Mä valmistuin Aalto-yliopiston Teknillisestä Korkeakoulusta tuossa reilu 5 vuotta sitten. Silloin oli siis jo alkanut tämä lama ja oman alan työpaikkoja oli huonosti tarjolla. Monet samaan aikaan valmistuneet opiskelukaverit, jotka eivät päässeet ns. oikeisiin töihin, jäivät tohtoriopiskelijoiksi, eli heidän pitäisi edustaa tämän maan kovinta kärkeä tieteellisen tutkimuksen saralla.
Todellisuudessa näistä tulevista tieteentekijöistä iso osa oli kaikkea muuta kuin erityisen lahjakkaita ja vähän epäilen heidän kykyä tuottaa jotain merkittävää. Monet olivat yksinkertaisesti vain sellaisia, jotka eivät löytäneet duunia eivätkä esimerkiksi uskaltaneet lähteä ulkomaille (melko iso osa mun opiskelukavereista työllistyi esim. Ruotsiin ja Saksaan).
Eli jonkinlainen ongelma on nähdäkseni sekin, että yliopistojengi ei välttämättä ole edes erityisen motivoitunutta tai pätevöitynyttä mihinkään huippututkimukseen, sinne saatetaan jäädä notkumaan kun ei nyt parempaakaan keksitä. TIETENKIN TÄMÄ ON VAIN OSA KUVAA.
Todellisuudessa näistä tulevista tieteentekijöistä iso osa oli kaikkea muuta kuin erityisen lahjakkaita ja vähän epäilen heidän kykyä tuottaa jotain merkittävää. Monet olivat yksinkertaisesti vain sellaisia, jotka eivät löytäneet duunia eivätkä esimerkiksi uskaltaneet lähteä ulkomaille (melko iso osa mun opiskelukavereista työllistyi esim. Ruotsiin ja Saksaan).
Eli jonkinlainen ongelma on nähdäkseni sekin, että yliopistojengi ei välttämättä ole edes erityisen motivoitunutta tai pätevöitynyttä mihinkään huippututkimukseen, sinne saatetaan jäädä notkumaan kun ei nyt parempaakaan keksitä. TIETENKIN TÄMÄ ON VAIN OSA KUVAA.
Viimeksi muokattu: