Pahoin pelkään kun taas isojen leikkauslistojen kanssa lähdetään liikkeelle ja tulopohjan monipuolistaminen nähdään veronkorotuksina ni loppusummahan on se että isoista momenteista leikataan taas.
Julkisella puolella haasteena tosiaan on ns. juustohöyläleikkuri, joka leikkaa tasaisesti monesta suunnasta. Olisin ehdottomasti sillä linjalla, että kustannussäästöjä tulisi tehdä perustellummin, mutta todellisuudessa julkisen puolen ollessa niin hajanainen ja byrokraattinen kokonaisuus - lienee juustohöylä ainoita mahdollisuuksia.
Juustohöylän yksi isoimpia ongelmia on se, että se osoittaa vastuun organisaatiolle itselleen. Esimerkiksi edellisistä koulutusleikkauksista löytyy varsin paljon myös todella onnistuneita esimerkkejä, esimerkiksi Turun Yliopisto ja osin myös Helsingissä onnistuttiin parantamaan toimintaa liiallista toimintaa karsimalla. Varmasti kuitenkaan aina ei tulokset ole positiivisia.
Toki suomalaisessa koulutusjärjestelmässä olisi laajempikin perkauksen paikka. Yksi Suomen tunnetuimmista professoreista Alf Rehn on esimerkiksi kritisoinut sitä, että meillä on Suomessa joka pitäjässä joku yliopistotason koulutuslaitos. Hänen mukaansa varoja keskittämällä olisi mahdollista toteuttaa laadukkaampaa koulutusta.
Veronkorotusten ongelma on edelleen se, että valtaosa puolueista näkee ne prosenteissa eikä euroissa. Eli valtion saamilla verotuloilla ei ole mitään väliä, kunhan prosentit vaan ovat kovat. Tämä on jo nyt todennäköisesti johtanut alhaisempaan veronkantoon kuin mitä se nimenomaisesti voisi olla. Eli saataisiin lisää verotettavia asioita, sen sijaan että verotetaan niitä harvoja hampaat irvessä.
Ylipäänsä Suomi tarvitsee nyt jotain innovatiivisia päätöksiä. Nykyinen hallitus on pyrkinyt nostamaan veroja (niitä prosentteja) ja paisuttamaan julkista sektoria entisestään. Onko tämä sitten tehnyt jotenkin poikkeuksellisen hyviä tuloksia? Inflaatio ainakin voi hyvin, jossa toki rahan pumppaaminen byrokratian rattaisiin on vain osatekijä, mutta osatekijä siltikin.
Lopulta meidän on vain pakko nähdä niitä keinoja julkisten menojen karsimiseen, toki en itsekään toivo sitä tehtävän koulutuksesta. Silti en millään usko tätä hallitustotuutta "missään ei ole mitään säästettävää". Toki sitä investoitua rahaa ei koskaan saada parhaiten arvoa tuottavaan toimintoon, mutta siihen tulisi pyrkiä jokaisella julkisen sektorin alalla.