi arkiliikkumiseen ja vasta sitten, jos edes silloin, huippu-urheiluun. Arkiliikuntaan satsaamalla pystytään samaan terveempiä kansalaisia, jotka pystyvät suorittamaan muun muassa varushenkilöpalveluksen, pysymään työkykyisinä pidempään, mutta myös ehkäisemään sairauksia, jotka kuormittavat terveys- ja sosiaalipalveluja.
Nyt lähden harjoittamaan vähän arkiliikuntaa ennen kuin alan katsoa televisiosta kilpaurheilua.
Tämä on mielenkiintoinen ajatus ja kontrasti. Koululiikunta yksinään tuskin on pilannut kenenkään motivaatiota liikuntaan, mutta liikunnalliset elämäntavat kuten moni muukin perusasia opitaan lapsuudessa, joten koululiikunnan parissa on paljon ihmisiä, joilla on potentiaalia oppia liikkumisen perusta. Se on kuitenkin niin, että liikunta on koulussa ainoastaan yksi aine kaikkien muiden aineiden rinnalla. Ihan kaikissa aineissa motivaatiota tuhoutuu yhtä paljon kuin sitä syntyy ja liikunta ei tee tähän mitään poikkeusta. Koko keskustelu koululiikunnasta on ihan päätön, koska koulu ei tee yksinään yhtikäs mitään. Koulun ja kodin yhteistyöllä syntyy jo jotakin.
Jaan tähän ketjuun liittyen oman kokemukseni, sillä minä en ikinä pitänyt koulussa liikunnasta. Siihen on runsaasti syitä, mutta ehdottomasti suurin syy on se, että liikuntatunneilla oli aivan liian paljon vertailukohteita. Olin lapsena kömpelö, olen aikuisena kömpelö. Nykyään osaan jo nauraa ominaisuudelle, mutta se perusasia, että jopa lapsi tiedostaa olevansa kömpelö, se on huono. Sellaisia resursseja ei koulussa ikinä tule olemaan, että siellä olisi riittävästi pieniä ryhmiä, joissa voitaisiin suorittaa ja etsiä sellaisia lajeja, joissa ei tällaiset ongelmat haittaa. Pyöräilyssä tai uinnissa kömpelyys ei tule lapselle näkyväksi, mutta telinevoimistelussa sen huomaa heti. Lapsien pitäisi löytää liikunnasta iloa itselleen, mutta kaikille sopivaksi räätälöidyt tunnit tarkoittavat sitä, että toisilla on jatkuva maksimi päällä (=mielettömästi iloa) ja toisilla jatkuva minimi päällä. Siinä on vaikeaa kokea osallisuutta.
Yleisesti ne lapset, jotka kodin puolesta on laitettu liikunnallisiin harrastuksiin, ovat omissa porukoissaan eivätkä edes saa mitään vastetta näiltä tunneilta. Sekin olisi eriyttämistä, että heillä olisi sitten jotain omaa tekemistä. Eihän me laiteta missään muussakaan aineessa niitä, jotka kärsivät esimerkiksi kirjoitusongelmista tekemään samoja tehtäviä kuin ne, jotka kärsivät ongelmista kuullunymmärtämisen kanssa.
Koululaitosta voi toki syyttää kaikesta ja vähän muustakin, mutta kyllä se tosiasia on se, että ne elämän mittaiset jutut saavat koulusta lähinnä tulitukea kotiin. Kaikki lähtee sieltä kotoa. On se sitten arkiliikuntaa tai matematiikkaa niin kodin tuki on aivan keskeinen siinä.
Mikään asia ei ole yksinkertainen, mutta koululla ja liikunnanopetuksella on tutkimuksen mukaan merkittävä rooli.
Tutkimus: Liika kilpailu koululiikunnassa ja urheiluseuroissa saa nuoret lopettamaan liikkumisen
Kaikki liikumattomat nuoret eivät ole sohvaperunoita.
yle.fi
Tätä keskustelua ei varmaan kannata enää jatkaa tässä ketjussa.
HS on hakenut tällä viikolla ideoita miten puuttua lasten heikentyneeseen fyysiseen kuntoon. Kokoomuksen Sari Multalan keinot ovat "äitiyspakkaukseen pitäisi lisätä mukaan pallo ja lisätä perheneuvoloihin kannustusta ja neuvontaa perheliikuntaan". En tuosta perheneuvolajutusta edes jaksa alkaa, mutta tuo "pallo äitiyspakkaukseen"? Mitä seuraavaksi? Parannetaan PISA-menestystä laittamalla kirja äitiyspakkaukseen?
Useampi Kokoomuksen vaikuttaja on ottanut kantaa sähkön tuotantokustannuksiin. Tässä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen:
Kokoomus esitti syksyllä 2022 konkreettisia toimia, jotka löytyvät alta. Minusta järkeviä esityksiä, joissa oli jo esillä fossiilisen sähkötuotannon tukeminen ja sen rahoittaminen lähivuosina.
* Pidetään tehoreservissä aiemmin olleet laitokset kaupallisessa sähköntuotannossa tulevana talvena.
* Arvioidaan aiemman tehoreservijärjestelmän korvaavan järjestelmän tarvetta jatkossa.
* Annetaan julkisomisteisille sähköyhtiöille selkeä viesti siitä, että koko niiden hallussa oleva kapasiteetti on saatava tuottamaan sähköä markkinoille. Huolehditaan, että poliittisen tahtotilan lisäksi kaikkien voimalaitosten käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa.
* Tuetaan kansallisin päätöksin olemassa olevan fossiilisen sähköntuotannon pysymistä lähivuosina markkinoilla.
* Toteutetaan tämä laitoksille maksettavalla suoralla tehotuella, jolla turvataan sähkön tuotannon kannattavuutta, ja siten alennetaan hintaa. Tuki tulisi voida rahoittaa kasvaneista päästöoikeuksien huutokauppatuloista.
* Jos suora tehotuki ei riitä pitämään nykyistä kapasiteettia käytössä, toisena vaihtoehtona on ottaa väliaikaisesti käyttöön EU:n päästökaupan kriisimekanismi päästöoikeuden hinnan alentamiseksi.
* Päästöoikeuden väliaikainen kattohinta auttaa tuotantokapasiteetin pitämisessä markkinoilla, laskee sähkön hintaa ja luo ennustettavuutta. Järjestelmän vapauttamat lisäpäästöoikeudet vähennetään myöhemmin myönnettävistä päästöoikeuksista
www.kokoomus.fi
Kokoomus esitti syksyllä 2022 konkreettisia toimia, jotka löytyvät alta. Minusta järkeviä esityksiä, joissa oli jo esillä fossiilisen sähkötuotannon tukeminen ja sen rahoittaminen lähivuosina.
* Pidetään tehoreservissä aiemmin olleet laitokset kaupallisessa sähköntuotannossa tulevana talvena.
* Arvioidaan aiemman tehoreservijärjestelmän korvaavan järjestelmän tarvetta jatkossa.
* Annetaan julkisomisteisille sähköyhtiöille selkeä viesti siitä, että koko niiden hallussa oleva kapasiteetti on saatava tuottamaan sähköä markkinoille. Huolehditaan, että poliittisen tahtotilan lisäksi kaikkien voimalaitosten käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa.
* Tuetaan kansallisin päätöksin olemassa olevan fossiilisen sähköntuotannon pysymistä lähivuosina markkinoilla.
* Toteutetaan tämä laitoksille maksettavalla suoralla tehotuella, jolla turvataan sähkön tuotannon kannattavuutta, ja siten alennetaan hintaa. Tuki tulisi voida rahoittaa kasvaneista päästöoikeuksien huutokauppatuloista.
* Jos suora tehotuki ei riitä pitämään nykyistä kapasiteettia käytössä, toisena vaihtoehtona on ottaa väliaikaisesti käyttöön EU:n päästökaupan kriisimekanismi päästöoikeuden hinnan alentamiseksi.
* Päästöoikeuden väliaikainen kattohinta auttaa tuotantokapasiteetin pitämisessä markkinoilla, laskee sähkön hintaa ja luo ennustettavuutta. Järjestelmän vapauttamat lisäpäästöoikeudet vähennetään myöhemmin myönnettävistä päästöoikeuksista
Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Helpotusta sähkölaskuun - Suomesta puhtaan energian suurvalta
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa uudistaa sähkömarkkinoita, jotta suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä myös paukkupakkasilla. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on
www.kokoomus.fi
Menee väärässä ketjussa, mutta lasten heikentynyt kunto etenkin maaseudulla taitaa johtua vain siitä, ettei pienillä paikkakunnilla ole enää riittävästi nuoria joukkuelajien pariin ja ne kuitenkin perinteisesti kiinnostavat. Siellä ei pallot äitiyspakkauksesissa auta, mutta tietysti jotain pitäisi kehittää, en tiedä mitä.
Pisatulokset?
Tämänhetkinen koululiikunta poikkeaa paljon esim. 80-luvun vastaavasta. Telinevoimistelun sijaan kannustetaan kokeilemaan uusia lajeja, jopa pt on tarjolla.
Mp-koulutuksen sijaan itse panostaisin enemmän arjen, varsinkin taloustaitoihin. Vaikka luottotiedottomien tilastoja siivottiin, ei hurraita ansaitse nykytila.
Kimmo_Ahteri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Useampi Kokoomuksen vaikuttaja on ottanut kantaa sähkön tuotantokustannuksiin. Tässä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen:
Kokoomus esitti syksyllä 2022 konkreettisia toimia, jotka löytyvät alta. Minusta järkeviä esityksiä, joissa oli jo esillä fossiilisen sähkötuotannon tukeminen ja sen rahoittaminen lähivuosina.
* Pidetään tehoreservissä aiemmin olleet laitokset kaupallisessa sähköntuotannossa tulevana talvena.
* Arvioidaan aiemman tehoreservijärjestelmän korvaavan järjestelmän tarvetta jatkossa.
* Annetaan julkisomisteisille sähköyhtiöille selkeä viesti siitä, että koko niiden hallussa oleva kapasiteetti on saatava tuottamaan sähköä markkinoille. Huolehditaan, että poliittisen tahtotilan lisäksi kaikkien voimalaitosten käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa.
* Tuetaan kansallisin päätöksin olemassa olevan fossiilisen sähköntuotannon pysymistä lähivuosina markkinoilla.
* Toteutetaan tämä laitoksille maksettavalla suoralla tehotuella, jolla turvataan sähkön tuotannon kannattavuutta, ja siten alennetaan hintaa. Tuki tulisi voida rahoittaa kasvaneista päästöoikeuksien huutokauppatuloista.
* Jos suora tehotuki ei riitä pitämään nykyistä kapasiteettia käytössä, toisena vaihtoehtona on ottaa väliaikaisesti käyttöön EU:n päästökaupan kriisimekanismi päästöoikeuden hinnan alentamiseksi.
* Päästöoikeuden väliaikainen kattohinta auttaa tuotantokapasiteetin pitämisessä markkinoilla, laskee sähkön hintaa ja luo ennustettavuutta. Järjestelmän vapauttamat lisäpäästöoikeudet vähennetään myöhemmin myönnettävistä päästöoikeuksista
Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Helpotusta sähkölaskuun - Suomesta puhtaan energian suurvalta
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa uudistaa sähkömarkkinoita, jotta suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä myös paukkupakkasilla. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on
Mykkänen unohti laittaa hintalapun esitykselle. Lintilä sanoi että demareiden ehdotus maksaa miljardeja. Olisiko tämä edullisempi?
Lintilän arvio taisi tosiaan olla miljardeja demarien esitykselle. Mutta demarien oma arvio oli vain satoja miljoonia. Maanantai toivottavasti pienentää haarukkaa.
Kokoomuksen esityksessä kyse ennakoinnista. Vaikea arvioida senkään lopullista hintaa.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Itselläkin kun on maaseutu-taustaa, mietin tätä monellakin tapaa. Joku oli hyvin kommentoinut jonnekin, että nykyään myös vanhemmat kiikuttaa liiaksi ovelta ovelle autolla. Kyllä he itsekin joskus jaksoivat liikkua sinne harrastuspaikalle vaikka sen 2km, miksi eivät laita nykynuortaan tekemään tuota?
Ja onhan yksi ongelmista tuo, ettei maaseutukouluja juuri ole enää. Tuolla vanhalla kotipitäjälläni oli, ja moni vaivautui aika pitkiä matkoja polkemaan itse kouluun. Sitten kun tuo vaihtui koulukyyteihin, piteni kyllä matkan kesto monella. Jos koulumatkassa menee liian kauan, vähentää tuo intoa liikkua koulupäivän jälkeen.
Mutta että äitiyspakkaukseen pallo, heh.
Maaseutukoulujen vieressä on usein se pallokenttä ja/tai kaukalo. Sitten kun se koulu siitä lähtee/loppuu, niin loppuu monasti sen kentän ylläpito. Meillä oli ongelma pienen porukan kanssa jo 80-luvun lopulla kun C-junnu ikäisenä yritti pelata luonnonjäällä kiekkoa. Ei tahtonut pelaajia riittää, niin sitten piti mennä välillä miesten nelosdivarin touhuihin. Se oli vähän turhan iso loikka etenkin kun en ollut mikään iso jätkä. No, se ongelma on poistunut kun ei luonnonjäällä kukaan edes yritä pelata piirisarjaa tai mitä lie se nykyään on.
Hauskaa tuossa Mykkäsen tviitissä on se, että Mykkänen puhuu sotatalvesta.
Kun Marin käytti hintojen nousuun liittyen termiä ”elämme sotataloudessa”, hänelle ilkuttiin siitä, että hän mitätöi Ukrainan kärsimyksiä vertaamalla suomalaisten inflaatiota ukrainalaisten käymään sotaan.
Nyt Mykkänen varmaan saa pilkkaa siitä, kun elää sotatalvea.. Sähkösodan veteraani.
Itse ehdotan hintakattoa sähkön lisäksi polttoaineelle ja ruoalle.
Kansalaisten pitää saada nämä perustarpeet edullisesti. Hintakatolla voitaisiin laskea kansalaisen kuluja. Valtion pitää maksaa hintakaton ylittävä osa. Näin kansalainen ei joudu kärsimään sotatalvesta ja sotataloudesta, kun laskun kuittaa valtio eli veronmaksaja. Mieluummin tietysti joku muu veronmaksaja kuin kansalainen itse.
Mitähän tuossa kokoomuksen listassa tämä kohta edes tarkoittaa?
” Huolehditaan, että poliittisen tahtotilan lisäksi kaikkien voimalaitosten käyttäminen on taloudellisesti kannattavaa.”
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy